Venäjän asevoimat muutoksessa : kohti 2030-lukua

Vaikka poliittisella tasolla Venäjä ei olekaan reagoinut Suomen ja Ruotsin Nato:n kanssa solmimiin sopimuksiin, ne on sotilaallisella tasolla huomioitu.


VENÄJÄN ASEVOIMAT MUUTOKSESSA – KOHTI 2030-LUKUA –

VENÄLÄINEN SODAN KUVA

Petteri Lalu

Sivu 57

Edelleen käynnissä oleva Ukrainan kriisi on vaikuttanut Venäjän käsityksiin sen soti-
laallisen turvallisuuden uhkista. Tähän Venäjä reagoi päivittämällä sotilaallisen dok-
triinin poikkeuksellisen nopeassa tahdissa 51 , minkä lisäksi on ilmoitettu myös mui-
den strategisten suunnitteluasiakirjojen, kuten kansallisen turvallisuuden ja informaa-
tioturvallisuuden doktriinien uusimisesta 52 . Moskovassa huhtikuussa 2015 järjes-
tetyssä kansainvälisessä turvallisuuskokouksessa Venäjän yleisesikunnan päällikkö,
armeijankenraali Valeri Gerasimov totesi maailman turvallisuustilanteen heikenty-
neen merkittävästi kuluneen vuoden aikana: ”Terrorismin uhka Afrikassa, Lähi-idäs-
sä ja Keski-Aasiassa kasvaa nopeasti ja alkaa saavuttaa globaalit mittasuhteet. Niin
paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, tällä hetkellä sivistyneeseen Eurooppaan on
muodostunut epätasapainon pesäke Ukrainan kriisin puhkeamisen seurauksena.” 53

Gerasimovin mukaan Naton laajentuminen itään, erityisesti entisiin neuvostotasa-
valtoihin, vaikuttaa negatiivisesti Venäjän turvallisuuteen. Naton lisääntynyt sotilaal-
linen yhteistyö etuoikeutettujen kumppanimaiden kanssa mahdollistaa niiden infra-
struktuurin käytön Naton joukkojen siirtoon (Venäjää vastaan) Pohjois-Euroopassa.

Ukrainan kriisi on antanut Natolle tekosyyn aktivoida toimintaansa suunnitelmal-
lisesti erityisesti Venäjän rajojen läheisyydessä. Gerasimov tulkitsee Naton toiminnan
operatiiviseksi valmisteluksi, jonka päämäärät eivät ole pelkästään puolustuksellisia.

Varsinaiseksi uhkaksi hän näkee kuitenkin strategisten hyökkäysaseiden tasapainoa
järkyttävän Yhdysvaltain ja Naton globaalin ohjustorjuntajärjestelmän ryhmittämis-
suunnitelmien toteutumisen. 54



Sotilaallisen vaarojen ja uhkien ohella Venäjän yleisesikunnan päällikkö ilmaisi huo-
lensa lännen tavoitteesta ”panna Venäjä polvilleen” luomalla sen lähialueille kriisi-

tilanteita järjestämällä ja tukemalla värivallankumouksia, jotka ovat jo toteutuneet
Ukrainassa, Georgiassa ja Moldovassa. Kehityksen seurauksena Venäjään rajoittuvil-
la alueilla on käynnissä sisällissotia. Tällainen kehityskulku muodostaa Gerasimovin
mukaan sotilaallisen vaaran Venäjälle. Strategisen hyökkäysaseiden tasapainon järk-
kymisen, Naton laajenemisen ja värivallankumousten laajenemisen lisäksi Gerasimov
pitää ongelmana myös kansainvälistä terrorismia. Lännen toimia sen rajoittamisessa
hän pitää tehottomina, koska niillä ei vaikuteta terrorismin syihin.



Gerasimovin käsitys Venäjän sotilaallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ilmentää
nopeasti muuttunutta turvallisuustilannetta. Itä- ja Kaakkois-Aasia esitetään Venäjän
näkökulmasta kriisittöminä, vaikka alueella on useita kriisipesäkkeitä, eikä esimer-
kiksi Venäjän ja Japanin välillä ole edelleenkään sopua rajasta. Siinä missä hänen
edeltäjänsä Nikolai Makarov painotti energiataloutta ja keskinäisriippuvuutta sekä
näki Venäjän sotilaallista turvallisuutta uhkaavia mahdollisia kriisejä laajemmin, on
Gerasimovin esityksessä painopiste siirtynyt Eurooppa-keskeiseen geopolitiikkaan. 56
Painopisteen muutos heijastuu Pohjois-Eurooppaan, jonka turvallisuustilanteen Ve-
näjä esittää muuttuneen itselleen kielteisellä tavalla. Naton lisääntynyttä toimintaa
Puolassa, Baltian maissa sekä Suomen ja Ruotsin kanssa solmittuja isäntämaasopi-
muksia ei Venäjällä tulkita pelkästään puolustuksellisiksi.
57 Venäjän operatiivisen
päähallinnon päällikkö, kenraaliluutnantti Andrei Kartapolov kytkee Naton itälaajen-
tumisen ja globaalin ohjustorjuntajärjestelmän ryhmittämisen yhteen (kuvat 4 ja 5).
Kun jälkimmäinen on saatu valmiiksi, avautuu Yhdysvalloille ja Natolle venäläisen
käsityksen mukaan mahdollisuus yllättävään ilma-avaruushyökkäykseen Venäjän
syvyyteen.

upload_2016-7-25_16-25-23.png

Kuva 3: Gerasimovin käsitys nykyisen tilanteen vaikutuksesta Venäjän sotilaalliseen turval-
lisuuteen.

upload_2016-7-25_16-26-21.png

Kuva 4: Naton laajeneminen ja infrastruktuurin käyttömahdollisuuksien lisääminen tulkitaan
Venäjällä sotilaalliseksi vaaraksi. Venäjän yleisesikunnan operatiivisen päähallinnon päällikön
kenraaliluutnantti Andrei Kartapolovin esitys Moskovan IV turvallisuuskonferenssissa 16.4.2015.

upload_2016-7-25_16-27-9.png

Kuva 5: Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän eurooppalaisen ryhmityksen vaikutukset Ve-
näjän sotilaalliseen turvallisuuteen.


Venäjän sotilaallisen turvallisuuden uhkia koskevien näkemysten perusteella voidaan
päätyä näkemykseen, että Venäjä valmistautuu kolmenlaiseen sotatyyppiin, jotka
ovat: strategisten hyökkäysaseiden tasapainotilan järkkymisen mahdollistama laaja-
mittainen ydinasein käytävä yhteenotto, paikallinen tai alueellinen sota useampaa
teknisesti kehittynyttä valtiota vastaan sekä paikallinen aseellinen konflikti jonkin
Venäjään rajoittuvan valtion alueella tai Venäjän sisällä. Edellä mainitut ovat kuiten-
kin vain viitekehyksiä, joiden avulla pyritään lähestymään mahdollista taistelun ku-
vaa, joissa keskitytään kahteen viimeksi mainittuun.
 
En kyllä kaipaa meille venäläismallin militarismia tai ääliönationalistista kiihkoilua joilla yritetään peittää sikäläisen yhteiskunnan karmivat puutteet.

No enpä minäkään. Täkäläinen militarismin ja nationalismin taso on terveellä tasolla, mutta ihan nollaankaan en näitä reivaisi.
 
Tässä on ainakin Western district joukot ja aseistus

(6 A) 6th Combined Arms Army (HQ: Agalatovo, Leningrad region)

  • (138 Gv OMSBr) 138th Guards "Krasnoselskaya" Detached Moror Rifle Brigade (Kamenka, Leningrad region)

In 2013 the unit received Tor-M2U SAM complexes.

-Equipment: 40 T-72B3 MBTs, 1 T-72BK battalion commander's MBT, 159 MT-LB APCs, 11 BTR-80 APCs, 4 BRDM-2 armored scout cars, 36 2S3 Akatsiya 152mm self-propelled howitzers, 18 BM-21 Grad MLRS systems, 12 2B16 Nona-K 120mm towed mortars, 12 MT-12 Rapira 100mm towed AT guns, 27 9K38 Metis portable ATGMs, 12 9P149 Shturm-S self-propelled ATGM systems, 12 9K331 Tor-M2U SAM systems, 6 9K34/35 Strela-10 SAM systems, 6 2S6M Tunguska SAM/SPAAG systems, 27 9K38 Igla shoulder-launched SAMs

  • (25 Gv OMSBr) 25th Guards "Sevastopolskaya" Detached Moror Rifle Brigade (Strugi-Krasnye, Pskov region)


-Equipment: 40 T-72B MBTs, 1 T-72BK battalion commander's MBT, 159 MT-LB APCs, 11 BTR-80 APCs, 4 BRDM-2 armored scout cars, 36 2S1 Gvozdika 122mm self-propelled howitzers, 18 BM-21 Grad MLRS systems, 12 2S12 Sani 120mm towed mortars, 12 MT-12 Rapira 100mm towed AT guns, 12 9P149 Shturm-S self-propelled ATGM systems, 12 9K331 Tor-M2U SAM systems, 6 9K34/35 Strela-10 SAM systems, 6 2S6M Tunguska SAM/SPAAG systems, 27 9K38 Igla shoulder-launched SAMs

  • (9 Gv ABr) 9th Guards Artillery Brigade (Luga, Leningrad region)

-Equipment: 8 BM-27 Uragan 220mm MLRS systems, 18 2S19 Msta-S 152mm self-propelled howitzers, 12 MT-12 Rapira 100mm towed AT guns, 18 9P149 Shturm-S self-propelled ATGM systems, 3 PRP-4M artillery reconaissance vehicles, 2 AZK-7 audiometric location vehicles

  • (26 RBr) 26th Missile Brigade (Luga, Leningrad region)

Earlier equipped with Tochka-U missiles (SS-21 Scarab). Rearmaments to Iskander started at early 2010, and finished at 2010.12.

-Equipment: 12 Iskander-M/K missile complexes

  • (5 ZRBr) 5th Air Defense Missile Brigade (Nenimyaki, Leningrad region)

-Equipment: 36 9K331 Tor-M1 SAM systems, 18 9T244 transloader vehicles for Tor systems, 18 9K310 Buk-M1 SAM

  • (28 KP PVO) 28th Air Defense Command Node (Ozernoye, Leningrad region)

-Equipment: 1 Polyana-D4M1 air defense command post

  • (51 OBrMTO) 51th Detached Logistics Brigade (Krasnoye Selo, Leningrad region)

-Equipment:

  • (6 OP RKhBZ) 6th Detached NBC defense Regiment (Sapyornoye, Leningad region)

Formed in 2014

-Equipment: 3 TOS-1 "Buratino" heavy flamethrower systems, 6 TZM-T transloader vehicles for TOS-1A, 18 BMO-T APC for RPO-A Shmel carrying squads, RKhM-4 and RKhM-6 NBC reconaissance vehicles, TMS-65U and ARS-14KM decontamination vehicles, TDA-2K smoke generator vehicles

(30 ISP) 30th Engineer-Sapper Regiment (Kerro, Leningrad region)

  • (2 OBrSpN) 2nd Detached SpetsNaz Brigade (Pskov, Pskov region)

-Equipment: 25 BTR-80 APCs, 4 GAZ-3937 "Vodnik" and 12 GAZ-233015 "Tigr-M SpN" IMVs

  • (1013 KP PVO) 1013rd Air Defense Command Node (Pesochniy, Leningrad region(?))

-Equipment: 1 "Polyana-D4M1" air defense command post

  • (1 BrU) 1st "Sevastopolskaya" C3 Brigade (Sertolovo, Leningrad region)

  • (146 OBr OSN) 146th Detached Signal Intelligence (SIGINT) Brigade (Bugry, Leningrad region)

    (232 OB OSN) 232nd Detached Signal Intelligence (SIGINT) Battalion (Ostrov, Pskov region)
http://www.russiadefence.net/t5271-...and-units-locations-equipment-and-rearmaments
Alakurtin jalkaväkiprikaati, saate translate sitä
https://ru.wikipedia.org/wiki/80-я_отдельная_мотострелковая_бригада
 
12 MT-12 Rapira 100mm towed AT guns
Osaako joku viisaampi sanoa mihin naapuri käyttää 100mm pst-tykkiään? Näitä näyttää olevan sijoitettuna moot. kivääriporukoihin ja tykistöprikaatiin.

Panssarintorjuntaan luulisi olevan saatavilla sopivammat aseet, mutta onko tarkoitus käyttää "infantry gun" tyyppisesti suora-ammuntaan tulituessa? Tuskin näitä huvikseen roikuttavat organisaatioissaan.

Jotenkin tuntuu, että suora-ammuntaan kykenevälle tulitukiaseelle on tarvetta, vrt. meidän Carl Gustav-keskustelu.
 
Osaako joku viisaampi sanoa mihin naapuri käyttää 100mm pst-tykkiään? Näitä näyttää olevan sijoitettuna moot. kivääriporukoihin ja tykistöprikaatiin.

Panssarintorjuntaan luulisi olevan saatavilla sopivammat aseet, mutta onko tarkoitus käyttää "infantry gun" tyyppisesti suora-ammuntaan tulituessa? Tuskin näitä huvikseen roikuttavat organisaatioissaan.

Jotenkin tuntuu, että suora-ammuntaan kykenevälle tulitukiaseelle on tarvetta, vrt. meidän Carl Gustav-keskustelu.

Tietääkseni ne on tuohon "infantry gun" käyttöön, mutta ovat myös täysin kykeneviä myös PST käyttöön kunhan ne vain saadaan asemiin.

Toisaalta, empä välttämättä sulkisi pois tuota "huvikseen" mahdollisuuttakaan, joskin muotoilisin sen muotoon "kun meillä nyt niitä on ja ammuksia riittää". Siis saattaahan olla, että nuo soveltuvat hyvin varusmiehille koulutettavaksi tai jotakin muuta sellaista. On myös mahdollista, että savimajasodissa tuo tykit on todettu käteviksi ja siksi niitä pidetään mukana.
 
MADE in the USSR - MT 12 anti tank gun:

Pieni huomio tuosta aseesta, joskin olen tästä maininnut aikaisemminkin, ampuja ei jatka tähtäämistä laukauksen aikana. Tarkoittaa sitä, että mikäli noita sattuu kohtaamaan, niin nopea vauhti sivuttaissuunnassa voi olla yllättävänkin hyvä vastatoimi noita vastaan. Tämä siis sillä oletuksella, että ei ole jo valmiiksi ajaneena miinakenttään.
 
Osaako joku viisaampi sanoa mihin naapuri käyttää 100mm pst-tykkiään? Näitä näyttää olevan sijoitettuna moot. kivääriporukoihin ja tykistöprikaatiin.
Itte käyttäisin tota PST-pataljoonan panssaritykkikomppaniaa hyökkäysvaiheessa, jonkin paikan tai joukon suojaamiseen mikä on pitempiä aikoja paikoillaan eikä ole omaa suora-ammunta tulivoimaa.
 
Itte käyttäisin tota PST-pataljoonan panssaritykkikomppaniaa hyökkäysvaiheessa, jonkin paikan tai joukon suojaamiseen mikä on pitempiä aikoja paikoillaan eikä ole omaa suora-ammunta tulivoimaa.

Hei vaan kaikille uudelta jäseneltä ensimmäiseksi. Mukava liittyä keskusteluun näin pidemmän foorumin seuraamisen jälkeen.

Tämä edellä esitetty on mielenkiintoinen kysymys. Naapurillahan on noiden 100m kanuunoiden lisäksi ainakin uudempaa 125mm pst-tykkikalustoa käytössään.

Oma tietoni perustuu 80-luvun lopun käyttöön eli saattaa olla jo vanhentunutta.

Neuvostoliiton aikoina pst-tykit sijoitettiin loppuvuosiin saakka osastojen sivuille varmistus- ja suojaustehtäviin. Lisäksi Suvorov mainitsi kirjassaan "Inside soviet army" että puolustuksessa yksi niille suunniteltu käyttötarkoitus olisi ollut Kurskin kokemusten tapaan sijoittaa tykit tarvittaessa "asepesäkkeiksi" tulppaaman ja hidastamaan vihollisen etenemistä "tuhoa ja tuhoudu" periaatteella (sic!). Suvorov mainitsi että ajatus tämän toiminnan takana oli se, että vaunu jos käsketään samaan tehtävään niin sillä pääsee ehkä kaasuttelemaan pakoon. Pst-tykillä taas käytännössä ei, eli tykin ja miehistön on pakko taistella ja ainakin yrittää... Tiedä sitten noista kaikista Suvorovin jutuista. Osa vaikuttaa melko korkealentoiselta.

Lisäksi naapurillahan on Zis-3:sta lähtien tykkien yhtenä ideana ollut monikäyttöisyys, eli pst-tykit on suunniteltu myös toissijaisesti epäsuoran tulen ampumista ajatellen ja tykkeihin kuuluvat tähän tarkoitukseen tarkoitetut laitteistot ja välineet. Vastaavalla tavalla, kun heidän hinattavaa epäsuoran tulen tykkikalustoa on suunniteltu myös toissijaista pst-roolia ajatellen. Käsittääkseni käyttö epäsuoralla tulella olisi se pääasiallinen käyttö nykyään venäläisillä, ainakin se kuullostaisi äkkiseltään realistisemmalta kun käyttö vaunuja ja moottoroitua jalkaväkeä vastaan suoralla tulella?

Ukrainahan kaivoi naftaliinista ja koipalloista keväällä 2015 jopa vanhoja 85mm D-44 ja D-48 pst-tykkejä ja siirsi niitä taistelutehtäviin. Sen mitä olen saanut lukea 100mm ja 85mm tykkien käytöstä rintamalla pst-käytössä niin se on ollut hankalaa ja taisteluarvo on ollut oletetusti huono. Suora-ammunnassa käytettynä tykit ovat oletetusti paljastuneet nopeasti ja keränneet paljon suoraa- ja epäsuoraa tulta puoleensa. Myös tämä havaittu kokemus puhuisi ainakin itselle vastaan pst-tykkien käytöstä venäläisillä suora-ammunnan tulitukitehtäviin, ja sen sijaan ehkä enemmänkin epäsuoran tulen käyttöön. Olettaisin että heidän doktriinissaan moottoroitu jalkaväki saa tarvitsemansa suora-ammunta tulituen taisteluajoneuvoiltaan kaikissa kalipereissa 7.62mm:stä aina 125mm:iin saakka ja siihen ei enään etenkään hyökkäävällä portaalla pst-tykkejä tarvittaisi, eikä niiden käyttö kovin kätevää siinä roolissa olisikaan jos etenemisen vauhti on kova.

Viime vuosilta tai vuosikymmeniltä löytyy kyllä kuvia venäläisistä joukoista ammunnoissa jopa vanhojen 85mm pst-tykkien kanssa. Osassa kuvissa tykit on sijoitettu rinta rinnan patteriksi ilman minkäälaisia suojauksia. Tästä syntynyt vaikutelma on ollut itselle vahvasti sellainen, että tykkejä on kuvassa käytetty epäsuoran tulen roolissa. Osa kuvista on selkeästi harjoituksista otettuja, mutta osassa kuvia tykkimiehet pyörivät sen verran nuhjuisina ja epämääräisessä ympäristössä että kyse saattaa olla taistelutehtävistä. Osassa kuvissa putket ovat lisäksi aivan yläkoroilla, eli suoralla tulella ampumisesta ei niissäkään voi olla kysymys. Ihan numeroiden valossa, tuommoinen D-48 85mm pst-tykki on varmasti hinattavasta kalustosta sieltä maastokelpoisimmasta päästä kun pst-tykiksi on suunnitelu ja paino on päälle 2300kg. Kantaamaakin on melkein 19km optimiolosuhteissa epäsuoralla tulella eli en ihmettele jos joku sitä yrittäisi vielä nykypäivänä käyttää kevyen kanuunan roolissa jos parempaa ei ole käytössä. Tulivaikutus on sitten asia erikseen, mutta lähtökohtaisesti en itse haluaisi kuitenkaan olla siellä maalialueella, vaikka sinne vanhentuneella kalustolla ammuttaisiin vanhentunutta kranaattia.
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan kaikille uudelta jäseneltä ensimmäiseksi. Mukava liittyä keskusteluun näin pidemmän foorumin seuraamisen jälkeen.

Tämä edellä esitetty on mielenkiintoinen kysymys. Naapurillahan on noiden 100m kanuunoiden lisäksi ainakin uudempaa 125mm pst-tykkikalustoa käytössään.

Oma tietoni perustuu 80-luvun lopun käyttöön eli saattaa olla jo vanhentunutta.

Neuvostoliiton aikoina pst-tykit sijoitettiin loppuvuosiin saakka osastojen sivuille varmistus- ja suojaustehtäviin. Lisäksi Suvorov mainitsi kirjassaan "Inside soviet army" että puolustuksessa yksi niille suunniteltu käyttötarkoitus olisi ollut Kurskin kokemusten tapaan sijoittaa tykit tarvittaessa "asepesäkkeiksi" tulppaaman ja hidastamaan vihollisen etenemistä "tuhoa ja tuhoudu" periaatteella (sic!). Suvorov mainitsi että ajatus tämän toiminnan takana oli se, että vaunu jos käsketään samaan tehtävään niin sillä pääsee ehkä kaasuttelemaan pakoon. Pst-tykillä taas käytännössä ei, eli tykin ja miehistön on pakko taistella ja ainakin yrittää... Tiedä sitten noista kaikista Suvorovin jutuista. Osa vaikuttaa melko korkealentoiselta.

Lisäksi naapurillahan on Zis-3:sta lähtien tykkien yhtenä ideana ollut monikäyttöisyys, eli pst-tykit on suunniteltu myös toissijaisesti epäsuoran tulen ampumista ajatellen ja tykkeihin kuuluvat tähän tarkoitukseen tarkoitetut laitteistot ja välineet. Vastaavalla tavalla, kun heidän hinattavaa epäsuoran tulen tykkikalustoa on suunniteltu myös toissijaista pst-roolia ajatellen. Käsittääkseni käyttö epäsuoralla tulella olisi se pääasiallinen käyttö nykyään venäläisillä, ainakin se kuullostaisi äkkiseltään realistisemmalta kun käyttö vaunuja ja moottoroitua jalkaväkeä vastaan suoralla tulella?

Ukrainahan kaivoi naftaliinista ja koipalloista keväällä 2015 jopa vanhoja 85mm D-44 ja D-48 pst-tykkejä ja siirsi niitä taistelutehtäviin. Sen mitä olen saanut lukea 100mm ja 85mm tykkien käytöstä rintamalla pst-käytössä niin se on ollut hankalaa ja taisteluarvo on ollut oletetusti huono. Suora-ammunnassa käytettynä tykit ovat oletetusti paljastuneet nopeasti ja keränneet paljon suoraa- ja epäsuoraa tulta puoleensa. Myös tämä havaittu kokemus puhuisi ainakin itselle vastaan pst-tykkien käytöstä venäläisillä suora-ammunnan tulitukitehtäviin, ja sen sijaan ehkä enemmänkin epäsuoran tulen käyttöön. Olettaisin että heidän doktriinissaan moottoroitu jalkaväki saa tarvitsemansa suora-ammunta tulituen taisteluajoneuvoiltaan kaikissa kalipereissa 7.62mm:stä aina 125mm:iin saakka ja siihen ei enään etenkään hyökkäävällä portaalla pst-tykkejä tarvittaisi, eikä niiden käyttö kovin kätevää siinä roolissa olisikaan jos etenemisen vauhti on kova.

Viime vuosilta tai vuosikymmeniltä löytyy kyllä kuvia venäläisistä joukoista ammunnoissa jopa vanhojen 85mm pst-tykkien kanssa. Osassa kuvissa tykit on sijoitettu rinta rinnan patteriksi ilman minkäälaisia suojauksia. Tästä syntynyt vaikutelma on ollut itselle vahvasti sellainen, että tykkejä on kuvassa käytetty epäsuoran tulen roolissa. Osa kuvista on selkeästi harjoituksista otettuja, mutta osassa kuvia tykkimiehet pyörivät sen verran nuhjuisina ja epämääräisessä ympäristössä että kyse saattaa olla taistelutehtävistä. Osassa kuvissa putket ovat lisäksi aivan yläkoroilla, eli suoralla tulella ampumisesta ei niissäkään voi olla kysymys. Ihan numeroiden valossa, tuommoinen D-48 85mm pst-tykki on varmasti hinattavasta kalustosta sieltä maastokelpoisimmasta päästä kun pst-tykiksi on suunnitelu ja paino on päälle 2300kg. Kantaamaakin on melkein 19km optimiolosuhteissa epäsuoralla tulella eli en ihmettele jos joku sitä yrittäisi vielä nykypäivänä käyttää kevyen kanuunan roolissa jos parempaa ei ole käytössä. Tulivaikutus on sitten asia erikseen, mutta lähtökohtaisesti en itse haluaisi kuitenkaan olla siellä maalialueella, vaikka sinne vanhentuneella kalustolla ammuttaisiin vanhentunutta kranaattia.


Ettei olisi nykyään venäläisen pst-tykkiväen kohtalo samanlainen kuin suuressa isänmaallisessa sodassa palvelleiden 45mm pst-kanuunoiden väellä. Aseen vanhennuttua se ei enää pystynyt läpäisemään uudempia Saksalaisia vaunuja niin niitä sijoitettiin sivusta-asemiin, tarkoituksena hämätä sakemannivaunuja kääntymään. Näin sitten pääsisivät isommat pst-kanuunat helpommalla kun ei tarvitsisi sakemannivaunujen paksua etupanssaria koettaa läpäistä. Palvelusta näissä 45mm pst-kanuuna yksiköissä kutsuttiin Proshait rodina (Hyvästi synnyinmaa).
 
Hei vaan kaikille uudelta jäseneltä ensimmäiseksi. Mukava liittyä keskusteluun näin pidemmän foorumin seuraamisen jälkeen.

Tämä edellä esitetty on mielenkiintoinen kysymys. Naapurillahan on noiden 100m kanuunoiden lisäksi ainakin uudempaa 125mm pst-tykkikalustoa käytössään.

Oma tietoni perustuu 80-luvun lopun käyttöön eli saattaa olla jo vanhentunutta.

Neuvostoliiton aikoina pst-tykit sijoitettiin loppuvuosiin saakka osastojen sivuille varmistus- ja suojaustehtäviin. Lisäksi Suvorov mainitsi kirjassaan "Inside soviet army" että puolustuksessa yksi niille suunniteltu käyttötarkoitus olisi ollut Kurskin kokemusten tapaan sijoittaa tykit tarvittaessa "asepesäkkeiksi" tulppaaman ja hidastamaan vihollisen etenemistä "tuhoa ja tuhoudu" periaatteella (sic!). Suvorov mainitsi että ajatus tämän toiminnan takana oli se, että vaunu jos käsketään samaan tehtävään niin sillä pääsee ehkä kaasuttelemaan pakoon. Pst-tykillä taas käytännössä ei, eli tykin ja miehistön on pakko taistella ja ainakin yrittää... Tiedä sitten noista kaikista Suvorovin jutuista. Osa vaikuttaa melko korkealentoiselta.

Lisäksi naapurillahan on Zis-3:sta lähtien tykkien yhtenä ideana ollut monikäyttöisyys, eli pst-tykit on suunniteltu myös toissijaisesti epäsuoran tulen ampumista ajatellen ja tykkeihin kuuluvat tähän tarkoitukseen tarkoitetut laitteistot ja välineet. Vastaavalla tavalla, kun heidän hinattavaa epäsuoran tulen tykkikalustoa on suunniteltu myös toissijaista pst-roolia ajatellen. Käsittääkseni käyttö epäsuoralla tulella olisi se pääasiallinen käyttö nykyään venäläisillä, ainakin se kuullostaisi äkkiseltään realistisemmalta kun käyttö vaunuja ja moottoroitua jalkaväkeä vastaan suoralla tulella?

Ukrainahan kaivoi naftaliinista ja koipalloista keväällä 2015 jopa vanhoja 85mm D-44 ja D-48 pst-tykkejä ja siirsi niitä taistelutehtäviin. Sen mitä olen saanut lukea 100mm ja 85mm tykkien käytöstä rintamalla pst-käytössä niin se on ollut hankalaa ja taisteluarvo on ollut oletetusti huono. Suora-ammunnassa käytettynä tykit ovat oletetusti paljastuneet nopeasti ja keränneet paljon suoraa- ja epäsuoraa tulta puoleensa. Myös tämä havaittu kokemus puhuisi ainakin itselle vastaan pst-tykkien käytöstä venäläisillä suora-ammunnan tulitukitehtäviin, ja sen sijaan ehkä enemmänkin epäsuoran tulen käyttöön. Olettaisin että heidän doktriinissaan moottoroitu jalkaväki saa tarvitsemansa suora-ammunta tulituen taisteluajoneuvoiltaan kaikissa kalipereissa 7.62mm:stä aina 125mm:iin saakka ja siihen ei enään etenkään hyökkäävällä portaalla pst-tykkejä tarvittaisi, eikä niiden käyttö kovin kätevää siinä roolissa olisikaan jos etenemisen vauhti on kova.

Viime vuosilta tai vuosikymmeniltä löytyy kyllä kuvia venäläisistä joukoista ammunnoissa jopa vanhojen 85mm pst-tykkien kanssa. Osassa kuvissa tykit on sijoitettu rinta rinnan patteriksi ilman minkäälaisia suojauksia. Tästä syntynyt vaikutelma on ollut itselle vahvasti sellainen, että tykkejä on kuvassa käytetty epäsuoran tulen roolissa. Osa kuvista on selkeästi harjoituksista otettuja, mutta osassa kuvia tykkimiehet pyörivät sen verran nuhjuisina ja epämääräisessä ympäristössä että kyse saattaa olla taistelutehtävistä. Osassa kuvissa putket ovat lisäksi aivan yläkoroilla, eli suoralla tulella ampumisesta ei niissäkään voi olla kysymys. Ihan numeroiden valossa, tuommoinen D-48 85mm pst-tykki on varmasti hinattavasta kalustosta sieltä maastokelpoisimmasta päästä kun pst-tykiksi on suunnitelu ja paino on päälle 2300kg. Kantaamaakin on melkein 19km optimiolosuhteissa epäsuoralla tulella eli en ihmettele jos joku sitä yrittäisi vielä nykypäivänä käyttää kevyen kanuunan roolissa jos parempaa ei ole käytössä. Tulivaikutus on sitten asia erikseen, mutta lähtökohtaisesti en itse haluaisi kuitenkaan olla siellä maalialueella, vaikka sinne vanhentuneella kalustolla ammuttaisiin vanhentunutta kranaattia.
Varmaan käyttö olisi jotain saman tyylistä kuin Neuvostoliiton aikaan. Koska onhan Venäjän pää vastustaja edelleekin mekanisoitu vihollinen, eikä mikään maastoskootteriarmeija eli Venäjän moottoroidut jalkaväkiprikaatit (perusyhtymä) on suunniteltu tältä pohjalta. Joten voi tuntua, että siellä MTTJVPR:n kokoonpanossa ja kalustossa on turhiakin elementtejä puskamaastoskootteri vihollista vastaan. Ja onhan Venäjän viimeaikaisissa operaatioissa ollut muotia muodostaa tehtäväkohtaisia taisteluosastoja eli välttämättä ne pst-tykit eivät ole edes matkassa. Sekä Venäjä on käyttänyt MTTJVPR:n eri aselajijoukkoja ei niiden varsinaiseen tehtävään esim. ammus-IT:tä suora-ammunnassa.

Mielestäni 12 kpl 100mm pst-tykkiä ei anna epäsuoranatulena oikeastaan mitään lisää MTTJVPR:n tulivoimaan. Koska sieltä löytyy jo komppanioiden kranaattikonekivääreistä aina prikaatin kevyeen raketinheitinpatteristoon reilu epäsuoratuli. Jota vielä tuetaan ylemmän portaan epäsuoralla.
 
Varmaan käyttö olisi jotain saman tyylistä kuin Neuvostoliiton aikaan. Koska onhan Venäjän pää vastustaja edelleekin mekanisoitu vihollinen, eikä mikään maastoskootteriarmeija eli Venäjän moottoroidut jalkaväkiprikaatit (perusyhtymä) on suunniteltu tältä pohjalta. Joten voi tuntua, että siellä MTTJVPR:n kokoonpanossa ja kalustossa on turhiakin elementtejä puskamaastoskootteri vihollista vastaan. Ja onhan Venäjän viimeaikaisissa operaatioissa ollut muotia muodostaa tehtäväkohtaisia taisteluosastoja eli välttämättä ne pst-tykit eivät ole edes matkassa. Sekä Venäjä on käyttänyt MTTJVPR:n eri aselajijoukkoja ei niiden varsinaiseen tehtävään esim. ammus-IT:tä suora-ammunnassa.

Mielestäni 12 kpl 100mm pst-tykkiä ei anna epäsuoranatulena oikeastaan mitään lisää MTTJVPR:n tulivoimaan. Koska sieltä löytyy jo komppanioiden kranaattikonekivääreistä aina prikaatin kevyeen raketinheitinpatteristoon reilu epäsuoratuli. Jota vielä tuetaan ylemmän portaan epäsuoralla.
Venäläisissä organisaatioissa on tunnetusti valtava määrä epäsuoraa tulta, ja pst-tykillä epäsuoraan pyssyttely tuskin tuo tulenkäyttöön mitään lisäarvoa. Tuossa käytössä menisivät siis kategoriaan "ammutaan koska ovat mukana".

Venäläisessä moot.jv. prikaatissa on voimakkaan epäsuoran lisäksi paljon panssareita ja erittäin voimakas orgaaninen IT. Siellä osataan myös ELSO.

Koska kaikessa ei voi olla yhtä hyvä eikä tasajako ole taktiikkaa, niin kertokaapas asiantuntijat missä on Venäjän maavoimien heikkoudet? Johtamisjärjestelmät? Huolto ja logistiikka?
 
Koska kaikessa ei voi olla yhtä hyvä eikä tasajako ole taktiikkaa, niin kertokaapas asiantuntijat missä on Venäjän maavoimien heikkoudet? Johtamisjärjestelmät? Huolto ja logistiikka?
Jos puhutaan näistä Venäjän maavoimien perusyhtymistä, niin huolto ja logistiikka on suuri haavoittuva kohta. Pataljoonista löytyy vain huoltojoukkue eli hyvin pieni määrä käsipareja ja kalustoa suhteessa huollettavaan raskaasti aseistettuun ja moottorisoituun joukkoon. Joten pataljoonat ovat hyvin pitkälle riippuvaisia prikaatin huoltopataljoonasta/huoltokeskuksesta. Ja tämä huolto on riippuvainen tietöstä vielä suuremmin kuin itse pataljoonat.

Johtamis- ja viestijärjestelmät tietenkin mahdollistavat johtamisen ja jatkuvan tilannekuvan, jos siihen pystytään vaikuttamaan niin hyvä. Tämä tilannekuvan ja toimivien viestiyhteyksien tarve korostuu hyökkäävillä joukoilla. Siintä en osaa sanoa kuinka verkkomainen Venäjän käyttämät viestiverkosto on eli riittääkö parin viestivaunun tuhoaminen kuinka suuresti vaikuttamaan asiaan.

Yksittäisten komentopaikkojen ja johtohenkilöiden tuhoaminen voi pysäyttää suuremmankin joukon pitkäksi aikaa. Koska käskiät puuttuvat välistä ja välttämättä uutta korvaajaa ei heti löydy ja hänen tilanne ja tehtävä kuva on vähintäänkin epäselvä eli Venäläistä kankeutta.

Ammattisotilaat ja hyökkäyssota vieraan maan alueelle voi olla heikkous etenkin jos vastassa on uskottava puolustus. Koska sotaan pääosin pakotetuilla joukoilla motivaatio ei varmasti ole kovin korkealla ja tätä motivaatiota tuskin nostaa suuret tappiot. Ja pakotetulla hyökkääjällä on varmasti henkilökohtaisesti säilyä elävän kirjoissa, kuin joukon tehtävän onnistuminen, mikä taas on tutkitusti päinvastoin omaa kotia ja perhettä puolustavalla.
 
Mielestäni 12 kpl 100mm pst-tykkiä ei anna epäsuoranatulena oikeastaan mitään lisää MTTJVPR:n tulivoimaan. Koska sieltä löytyy jo komppanioiden kranaattikonekivääreistä aina prikaatin kevyeen raketinheitinpatteristoon reilu epäsuoratuli. Jota vielä tuetaan ylemmän portaan epäsuoralla.

Se on aivan totta mitä kirjoitat. Pst-tykki on kyllä sellainen raikas tuulahdus 30-luvulta ja reliikki taistelukentällä että syytä niiden käyttöön pitäisi kysyä suoraan käyttäjiltä, eli venäläisiltä. Niiden aivotuksista ja logiikasta on länkkärinä vaikea ottaa välillä yhtään mitään tolkkua.

Veikkaisin kyllä että jos pst-tykeillä ammuttaisiin suora-ammuntamaaleja, vaikka jalkaväkeä tai vaunuja, siihen käyttötarkoitukseen varmaan sopisi parhaiten heiltä 125mm Sprutit eri malleineen. Niillä voisi jotain maalivaikutusta saadakin aikaiseksi moderneihin vaunuihin, vaikka hengissäselviämisen mahdollisuudet olisivat varmaan muuten yhtä huonot tulenavauksen jälkeen kun vanhempienkin kanuunoiden miehistöillä.
 
Viimeksi muokattu:
Se on aivan totta mitä kirjoitat. Pst-tykki on kyllä sellainen raikas tuulahdus 30-luvulta ja reliikki taistelukentällä että syytä niiden käyttöön pitäisi kysyä suoraan käyttäjiltä, eli venäläisiltä. Niiden aivotuksista ja logiikasta on länkkärinä vaikea ottaa välillä yhtään mitään tolkkua.

Nuo tykit ovat kyllä aika outo lisä varustuksessa, mutta näkisin niiden tarkoituksen olevan jonkinlainen hätävara vihollisen vastahyökkäystä varten. Tiedän, että tämä kuullostaa typerältä, kun yksikössä kuitenkin on panssarivaunuja sekä PST-ohjuksia, mutta toisaalta naapurin taktiikka on kuitenkin usein tyyliltään "kaikki peliin", joten jokin vähemmän liikkuva osa saattaisi olla paikallaan, että joukon johtaja ei heitä kaikkia joukkojaan vihollisen niskaan ja jätä linjaa täysin auki. Ja samalla kaikki PST-kalusto ei ole tyypiltään täysin kyvytöntä muuhun kuin panssarintorjuntaan, vaan niillä on rooli myös operaatioissa, joissa vastustajalla ei ole ollenkaan panssaritukea.

Ja tietenkin siinä on vielä se, että PST-tykit ovat olemassa. Miksi heittää niitä pois, kun ne toimivat edelleenkin niissä touhuissa missä ennenkin? Tiedä sitten, että ehkä PST-tykki jantterit ovat tykkimiehiäkin tyhmempien maineessa ja ne halutaan pitää edelleenkin sijoituspaikkana tietynlaiselle varusmiesmateriaalille.
 
Muutama kuvanen vielä naapurin pst-tykeistä.

1028909221.jpg


Kuva Sputnik newsin jutusta lokakuulta 2015 kaukoidän sotilaspiirin jostakin 100mm MT-12 tykkien ammuntaharjoituksista. Huomioikaa myös klassikkokypärät, SSH-40:t.
https://sputniknews.com/russia/201510221028910410-Russia-Shooting-Drills/


rapira_4.jpg


MT-12 Tsetseniassa, epäsuoraa yläkulmilla. Näyttäisi siltä että alusta on korotettu että korokulmaa saadaan yli maksimin joka on normaalisti 20 astetta (122mm D30 maksimi 70 astetta, oikea yläkulmien tykistöase).

russianarty.jpg


094f7138110abb3b33973bff859b5f32.jpg


85mm D-44 Tsetseniasta ilmeisesti? Suora-ammunnassa tuommoista suuliekkiä on vähän paha peittää ja välttää tuliaseman paljastumista...

D-44_85mm_gun_Second_Chechen_War.jpg


Lisää D-44:sia Tsetseniasta...

HGm1b.jpg


85mm D-44:sia Kaspianmeren seutuville sijoitetuilla yksiköillä ilmeisesti 2012. Kuvassa putket vissiin maksimikorolla 35 astetta. Lisäksi SSH-40...
 
Viimeksi muokattu:
Pieni huomio tuosta aseesta, joskin olen tästä maininnut aikaisemminkin, ampuja ei jatka tähtäämistä laukauksen aikana. Tarkoittaa sitä, että mikäli noita sattuu kohtaamaan, niin nopea vauhti sivuttaissuunnassa voi olla yllättävänkin hyvä vastatoimi noita vastaan. Tämä siis sillä oletuksella, että ei ole jo valmiiksi ajaneena miinakenttään.
Tässä pätkässä
kohdassa 5:00 eteenpäin tulee selväksi, miksi tähtääminen keskeytetään: ase perustuu suoraan vaunukanuunaan ja sen lyhytluisuiseen joustolaitteeseen, joten tykkilavetilla se hyppii ja heiluu laukauksen jälkeen aivan tolkuttomasti. Jos ampuja jatkaisi tähtäämistä, häneltä lähtisi pää:eek:

Juurikin tästä syystä Tampellan niin ikään 100 mm venäläisen vaunukanuunan käyttöön perustuneeseen 100 PSTK -tykkiin suunniteltiin uusi joustolaite ja luisunpituutta kasvatettiin pidentämällä luisulieriötä holkilla. Hajahuomiona todettakoon vielä, että samainen Tampellan hidastin-/palautinkonstruktio päätyi myöhemmin AMOSiin.

100 PSTK.jpg
 
Last edited by a moderator:
Back
Top