John Hilly
Ylipäällikkö
Vaikka poliittisella tasolla Venäjä ei olekaan reagoinut Suomen ja Ruotsin Nato:n kanssa solmimiin sopimuksiin, ne on sotilaallisella tasolla huomioitu.
VENÄJÄN ASEVOIMAT MUUTOKSESSA – KOHTI 2030-LUKUA –
VENÄLÄINEN SODAN KUVA
Petteri Lalu
Sivu 57
Edelleen käynnissä oleva Ukrainan kriisi on vaikuttanut Venäjän käsityksiin sen soti-
laallisen turvallisuuden uhkista. Tähän Venäjä reagoi päivittämällä sotilaallisen dok-
triinin poikkeuksellisen nopeassa tahdissa 51 , minkä lisäksi on ilmoitettu myös mui-
den strategisten suunnitteluasiakirjojen, kuten kansallisen turvallisuuden ja informaa-
tioturvallisuuden doktriinien uusimisesta 52 . Moskovassa huhtikuussa 2015 järjes-
tetyssä kansainvälisessä turvallisuuskokouksessa Venäjän yleisesikunnan päällikkö,
armeijankenraali Valeri Gerasimov totesi maailman turvallisuustilanteen heikenty-
neen merkittävästi kuluneen vuoden aikana: ”Terrorismin uhka Afrikassa, Lähi-idäs-
sä ja Keski-Aasiassa kasvaa nopeasti ja alkaa saavuttaa globaalit mittasuhteet. Niin
paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, tällä hetkellä sivistyneeseen Eurooppaan on
muodostunut epätasapainon pesäke Ukrainan kriisin puhkeamisen seurauksena.” 53
Gerasimovin mukaan Naton laajentuminen itään, erityisesti entisiin neuvostotasa-
valtoihin, vaikuttaa negatiivisesti Venäjän turvallisuuteen. Naton lisääntynyt sotilaal-
linen yhteistyö etuoikeutettujen kumppanimaiden kanssa mahdollistaa niiden infra-
struktuurin käytön Naton joukkojen siirtoon (Venäjää vastaan) Pohjois-Euroopassa.
Ukrainan kriisi on antanut Natolle tekosyyn aktivoida toimintaansa suunnitelmal-
lisesti erityisesti Venäjän rajojen läheisyydessä. Gerasimov tulkitsee Naton toiminnan
operatiiviseksi valmisteluksi, jonka päämäärät eivät ole pelkästään puolustuksellisia.
Varsinaiseksi uhkaksi hän näkee kuitenkin strategisten hyökkäysaseiden tasapainoa
järkyttävän Yhdysvaltain ja Naton globaalin ohjustorjuntajärjestelmän ryhmittämis-
suunnitelmien toteutumisen. 54
Sotilaallisen vaarojen ja uhkien ohella Venäjän yleisesikunnan päällikkö ilmaisi huo-
lensa lännen tavoitteesta ”panna Venäjä polvilleen” luomalla sen lähialueille kriisi-
tilanteita järjestämällä ja tukemalla värivallankumouksia, jotka ovat jo toteutuneet
Ukrainassa, Georgiassa ja Moldovassa. Kehityksen seurauksena Venäjään rajoittuvil-
la alueilla on käynnissä sisällissotia. Tällainen kehityskulku muodostaa Gerasimovin
mukaan sotilaallisen vaaran Venäjälle. Strategisen hyökkäysaseiden tasapainon järk-
kymisen, Naton laajenemisen ja värivallankumousten laajenemisen lisäksi Gerasimov
pitää ongelmana myös kansainvälistä terrorismia. Lännen toimia sen rajoittamisessa
hän pitää tehottomina, koska niillä ei vaikuteta terrorismin syihin.
Gerasimovin käsitys Venäjän sotilaallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ilmentää
nopeasti muuttunutta turvallisuustilannetta. Itä- ja Kaakkois-Aasia esitetään Venäjän
näkökulmasta kriisittöminä, vaikka alueella on useita kriisipesäkkeitä, eikä esimer-
kiksi Venäjän ja Japanin välillä ole edelleenkään sopua rajasta. Siinä missä hänen
edeltäjänsä Nikolai Makarov painotti energiataloutta ja keskinäisriippuvuutta sekä
näki Venäjän sotilaallista turvallisuutta uhkaavia mahdollisia kriisejä laajemmin, on
Gerasimovin esityksessä painopiste siirtynyt Eurooppa-keskeiseen geopolitiikkaan. 56
Painopisteen muutos heijastuu Pohjois-Eurooppaan, jonka turvallisuustilanteen Ve-
näjä esittää muuttuneen itselleen kielteisellä tavalla. Naton lisääntynyttä toimintaa
Puolassa, Baltian maissa sekä Suomen ja Ruotsin kanssa solmittuja isäntämaasopi-
muksia ei Venäjällä tulkita pelkästään puolustuksellisiksi. 57 Venäjän operatiivisen
päähallinnon päällikkö, kenraaliluutnantti Andrei Kartapolov kytkee Naton itälaajen-
tumisen ja globaalin ohjustorjuntajärjestelmän ryhmittämisen yhteen (kuvat 4 ja 5).
Kun jälkimmäinen on saatu valmiiksi, avautuu Yhdysvalloille ja Natolle venäläisen
käsityksen mukaan mahdollisuus yllättävään ilma-avaruushyökkäykseen Venäjän
syvyyteen.
Kuva 3: Gerasimovin käsitys nykyisen tilanteen vaikutuksesta Venäjän sotilaalliseen turval-
lisuuteen.
Kuva 4: Naton laajeneminen ja infrastruktuurin käyttömahdollisuuksien lisääminen tulkitaan
Venäjällä sotilaalliseksi vaaraksi. Venäjän yleisesikunnan operatiivisen päähallinnon päällikön
kenraaliluutnantti Andrei Kartapolovin esitys Moskovan IV turvallisuuskonferenssissa 16.4.2015.
Kuva 5: Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän eurooppalaisen ryhmityksen vaikutukset Ve-
näjän sotilaalliseen turvallisuuteen.
Venäjän sotilaallisen turvallisuuden uhkia koskevien näkemysten perusteella voidaan
päätyä näkemykseen, että Venäjä valmistautuu kolmenlaiseen sotatyyppiin, jotka
ovat: strategisten hyökkäysaseiden tasapainotilan järkkymisen mahdollistama laaja-
mittainen ydinasein käytävä yhteenotto, paikallinen tai alueellinen sota useampaa
teknisesti kehittynyttä valtiota vastaan sekä paikallinen aseellinen konflikti jonkin
Venäjään rajoittuvan valtion alueella tai Venäjän sisällä. Edellä mainitut ovat kuiten-
kin vain viitekehyksiä, joiden avulla pyritään lähestymään mahdollista taistelun ku-
vaa, joissa keskitytään kahteen viimeksi mainittuun.