Tuosta "Italian kokoisesta taloudesta" on tullut aika suosittu lyömäase. Se on kuitenkin vain nominaalinen eli nimellisarvoinen BKT, joka on täysin riippuvainen valuuttakurssien vaihteluista. Ostovoimapariteetilla korjattuna Venäjän talous on samaa kokoa Saksan kanssa (Maailman pankin mukaan hieman isompi, IMF:n mukaan hieman pienempi). Luonnollisesti, kun käytännössä kaikki Venäjän sotilaallinen toiminta ja aseteollisuus tapahtuu ruplataloudessa, niin ostovoimapariteetilla korjattu luku on se, joka kertoo kansantalouden kyvystä tukea sotataloutta. Tätä on kommentoinut myös Yhdysvaltojen kansallinen tiedusteluneuvosto, joka yhdessä raportissaan (Global Trends 2030) toteaa, että vaikka valuuttakursseilla määritellyt BKT:t on tärkeitä kaupankäynnin ja finanssianalyysien kannalta, niin ostovoimapariteetilla korjattu luku kertoo paremmin fundamentaalista taloudellisesta voimasta.
Venäjän asevoimat muutoksessa : kohti 2030-lukua
- Viestiketjun aloittaja John Hilly
- Aloitus PVM
Tuosta "Italian kokoisesta taloudesta" on tullut aika suosittu lyömäase. Se on kuitenkin vain nominaalinen eli nimellisarvoinen BKT, joka on täysin riippuvainen valuuttakurssien vaihteluista. Ostovoimapariteetilla korjattuna Venäjän talous on samaa kokoa Saksan kanssa (Maailman pankin mukaan hieman isompi, IMF:n mukaan hieman pienempi). Luonnollisesti, kun käytännössä kaikki Venäjän sotilaallinen toiminta ja aseteollisuus tapahtuu ruplataloudessa, niin ostovoimapariteetilla korjattu luku on se, joka kertoo kansantalouden kyvystä tukea sotataloutta. Tätä on kommentoinut myös Yhdysvaltojen kansallinen tiedusteluneuvosto, joka yhdessä raportissaan (Global Trends 2030) toteaa, että vaikka valuuttakursseilla määritellyt BKT:t on tärkeitä kaupankäynnin ja finanssianalyysien kannalta, niin ostovoimapariteetilla korjattu luku kertoo paremmin fundamentaalista taloudellisesta voimasta.
Ei minulla ole mitään halua tai tarvetta "lyödä" Venäjää sen vertaamisella Italiaan. Ostovoimapariteetti on määritelmä, jonka toteutuminen on varsin tulkinnallinen oloissa, joissa 1 prosentti väestöstä hallinnee jo 80 prosenttia erilaisista tuloista. 
Kansantalouden kyky tukea sotataloutta. No, sen tulemme kyllä vielä näkemään mitä tapahtuu, kun kasvava osa toiminnasta keskittyy sotatalouteen. Sanoisin, että Onnea Venäjä, tulet vielä sitä tarvitsemaan.
Paljonko eri turvallisuusorgaanien ml. tiedustelulaitokset kuluttavat ko. yhteiskunnan rahaa? Ei asia muutu miksikään käytettiin sitten fundamentaalista tai ostovoimapariteettia määrittelyä. Manin ja resurssien kokonaismäärä on tässä SE juttu. Roopeluhtala määrittelisi vielä sen päälle kansantalouden kokonaisedun eli mitä menetetään, että kokonaisen aroaukean verran ihmisiä palvelee "turvallisuutta"......siinä sitä on ostovoimapariteettia kysta kyllin. Suuri osa tuosta porukastahan voisi tehdä jääkaappeja tai ovenkahvoja Ladoihin.
Kansantalouden kyky tukea sotataloutta. No, sen tulemme kyllä vielä näkemään mitä tapahtuu, kun kasvava osa toiminnasta keskittyy sotatalouteen. Sanoisin, että Onnea Venäjä, tulet vielä sitä tarvitsemaan.
Paljonko eri turvallisuusorgaanien ml. tiedustelulaitokset kuluttavat ko. yhteiskunnan rahaa? Ei asia muutu miksikään käytettiin sitten fundamentaalista tai ostovoimapariteettia määrittelyä. Manin ja resurssien kokonaismäärä on tässä SE juttu. Roopeluhtala määrittelisi vielä sen päälle kansantalouden kokonaisedun eli mitä menetetään, että kokonaisen aroaukean verran ihmisiä palvelee "turvallisuutta"......siinä sitä on ostovoimapariteettia kysta kyllin. Suuri osa tuosta porukastahan voisi tehdä jääkaappeja tai ovenkahvoja Ladoihin.
Ei minulla ole mitään halua tai tarvetta "lyödä" Venäjää sen vertaamisella Italiaan. Ostovoimapariteetti on määritelmä, jonka toteutuminen on varsin tulkinnallinen oloissa, joissa 1 prosentti väestöstä hallinnee jo 80 prosenttia erilaisista tuloista.
Ei siinä ole mitään tulkinnallista, jos et ymmärrä termejä niin ehkä kannattaa perehtyä niihin. Ja karrikoiva väitteesi ei ole mikään osuva argumentti muutenkaan. Venäjällä ei ole mitenkään kammottavan suuret tuloerot. Esim Yhdysvalloissa on suuremmat tuloerot kuin Venäjällä. Venäjällä sen sijaan on hyvin suuret varallisuuserot, kun pieni määrä oligarkkeja omistaa valtavasti. Mutta sekään ei muuta BKT:n arvioita mihinkään. Edelleenkin, meillä on tietoa siitä miten suuri osuus BKT:stä menee niihin sotamenoihin. Oli se taso nyt 3,9% tai 5,4%, niin ei ole mitään historiallista näyttöä siitä, että tämä olisi sietämätön taso. Kylmän sodan aikaan useammalla maalla oli paljon suurempi sotatalouden kuormitus ja useita vuosikymmeniä.
Eipäs vähätellä siellä 
Muistakaa hyvät herrat, että Italia on G7-maa ja eräs maailman suurimmista kansantalouksista.
Venäjän suurin ongelma ei ole kansantalouden ostovoimapariteetilla mitattu absoluuttinen koko, vaan massiiviset rakenteelliset ongelmat. Surkea infrastruktuuri, vanheneva väestö ja ennen kaikkea äärimmäisen yksipuolinen tuotantorakenne. Omaisuuden suoja on olematon ja oikeuslaitos toimimaton tai mielivaltainen. Näillä eväillä ei synny voittajaa, vaikka ostovoimapariteetti olisi mitä.
Armeija ei taloudellisessa mielessä tuota mitään, vaan päinvastoin kuluttaa tuotantopanoksia ylläpidon muodossa. Mitä enemmän Venäjä panostaa puolustukseen ja turvallisuuskoneistoihin, sitä enemmän se siirtää resursseja kansantalouden tuottavilta sektoreilta tuottamattomille.
Muistakaa hyvät herrat, että Italia on G7-maa ja eräs maailman suurimmista kansantalouksista. Venäjän suurin ongelma ei ole kansantalouden ostovoimapariteetilla mitattu absoluuttinen koko, vaan massiiviset rakenteelliset ongelmat. Surkea infrastruktuuri, vanheneva väestö ja ennen kaikkea äärimmäisen yksipuolinen tuotantorakenne. Omaisuuden suoja on olematon ja oikeuslaitos toimimaton tai mielivaltainen. Näillä eväillä ei synny voittajaa, vaikka ostovoimapariteetti olisi mitä.
Armeija ei taloudellisessa mielessä tuota mitään, vaan päinvastoin kuluttaa tuotantopanoksia ylläpidon muodossa. Mitä enemmän Venäjä panostaa puolustukseen ja turvallisuuskoneistoihin, sitä enemmän se siirtää resursseja kansantalouden tuottavilta sektoreilta tuottamattomille.
Et voi suoraan verrata menneitä aikoja nykyiseen. Kylmän sodan aikana kehittyneiden maiden työikäinen väestö ja sen tuottavuus kasvoi. Kasvavasta kakusta riitti jaettavaa myös armeijalle. Silti ylimitoitettu sotateollisuus yhdessä toimimattoman suunnitelmatalouden kanssa piti itäblokin väestön köyhyydessä ja lopulta luhisti koko järjestelmän.
Eipäs vähätellä siellä
Venäjän suurin ongelma ei ole kansantalouden ostovoimapariteetilla mitattu absoluuttinen koko, vaan massiiviset rakenteelliset ongelmat. Surkea infrastruktuuri, vanheneva väestö ja ennen kaikkea äärimmäisen yksipuolinen tuotantorakenne. Omaisuuden suoja on olematon ja oikeuslaitos toimimaton tai mielivaltainen. Näillä eväillä ei synny voittajaa, vaikka ostovoimapariteetti olisi mitä.
Venäjän vientirakenne on yksipuolinen. Mutta itse taloudesta energiasektori muodostaa n. 20%, samaa tasoa mitä Norjalla. Joku Saudi Arabia käy esimerkistä aidosti yksipuolisesta rakenteesta, sillä energiasektori muodostaa 50% taloudesta. Ottaen huomioon, että Saudien asemenot on 13-14% BKTsta ja on olleet älyttömällä tasolla iät ja ajat, niin tämäkin vain kertoo siitä, ettei Venäjän 3,9-5,4% ole niin dramaattista kiville ajoa kuin moni haluaa uskoa. Venäjän aidot rakenteelliset ongelmat muodostaa uhkan tulevaisuuden talouskasvulle ja siten kyvylle kasvattaa asemenoja tulevaisuudessa, mutta ne ei poista nykyisen talouden kykyä tukea tämänhetkistä sotataloutta.
Edelleenkin, vaikka kylmän sodan aikana väestörakenne olisi ollut suotuisampi, niin ne asemenotkin oli silloin aivan radikaalisti suuremmalla tasolla.
Itseään on tympeä lainata, mutta TÄMÄ on SE juttu!
Paljonko venäläisten omien arvioiden mukaan esim. asevoimiin ladatusta rahasta valuu erilaisiin kankkuloiden kaivoihin? Muistaakseni rouhealla prosentilla mennään.
Ja kyllä. Ostovoimapariteetti "armahtaa" arvioinnin kohdetta, kun puhutaan peltisankoista ja patarautateknologiasta. Mutta moderni teknologia ei anna armoa arvioinnille. Taidan minä tässä ymmärtää paremmin sen käsitteellistämisen.....
Edelleen: minulla ei ole mitään hinkua lyödä mitään surkeuden leimaa Venäjän asioihin. He ovat siinä itse aika taitavia.
Onko silkkaa sattumaa, että sodassa loimeen saaneet Suomi, Japani ja Saksa nousivat taloutensa osalta lähes legendaarisella tavalla. Syy? Suitsittu sotatalous oli varmasti yksi syy. Monikymmenvuotista jatkumoa ei olisi kestäneet länkkäritkään enää varustelukierteessä. VLn maiden taloudellinen takapajuisuus ja heiveröinen tehoton tapa toimia, pääomien puute jne. eivät kestäneet samaa leikkiä...
Saksan nosti vuodesta nolla osaltaan myös Marshall-apu. Mutta eihän se mitään olisi auttanut VLn maissa....se olisi valunut tuhtaan ja korruptioon ja suoranaiseen ryöstämiseen, siinä ovat hyviä. Saksalaiset eivät tyytyneet ajamaan aasilla pitkin kylänraittia tai väistelemään pommitettujen kaupunkien raunioita....ei, vaan pistivät toimeksi.
Saksan nosti vuodesta nolla osaltaan myös Marshall-apu. Mutta eihän se mitään olisi auttanut VLn maissa....se olisi valunut tuhtaan ja korruptioon ja suoranaiseen ryöstämiseen, siinä ovat hyviä. Saksalaiset eivät tyytyneet ajamaan aasilla pitkin kylänraittia tai väistelemään pommitettujen kaupunkien raunioita....ei, vaan pistivät toimeksi.
Mielenkiintoista. Mistä sait tuon 20%?
Venäjä kun on raaka-aineviejä, ei muuta. Energia vastasi 68%:sta Venäjän viennistä vuonna 2013, eli ennen Ukrainan kriisiä, öljyn hinnan romahdusta ja pakotteita. http://www.eia.gov/todayinenergy/detail.cfm?id=17231
Kun tähän tulevat päälle lasketaan matalan jalostusasteen tuotteet, niin ei Venäjältä paljoa muuta viedä. Vientituloilla maksetaan tuonti eli kutakuinkin kaikki mitä Venäjällä kulutetaan.
Et sinä mitään käsitteen ymmärtämistä kyllä tässä demonstroi, päinvastoin vahvistat ettet ole ymmärtänyt mitä termillä tarkoitetaan. Sillä ei ole mitään merkitystä onko kyseessä patarauta vai jokin hävittäjien, sukellusveneiden tai ilmatorjuntajärjestelmien kaltainen hi-tech, niin kauan kun se tehdään Venäjän sisäisessä taloudessa venäläisten toimesta ja maksetaan ruplilla. Jos merkittävä osa Venäjän aseteknologiasta ostettaisiin dollareilla ulkomailta (kuten esim. Intia tekee), niin sitten Venäjän dollarivarallisuus olisi määrittävä ja rajoittava tekijä. Mutta Mistral-kauppakin (joka selvästi suurin aseostos ulkomailta) oli hiluja Venäjän koko asetuotannon ja hankintojen seassa.
Esim. Suomen Pankin tekemästä Venäjän öljy- ja kaasusektorin analyysista. Siinä mainitaan öljyn ja kaasun tuotannon tuottaneen alle 10% Venäjän BKTstä läpi 2000-luvun, mutta energiasektorin koko vaikutus on eri toimijoiden puolesta arvioitu välille 17-25%. 20% on mainittu myös jossain muissa Suomen Pankin Venäjä-raporteissa, mutta en viitsi tämän enempää kaivella, kun tuokin pääpiirteittäin sanomani vahvistaa. Tosiaan nuo luvut on ennen öljyn hinnan romahdusta, joten voisi kuvitella että tänä päivänä energiasektorin osuus on pienempi.
http://www.suomenpankki.fi/pdf/172269.pdf
Tuo on toki ihan validi kysymys, mutta oletuksenahan tuossa sitten on että Venäjä käyttää näihin tiedustelumenoihin yms. ei-sotilaallisiin turvallisuussektoreihin oleellisesti enemmän rahaa kuin muut suurten asemenojen kanssa vuosikymmeniä porskuttaneet maat. Edelleenkin, Saudi-Arabiaan käy Venäjää selvästi paremmin nämä argumentit yksipuolisesta taloudesta yms., ja se käyttää (ja on käyttänyt vuosikymmenet) erittäin paljon suuremman osan BKTstä aseisiin kuin Venäjä, mutta ei ole vieläkään ajanut kiville. Miksi Venäjä sitten ajaisi paljon monimuotoisemmalla taloudella ja pienemmällä sotatalousrasitteella? Haiskahtaa vaan toiveajattelulle.
JR49
Respected Leader
Mutta veli Bellum, tämähän on varsin ikävä analyysi. Parastahan olisi koko maailman kannalta, että nykyinen hallinto halvaantuisi täysin rahanpuutteeseen ja käpertyisi vain sisäänpäin. Jäisi sitten vastaavat tapahtumat kuten Georgian sota, Krimin valtaaminen Ukrainalta ja hyökkäys Itä-Ukrainaan toistumatta jonkin muun valtion kohdalla.
Jos vaikka pistäisivät rahojaan kansan hyväksi, eivätkä jakaisi 20 oligarkille Putinin frendille.
En tiettäkseni missään vaiheessa ole sanonut että analysoin MPKK:n tuotetta? Kyllä esitän ihan omia näkemyksiäni, joille tosin olen saanut pohjaa mm Suomen Pankin asiantuntijoiden kanssa käydyistä keskusteluista.
Puolustuksen n 4% BKT-osuus voi tuntua kohtuulliselta. Kannattaa kuitenkin muistaa, etä Venäjä käyttää sisäisen turvallisuuden joukkoihinsa suuri piirtein yhtä paljon, jolloin koko ylimitoitettu turvallisuuskoneisto rasittaa kohtuu paljon. Varsinkin kun kyseessä ei ole mikään terve kansantalous, vaan maa jonka perusinfra on pahasti kuralla ja jonka valtion tuloista energiavienti näyttelee erittäin suurta osaa. Juuri tänään kerrottiin että Pietarin keskustan taloista 85% on kipeästi korjauksen tarpeessa. Valtion korjausbudjetti on lopetettu ja asukkailla ei ole rahaa, joten tilanne pahenee kokoajan. Ja Pietari on kuitenkin Venäjän paremmin toimeen tulevaa osaa. Ruokatuotanto on niin kuralla, että ruokahuijauksissa on menty Viktroaanisen Englannin menetelmiin, venäläisten omien arvoiden mukaan 60% maitotuotteista ja lihatuotteista vieläkin enemmän on jatkettumitä innovatiivisimmilla materiaaleilla kuten kipsillä. Puolustukseen ja turvallisuuteen suunnattu ylimitoitettu satsaus joka on jatkunut jo vuosikymmenen, vie edellytykset talouden rakenteiden korjaamiselta.
Koko Armata, Kurganets ja Bumerang -vaunuperhe on länsimaisten vaunujen apinoimista. Enemmän elektroniikkaa, uudet johtamisjärjestelmät ja sensorit kaikki tekevät kalustosta entistä kalliimpaa ja haastavampaa ylläpitää. Lennokit. Uudet prikaatien johtamisjärjestelmät, joissa datavuo viedään yksittäiselle taistelijalle asti. Se se vasta kallista herkkua onkin. T-50 häivehävittäjä, täysi kopio jenkkien koneesta. Taisteluhelikopterit joissa mm-aaltoalueen tutkat. Täsmäaseet. Yms yms. Katso vaikka tuolta luettelosta (http://www.roe.ru/mmc/index.html) mitä venäläiset tarjoavat vientiin. Ei sieltä montaa yksinkertaista ja halpaa härpäkkää löydy. Samalla on lähdetty länsimaiseen tapaan huolto- ja ylläpitopalveluiden ulkoistamiseen, joka muuteen sekään ei ole halpaa, mutta tarjoaa venäjällä erinomaiset mahdollisuudet vetää vhän välistä. Kuten MPKK:n kirjassa mainitaan, eräiden venäläisten arvioiden mukaan jopa viidennes puolustusbudjetista on välillä hävinnyt jonnekin (luojan kiitos).
En nyt ihan ymmärtänyt tuota tankeista avautumista. Tiedän hyvin, että venäläisillä on varastoissa ja käytössä yli 16 000 taistelupanssarivaunua T-55:stä T-90:een. Valtaosaa eivät saa enää edes liikkeelle, koska niiden kunnossapito on pääosin ollut huonossa hapessa jo vuosia, eikä niihin löydy miehistöjä. Reservijärjestelmä on purettu ja uutta yritetään saada aikaiseksi, ottaa vuosia ennenkuin se toimii. Venäjän suunnitellut sodan ajan joukot tarvitsevat 3500-4000 taisteluvaunua. Jos näistä joskus tulevaisuudessa 2300 or T-14 Armata vaunuja ja loput T-72B4 vaunuja, väitän että ylläpito maksaa paljon enemmän kuin noiden nykyisten 16 000 pitäminen taistelukunnossa maksaisi. Varsinkin kun Venäjä tähtää ammattiarmeijaan, jossa pääosa kalustosta on kokojan käytössä. Rahat tulevat loppumaan kesken.
Ihan kiva OECD-taulukko,ei löytyisi uudempaa kuin 2010/11 versiota? Eikä haaste ole se maastamuuton määrä, vaan kuka muuttaa. Venäläiset ovat pääosin maahansa kiintyneitä ihmisiä eivätkä helposti muuta pois, varsinkaan syrjemmässä asuva heikommin koulutettu väki joka ei edes tiedä paremmasta. Haasteena on nuorten, hyvin koulutettujen osaajien menettäminen. Tilanne on viime vuosina muuttunut aika lailla.
No tämä varmaan aika hyvin kertoo sinun "asiantuntemuksesi" tasosta, joten en minä viitsi kiusata realiteeteilla tämän enempää. Sinuna kyllä lukisin esim. tämän ketjun aloitusviestissä olleen Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän tutkimuksen, siinä on paljon hyvää tietoa.
JR49
Respected Leader
Tiivistetysti Venäjän muutosta: innovatiiviset, älykkäät, koulutetut ihmiset lähtevät. Juuri niitä joista tulee yrittäjiä, tiedemiehiä ja yhteisön kehittäjiä. Laiskat paskat jäävät, joiden suurin unelma on päästä vetämään osansa välistä hallintokoneistossa.
Joku voisi väittää, että niinhän länsimaissakin tapahtuu. Ehkä näin, mutta samaan aikaan koulutukseen satsaaminen on viety nälkärajalle, opettajat saavat liian pientä palkkaa, perustutkimuksesta karsittu, ylipäänsä kaikki mikä kouluttaa lähtijöiden tilalle uutta väkeä on ajettu minimitasolle.
Tämä on Venäjän tosiasiallisin ongelma. Uuden koulutetun sukupolven kasvattaminen siinä mitassa kuin se sivistysvaltioissa yleensä tehdään, on uhrattu sota-aggressiolle.
Toisaalta, eikös vallankumouksen johdossa ole yleensä älykästä ja innovatiivista väkeä? Jos heidän annetaan poistua, niin jäljelle jää… niin, musikkalauma, jota on helpompi pitää kurissa.
Joku voisi väittää, että niinhän länsimaissakin tapahtuu. Ehkä näin, mutta samaan aikaan koulutukseen satsaaminen on viety nälkärajalle, opettajat saavat liian pientä palkkaa, perustutkimuksesta karsittu, ylipäänsä kaikki mikä kouluttaa lähtijöiden tilalle uutta väkeä on ajettu minimitasolle.
Tämä on Venäjän tosiasiallisin ongelma. Uuden koulutetun sukupolven kasvattaminen siinä mitassa kuin se sivistysvaltioissa yleensä tehdään, on uhrattu sota-aggressiolle.
Toisaalta, eikös vallankumouksen johdossa ole yleensä älykästä ja innovatiivista väkeä? Jos heidän annetaan poistua, niin jäljelle jää… niin, musikkalauma, jota on helpompi pitää kurissa.
Usko huoletta, ei mulla ole mitään tarvetta aliarvioida tai dissata siniristi perseessä Venäjää. Minun puseroon ei vaan tartu venäläisen sotavoiman ja -taidon saatika teknologian kritiikitön ihastelu. En vähättele, mutta en sentään suostu imemään sitä mystifioitua kuvaakaan. Oletan ymmärtäväni heikäläisten vahvuuksia, mutta oletan tunnistavani myös heikkouksia.
Erityisesti hyökkäyssotaan käännetty sotavoima ei pysty hevin ylittämään valtion kulttuurista osaamista, moraalia tai yleistä taitotasoa. Lepard ei yllä suun mauksi esitä seikkoja, mitkä liittyvät teknologia-armeijan ylläpitoon ja operatiivisessa kunnossa pitämiseen.
Venäjän teknologiaosaston yhtymät ovat vähänkään pidemmässä juoksussa Potemkinin armeija. Näyttää hyvältä oman yleisön silmissä ja kenties pelottaa naapureitakin, mutta Potemkinia yhtäkaikki. Vahvuudet löytyvät muista jutuista.
Tuo ei vaan pidä paikkaansa. Olen tässäkin ketjussa jo laittanut linkin OECDn raporttiin, jossa todetaan Venäjän korkeasti koulutettujen poismuuton olevan Euroopan vähäisimpiä. Viime vuosina lisääntynyt maastamuutto on lähes täysin keskiaasian siirtolaisten paluumuuttoa kotimaihinsa, tosin edelleenkin Venäjälle muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Tästä oli vasta eilen Bloombergilla artikkelikin yhden Putin-kriitikon ja emigrantin toimesta: http://www.bloomberg.com/view/articles/2016-07-06/russia-is-not-dying-from-a-brain-drain
http://www.bloomberg.com/view/articles/2016-07-06/russia-is-not-dying-from-a-brain-drain
Mitä tulee Baikalin maalailuihin, niin tuo on tuota samaa huttua, jota olet vuosikaudet jauhanut, mutta kuten tässäkin ketjussa nyt on nähty, niin nuo kovin tiukat käsitykset on ennakkoon otettu eikä niitä faktat näytä heiluttavan, mikä tekee kyseisestä katsannasta vähintäänkin kyseenalaisen.
Ihanko totta? Olen nyt sattumalta saanut koulutuksen sekä venäläiselle että länsimaiselle kalustolle, ja molempia kalustoja vuosikausia käyttänyt. Tiedän melkein eurolleen T-72 kaluston ja Leopard 2A4 kaluston ylläpitokustannukset ja mistä ne koostuvat. Joten kyllä, elektroniikka ja sensorit kuten lämpökamerat maksavat. Ja kyllä ne kuluvat käytössä, vaativat huoltoa ja komponettien vaihtoja, jotka molemmat ovat kalliita. Ihan perusylläpidon vuosikustannusten erot ovat moninkertaiset. Saati sitten jos ruvetaan mittavammin ajamaan ja ampumaan niin kuin venäläisillä on tahtotilana.
Ja kyllä, olen lukenut kyseisen MPKK:n tutkimuksen, ja monta muutakin Venäjän asevoimia käsittelevää tutkimusta, ihan työn puolesta. Kun itse olet noin viisas, voisit varmaan tyhmälle valaista missä olen niin kovasti väärässä? Auta nyt vähän.
Sorry, kuvittelin että porukka tietäisi perusteita. Joten muutama kommentti.
Esim T-72:ssa on elektroniikkaa hyvin vähän ja sekin on aika robustia. Putkiradiot, perinteinen ampujan optiikka, vanhanaikaiset infra-puna valaisimet ja tähtäin, yksinkertainen perus dieselmoottori. Helppo huoltaa, tolkullinen mekaanikko, vasara ja rautalankaa ja pääosa kenttähuollosta on hoidettavissa. Pääosan vaunulle tehtävistä huolloista ja korjauksista hoitaa suhteellisen kevyesti koulutettu mekaanikko. Vaunun voi heittää kuusen alle ja hakea vuoden kuluttua, pelittää edelleen.
Leopard 2A4:ssa sitä elektroniikkaa on jo enemmän. Lämpökamera, joka kuluu käytössä ja on vaihdettava tiettyjen käyttötuntien jälkeen. Maksaa satoja tuhansia. Kehittynyt optiikka, ammunnan hallintajärjestelmässä vakautetut peilit jne. Edellyttää säännöllistä huoltoa ja typettämistä. Hyppivätaajuuiset radiot, jotka edellyttävät säännöllisiä päivityksiä, korjaaminen aina korjaamotason juttu, helposti menee teolliseen korjaukseen, jos pelkillä piirikorttien vaihtamiselle ei pärjää.
Moottorissakin on ohjauselektroniikkaa ja koko voimakone-vaihteisto paketin korjaus on aina korjaamotason hommaa. Vaunussa on yleisesti ottaen hyvin vähän varsinaisesti kentällä korjattavaa. Viat merkitsevät yleensä komponenttien vaihtoa, jotka sitten joko korjataan teollisesti tai korvataan uusilla. Pääosan työstä tekee pitemmälle koulutetut teknikot.
Vaunun varastointi edellyttää kuivia tiloja, vähintään katos ja sisätilan kuivatusta Munters-kuivaimella/vastaavalla. Tätäkin yleensä tehdään vain muutama kuukausi, pitempiaikainen varastointi aina hallissa.
Armatan kaltaisessa vaunussa on ilmeisesti sitä elektroniikkaa huomattavasti enemmän. Perinteistä optiikkaa ei juuri ole vaan sensori-informaatio välitetään sähköisesti. Isoja kosketusnäyttöjä, kehittynyt? johtamisjärjestelmä. Todennäköisesti merkittävä määrä tietokoneita sensorifuusioon ja jopa tekoälyä tukemaan miehistön toimintoja. Millimetroaalto-alueen tutkia ja elektro-optisia sensoreita, paljon kameroita. Tietokoneet edellyttävät päivityksiä, meillä johtamisvaunut ovat jo nykyään hallissa seisoessaan kiinni verkossa, ja johtamisjärjestelmien päivitykset tehdään verkon kautta. Varastointikustannukset ovat melkoiset jo hallien ja verkkojen rakentamisen takia. Ja niitä päivityksiä ei väännä joku 20 ruplaa tunnissa maksava mekaanikko.
Kaikki tuo elektroniikka maksaa, en jaksa uskoa että venäläiset kykenevät tekemään piirikortteja, lämpökameroita ja muita välineitä valtavan paljon halvemmalla kuin länsimaissa tehdään. Varsinkin kun suuri osa elektroniikasta on länsimaista, joka tekee muuten niistä varaosien hankinnasta nykytilanteessa mielenkiintoista..ja kallista. Voin vain kuvitella mitä maksaa mm-aaltoalueen tutkan radomin vaihtaminen tai elektronisesti keilaavan tutkan (joita vaunussa on 4) elektroniikan korjaaminen.
Kaikella kalustolla on tietty operatiivinen käytettävyys. Lämpökamera kestää tyypistä riippuen 1000-2000 tuntia. Tykillä voi ampua tietyn määrän laukauksia, esim alikaliiperilaukauksilla putki voi olla jo muutaman sadan laukauksen jälkeen varsin kulunut. Voimakonepaketista saa tietyn määrän ajotunteja, telat kestää tietyn määrän kilometrejä jne. Jokaisella piirikortilla on maksimikäyttöikänsä. Ja mitä enemmän kalustoa käytetään, sitä nopeammin se käytettävyys loppuu. Sen jälkeen on edessä teollinen korjaus joka on kallista puuhaa. Meillä on reserviläisarmeija, jolloin kalustosta on koulutuskäytössäesim vain 20%. Loput on varastossa. Tällöin voidaan kierrättää kalustoa, niin että koulutus pyörii ja kun noin puolet operatiivisesta käytettävyydestä on mennyt, kalusto laitetaan varastoon ja otetaan tuore tilalle. Näin ei välttämättä koskaan tule teollinen korjaus vastaan. Ammattiarmeijassa jossa kaikkia kalusto on kokoajan käytössä, tämä ei onnistu. Kalusto kuluu em esimerkissä viisi kertaa nopeammin, jolloin on pakko tehdä niitä teollisia korjauksia.
Tuo vaunuesimerkki kertautuu lentokalustolla moninkertaisesti kun sukupolvi vaihtuu. Vanha MIG-21 oli tehokkaan moottorin ympärille rakennettu ohut peltikuori, yksinkertainen tutka ja pari ohjusta. Jos venäläisten kopiohäivehävittäjä muistuttaa yhtään jenkkien vastaava, se on satojen tietokoneiden klimppi johon ympätty moottori ja aseistus. Kaikki mitä edellä puhuttiin huollosta ja ylläpidosta on vieläkin paljon monimutkaisempaa ja kalliimpaa.
Summa summarum, venäläisillä on edessään melko kylmä suihku kun 70% kalustosta on tavoitetilan mukaisesti uutta ja pidetään 80-85% käyttövalmiudessa (joka on muuten aivan hemmetin kova vaatimus....ja maksaa pirusti).