Venäjän asevoimien ja turvallisuuselinten suorittamat provokaatiot

Suomen avoimen sotilaallinen painostus saattaa aiheuttaa sen, että Suomi yhtäkkiä livahtaakin NATO:on. Sen verran syvällä on suomalaisen pelko ja epäluulo itänaapurin sotavoimaa kohtaan. Lisäksi haluan uskoa, että Puolustusvoimat on johdonmukaisesti ja provosoitumatta reagoinut alueloukkauksiin. Myös itänaapurissa lienee sotilaiden verenperintönä saama tietynlainen kunnioitus pienen luoteisnaapurin puolustusta kohtaan.

Sääntöihin ja instituutioihin jopa naiivisti uskovia suomalaisia voi sen sijaan painostaa muilla tavoin. Kaikenlainen asioiden sumpliminen ja säätäminen on meille vierasta ja siksi olemme sellaiselle alttiita. Kun me solmimme rajasopimuksen me luotamme että sitä tullaan noudattamaan. Voimalaan investoiva liikekumppani haluaa tietysti rakentaa voimalan vain kaupallisin perustein. Pankista voi joku saada hallituspaikan pätevyytensä vuoksi, kuinkas muutenkaan.
 
Sinulla on adam viehtymys tulkita katsantokannastasi poikkeavat kysymykset ja arvailut salaliitoiksi.
Jos kerrot että meille ei kerrot, mitä muuta se on kuin "salaliitto". Olen vain ihmetellyt kuinka tällaisia kommentteja/väitteitä/arvuutteluja sinulta tulee yhä useammin.

Älä loukkaannu. Olen ihan oikeasti ymmälläni.
 
Sinulla on adam viehtymys tulkita katsantokannastasi poikkeavat kysymykset ja arvailut salaliitoiksi.



Jos kerrot että meille ei kerrot, mitä muuta se on kuin "salaliitto". Olen vain ihmetellyt kuinka tällaisia kommentteja/väitteitä/arvuutteluja sinulta tulee yhä useammin.

Älä loukkaannu. Olen ihan oikeasti ymmälläni.

Salaliitto on kokenut sanana kovia ja sitten se on painettu marginaaliin. Siellä ollessaan se on vähän turhan voimakas sana.
Wikipedia kertoo näin : Salaliitto eli salahanke on kahden tai useamman henkilön salainen sopimus jonkin rikollisen tavoitteen saavuttamiseksi.[1] Tyypillisiä salaliittoja ovat poliittiset rikokset.[2]

Ennen kuin salaliitto koki tämän marginaaliin painamisen, oli ihan oikeita kuuluisia salaliittoja kuten Julius Caserin murha tai Hitlerin murhayritys(Wikipedia)

En minä salaliitoksi sitä kutsuisi jos joku jonkun jättää tiedottamatta. Olihan muistaakseni kylmänsodan aikana useita tapauksia naapurin kanssa jotka selvisi kansalla vasta myöhemmin. Ei ne olleet salaliittoja. Normaalia politiikkaa. Oliko sitten ulko, turvallisuus vai sisäpolitiikka on eriasia.
 
Salaliitto on kokenut sanana kovia ja sitten se on painettu marginaaliin. Siellä ollessaan se on vähän turhan voimakas sana.
Wikipedia kertoo näin : Salaliitto eli salahanke on kahden tai useamman henkilön salainen sopimus jonkin rikollisen tavoitteen saavuttamiseksi.[1] Tyypillisiä salaliittoja ovat poliittiset rikokset.[2]

Ennen kuin salaliitto koki tämän marginaaliin painamisen, oli ihan oikeita kuuluisia salaliittoja kuten Julius Caserin murha tai Hitlerin murhayritys(Wikipedia)

En minä salaliitoksi sitä kutsuisi jos joku jonkun jättää tiedottamatta. Olihan muistaakseni kylmänsodan aikana useita tapauksia naapurin kanssa jotka selvisi kansalla vasta myöhemmin. Ei ne olleet salaliittoja. Normaalia politiikkaa. Oliko sitten ulko, turvallisuus vai sisäpolitiikka on eriasia.
Jos Suomella on ilmoitettu politiikka julkistaa kaikki vieraiden valtioiden rajaloukkaukset ja siten joku kabaali päättää että Venäjän rajaloukkausta/ksia ei julkistettaisi, millä ilmauksella sinä kutsuisit tällaista järjestelyä. Virkavelvollisuuden unohtaminen? Ystävällinen naapuripolitiikka jalasmökkiläisen Paavon tyyliin? Pikku jekku?

Pystyttäisiinkö tänä päivänä edes pitämään tällainen valehtelu julkisuudelta. Tarvitaan vain yksi ihminen joka tuntee tapahtuneen ja menee vpn:llä anonyymin serverin kautta nettiin, perustaa anonyymin sähköpostiosoitteen ja vuotaa asian.
 
NATO-selvitys tulee ulos ensi viikon lopulla, eikö niin? Mielenkiintoista lukea mitä siinä kirjoitetaan, ja etenkin mitä jätetään kirjoittamatta. Nythän pitäisi suoraan puhua Venäjästä uhkana, joten saa nähdä minkälaista kiertoilmaisua sieltä taas tulee joka toisessa lauseessa. Vai tuleeko?
 
NATO-selvitys tulee ulos ensi viikon lopulla, eikö niin? Mielenkiintoista lukea mitä siinä kirjoitetaan, ja etenkin mitä jätetään kirjoittamatta. Nythän pitäisi suoraan puhua Venäjästä uhkana, joten saa nähdä minkälaista kiertoilmaisua sieltä taas tulee joka toisessa lauseessa. Vai tuleeko?

Edit.
Ei muuten jännitä...silloin ainoastaan positiivisesti yllättää, jos on Nato myönteinen selvitys...:rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Ei muuten jännitä...silloin ainsostaan positiivisesti yllättää jos on Nato myönteinen...:rolleyes:

Tässä muistin virkistykseksi Ari Pesosen ennustus asiasta Uuden Suomen Puheenvuorossa ;)

Nato-selvityksen tekijät - Suomi tulee sanomaan Natolle ”EI!”
30.1.2016 17:38 Ari Pesonen

Ulkoasiainministeriö julkisti torstaina 28.1.2016lehdistötiedotteessaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä laadittavan Nato-selvityksen tekijät. Selvityksen on määrä valmistua eduskunnan alkavalla kevätistuntokaudella. Selvityksen tekee neljä henkilöä, jotka ovat:

Mats Bergquist on vuonna 1938 syntynyt ruotsalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka toimi Ruotsin suurlähettiläänä Israelissa vuosina 1987–92, Suomessa 1992–97 ja Lontoossa 1997–04. Vuodesta 1984 hän on ollut Ruotsin Kuninkaallisen Sotatieteellisen Akatemian (Kungliga Krigsvetenskapsakademien, KKrVA) jäsen. Akatemian tehtävänä on tukea ja kehittää tieteenaloja, joilla on merkitystä Ruotsin puolustukselle.

René Nyberg on vuonna 1946 syntynyt suomalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuosina 2000–04 ja Saksassa vuosina 2004–08. Idän kauppaa harjoittavien suomalaisten suuryrityksien omistaman East Officen (East office of Finnish industries, Eastoffice) toimitusjohtajana Nyberg toimi vuosina 2008–13.

François Heisbourg on vuonna 1949 syntynyt ranskalainen diplomaatti ja kansainvälisen politiikan tutkija, joka tällä hetkellä toimii Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen (Geneva Centre for Security Policy, GCSP) puheenjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (International Institute for Strategic Studies, IISS) johtajana vuosina 1987–92. Lisäksi hän on ollut mm. presidentti Mitterrandin aikana Ranskan puolustusministeri, sosialisti Charles Hernun neuvonantaja vuosina 1981–84.

Teija Tiilikainen on vuonna 1964 syntynyt Ulkopoliittisen instituutin johtaja (The Finnish institute of International Affairs, UPI) eikä hänellä ole kokemusta valtiollista ulkopolitiikkaa toteuttavana toimijana esimerkiksi suurlähettiläänä. Poliittisissa tehtävissä hän on toiminut kokoomuslaisten ulkoministeri Ilkka Kanervan ja Alexander Stubbin poliittisena valtiosihteerinä.

****

Kun tutkii Nato-selvityksen tekijöiden tuottamaa kirjallista aineistoa ja tarkastelee heidän poliittisia näkemyksiä, ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, kuka on ryhmän valinnut ja mikä on ryhmän valitsijan näkemys Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Ryhmän on valinnut presidentti Sauli Niinistö. Nato-selvityksen tekijät on koonnut presidentti Sauli Niinistö niin, että hänen näkemyksensä Suomen suhteista Natoon ja myös laajemmin eurooppalaiseen puolustuspolitiikkaan tulevat selvityksen loppupäätelmiksi. Lopputulos on varmistettu selvityksen tekijöiden kokoonpanolla.

Herää kysymys jo tässä vaiheessa, onko tulevalla Nato-selvityksellä mitään todellista arvoa vai onko se vain suppea presidentin näkemyksiä myötäilevään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtyneen piirin aatteellinen näkemys?

Ylipäätään minkä tahansa selvityksen tekoon ei pitäisi käyttää alkuunkaan henkilöitä, joiden näkemykset ovat ennalta pitkälti leimautuneet ja urautuneet. Kantansa poliittisesti ilmoittaneita eikä mitään muitakaan lukittuneet kannat omaavia henkilöitä pitäisi koota ennalta selvitystyöryhmiin niin, että selvityksen lopputulos on arvattavissa jo jäsenten enemmistön näkemysten pohjalta.

Nyt selvityksen tekijät on valittu niin, että lopputulos on arvattavissa jo ennen selvityksen tekoa.

Selvityksen valmistelussa Mats Bergquistin ja René Nybergin rooli on korostaa Suomen - ehkäpä myös Ruotsin - nykyistä sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan hyvyyttä ja oikeutta. François Heisbourgin rooli on puolestaan korostaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä ilman liiallista tukeutumista Yhdysvaltoihin. Teija Tiilikaisen rooli selvitystyöryhmässä on täyttää Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien vähemmistörooli.

Mats Bergquist ja René Nyberg muodostavat puolet selvitysryhmästä, François Heisbourg ja Teija Tiilikainen molemmat neljänneksen. Tuo kuvaa hyvin sitä, mitä Suomen ulkopoliittinen johto nyt haluaa: puolet liittoumattomuutta ja yhteistyötä Ruotsin kanssa, neljännes eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja neljännes Nato-jäsenyyttä.

Euroopan turvallisuuspoliittisten tutkijoiden joukko on pieni ja pienen joukon ajatuksilla on pyrkimys urautua niin, ettei nopeaa uudistusta ja kantojen muutosta tapahdu turvallisuusympäristön nopeasti muuttuessa. Suomessa ja Ruotsissa turvallisuuspoliittisten tutkijoiden joukko on vielä pienempi ja sillä on tapana urautua vanhaan ja ajankohdattomuuteen vieläkin syvemmin. Suomi on uuden turvallisuuspoliittisen ajattelun syvin takapajula Euroopassa, tukeutuu vielä paljon kylmän sodan aikaiseen liturgiaan etenkin Venäjä-suhteissa.

****

Tarkastellaanpa sattumanvaraisesti Mats Bergquistin ja René Nybergin turvallisuuspoliittisia kantoja heidän tuottaman kirjallisen aineiston pohjalta. Teija Tiilikaisen kannat ovat pitkälti Nato-myönteisiä ja myös Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia eikä niitä ole tässä kirjoituksessa käsitelty, koska ne ovat selvitysryhmän vähemmistökantoja.

Mats Bergquistin ja René Nybergin Suomen ja Ruotsin ulkopoliittista linjaa koskevat kirjoitukset otsikolla ”Suomen ja Ruotsin on syytä pysyä nyt Naton ulkopuolella” julkaistiin Helsingin Sanomissa 22.11.2014 ja Svenska Dagbladetissa 23.11.2014 otsikolla "Finland och Sverige bör stanna utanför Nato”. Kirjoitukset löytyvät täältä ja täältä. Otsikot sinänsä kertovat hyvin Mats Bergquistin ja René Nybergin yhteisen asenteen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Heidän Suomea ja Ruotsia koskevat Nato-kantansa on helppo kumota ilman suurempaa turvallisuuspoliittista asiantuntemusta, koska ne ovat enemmän ideologisia kuin loogisia tai rationaalisia. Edellä mainituissa lehtikirjoituksissa on paljon järkiperäistä Venäjän suhteen, mutta loppujohtopäätökselle on vaikea löytää kestävää ja pitkäaikaista pohjaa.

Mats Bergquistin on ollut myös yksi ”Bevara alliansfriheten, Nej till Nato-medlemskapkirjan kirjoittaja, jossa 15 kirjoittajan voimin nähdään Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus parhaimpana linjana ja Nato-jäsenyys mahdottomana. Yksi kirjan kirjoittajista on Erkki Tuomioja, ideologinen Nato-vastustaja henkeen ja vereen. Vapaasti suomennettuna kirja on nimeltään ”Säilyttäkää liittoutumattomuus, Ei Nato-jäsenyydelle”. Kirja kuvaa hyvin Mats Bergquistin turvallisuuspoliittista aatteen värittämää ideologiaa Suomen ja Ruotsin suhteen: Ei Nato-jäsenyyttä!

René Nybergin muihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin blogikirjoituksiin voi käydä tutustumassa täällä.

Mats Bergquistin ja René Nybergin näkemykset tukeutuvat vanhaan maailmaan ja ovat kylmän sodan ajan värittämiä. Ruotsissa asenne Natoon on viime aikoina muuttunut dramaattisesti niin kansalaisten kuin myös politiikkojen keskuudessa. Nyt Ruotsissa on viimein ymmärretty, että Itämeren vuoksi Ruotsi on jopa enemmän sotilaallisesti Venäjän uhkaama kuin Suomi. Ruotsin Gotlannista on alle 250 kilometriä Kaliningradiin, joka on Venäjän tärkein ja aseistetuin etuvartio Euroopassa. Pietarista Suomen rajalle on vastaavasti noin 150 kilometriä. Venäjä on siis melkein yhtä lähellä Ruotsia kuin Suomea. Pohjolassa Venäjälle ovat tärkeitä Itämeren yhteydet manner-Venäjältä Kaliningradiin, eivät Suomen perukan metsämaat. Venäjän sotilaallinen paine kohdistuu nimenomaan paljon juuri Ruotsiin Itämeren suurimpana rantavaltiona.

Otetaanpa muutamia Mats Bergquistin ja René Nybergin turvallisuuspoliittisia ajatuksia kumottavaksi.

Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri.

Vastaväite: Itämeri on jo nyt Naton sisämeri Norjan ja Baltian maiden sekä Puolan välissä. Nato-maat hallitsevat jo nyt Itämerta ja Nato-Tanska pääsyä Itämerelle. Suomi ja Ruotsi ovat tällä hetkellä epävarmuustekijöitä Itämeren ympäristössä, koska ne eivät kuulu puolustusliittoon ja kriisitilanteessa mailla on mahdollisuus ennakoimattomaan käyttäytymiseen. Maat ovat harmaalla vyöhykkeellä. Maiden riskikäyttäytymisen mahdollisuuden Venäjä huomioi kyllä sotilaallisessa varautumisessaan ja se voi alentaa myös Venäjän interventiokynnystä. Puolustusliiton jäsenmaahan interventiokynnys on korkeampi.

Toisaalta jäsenyyden hakemisen optiollakin on strategista arvoa – Nato-optioon voidaan turvautua, jos tilanne sitä vaatii.

Vastaväite: Nato-optio ei ole enää uskottava, jos lienee koskaan ollutkaan. Optio on omituinen suomalaisviritys, jolla ei ole tukevaa pohjaa. Venäjä ei noteeraa Suomen ”Nato-optiota” mitenkään eikä se muodosta Venäjän päätöksentekoon vaikuttavaa uhkaa. Toisaalta kriisien eskaloitumiseen ei nykyisin kulu niin pitkää aikaa, että Nato-jäsenyyden hakemisprosessi ja siihen kuluva aika toisi Suomelle turvallisuutta. Esimerkkinä kriisien nopeasta eskaloitumisesta on Krimin valtaus. Venäjä teki poliittisen päätöksen Krimin valtauksesta 23.2.2014 ja niemimaa oli vallattu reilun viikon päästä 1.3.2014. Ukrainan ”Nato-optiot” eivät olisi paljon painaneet Venäjää päätöksenteossaan ja toiminnassaan.

****

François Heisbourgin kirjallinen tuotos on selvitysryhmän jäsenistä ylivoimaisesti laajin ja pitkäaikaisin. François Heisbourg on kirjoittanut jo vuonna 2000 julkaisun nimellä "European defence: Making it work”, joka löytyy täältä. Vapaasti suomennettuna otsikko on ”Eurooppalainen puolustus: tehdään siitä toimiva”. Kirjan yksi kirjoittaja on myös suomalainen Tuomas Ries, joka toimi tuolloin tutkijana maanpuolustuskorkeakoulussa.

Helmikuussa 2012 Centre for European Reform (CER) julkaisi kirjoituksen ”All alone? What US retrenchment means Europe and Nato”, joka löytyy täältä. Vapaasti suomennettuna otsikko on ”Kaikki yksin? Mikä on Yhdysvaltain säästötoimet tarkoittavat Euroopalle ja Natolle”. François Heisbourg on kirjoittanut kirjoituksen kolmannen luvun otsikolla ” The defense of Europe: Towards a new transatlantic division of responsibilities”, vapaasti suomennettuna: ”Euroopan puolustus: Kohti uutta transatlanttista vastuunjakoa”.

Heisbourgin tuorein kirjallinen tuotos on 30.1.2015 julkaistu kirja otsikolla ”Survival: Global Politics and Strategy”, josta tietoa löytyy täältä. Vapaasti suomennettuna otsikko on ”Selviytyminen: Maailmalaajuinen politiikka ja strategia”.

François Heisbourg ei ole juurikaan käsittelyt erikseen Suomen tai Ruotsin turvallisuuspoliittista asemaa Euroopassa tai maiden mahdollista Nato-jäsenyyttä. Hänen roolinsa selvitysryhmässä on eurooppalainen puolustusyhteistyö. François Heisbourgin pohjimmaiset ajatukset ovat sinänsä kannatettavia: Euroopan olisi kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan niin kuin myös Yhdysvallat toivoo.

François Heisbourgin aikaisemmin esitettyjen ajatusten ja Suomen Nato-jäsenyystarkastelun aikajänteet eivät välttämättä ole yhteneviä. Nato-selvityksen elinkaari on korkeintaan 5-10 vuotta eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että eurooppalainen puolustus kehittyisi tuona ajanjaksona niin, että uskottava eurooppalainen puolustus voitaisiin huomioida Suomen Nato-selvityksessä.

Yhdysvaltojen rooli tulee siis olemaan merkittävä tarkastelujaksolla Euroopan puolustamisessa. Ruotsi esimerkkinä myös Suomen on pidettävä ja kehitettävä hyvää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Etenkin Itä-Euroopan maita ja Iso-Britanniaa on tällä hetkellä täysin mahdotonta saada uskomaan yhteiseen eurooppalaiseen puolustukseen ilman Yhdysvaltojen johtoroolia. Euroopassa ei ole yhteistä päätöksentekokykyä edes vähäpätöisissä kysymyksissä, kuinka sitten sodan ja rauhan kysymyksissä. Todellinen ja uskottava puolustusyhteistyö Euroopassa tapahtuu jatkossakin vain Natossa ja Yhdysvalloilla on merkittävin rooli.

****

Nato-selvitystyöryhmän kokoonpanon perusteella on helppo arvata ja päätellä jo nyt Nato-selvityksen keskeisimmät johtopäätökset: ”Suomi jatkaa turvallisuuspolitiikkansa perinteistä linjaansa sotilaallisesti liittoumattomana ja kehittää turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa.”

Suomi tulee sanomaan Nato-jäsenyydelle ”EI!”.

Presidentti Niinistön harjoittama turvallisuuspolitiikka voidaan tiivistää: sotilaallinen liittoutumattomuus, Ruotsi-yhteistyö ja eurooppalainen puolustus.

Ruotsi tulee olemaan lähitulevaisuudessa Suomen kanssa eri linjoilla Naton suhteen, vaikka omaan Nato-selvitykseensä Ruotsi voi kirjoittaa kantansa vielä Suomea mukaillen. Missään nimessä ei saa syntyä käsitystä, että Mats Bergquist edustaisi jotain ruotsalaista Nato-näkemystä. Ruotsissa Nato-selvityksen tekoa johtaa kokenut diplomaatti Krister Bringéus. Reaaliset Nato-näkemykset omaava Krister Bringéus olisi ollut Mats Bergquistin sijaan sopiva jäsen myös Suomen Nato-selvitystyöryhmässä. Krister Bringéus on puolustusministeri Peter Hultqvistin valinta. Hultqvist on Nato-mies henkeen ja vereen.

Suomen linjaus tarkoittaa Venäjän suhteen sitä, että joudumme edelleen tinkimään itsenäisyydestämme tavoilla, joita olemme viime aikoina kohdanneet esimerkiksi pohjoisen itärajan kysymyksessä ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa Rosatomin suhteen. Joudumme Venäjän vuoksi käsittelemään meille tärkeitä asioita päätösmahdollisuuksiamme rajaten. Itsenäisyyteemme on tällä hetkellä siis rajattua. Venäjän Nato-rajanaapureilla ei ole vastaavia ongelmia ollut. Ei Norjalla, ei Virolla, ei Latvialla, ei Liettualla eikä Puolalla, joista kaksi viimeisintä ovat Kaliningradin rajanaapureita.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ratkaisu, mutta se toisi myös suomalaisen päätöksenteon kylmän sodan aikaisista juoksuhaudoista tähän päivään. Ehkäpä Suomen ollessa Nato-jäsen suomalaisten ei tarvitsisi katsoa niin huolestuneita ja pelokkaita politiikkoja, kuin mitä nyt olemme joutuneet näkemään itärajajupakan yhteydessä.

Mikä vie sitten Suomen aikanaan Natoon? Vain Ruotsi voi viedä Suomen Natoon, ja se voi tapahtua hyvinkin nopeasti, jopa 2-3 vuoden sisällä. Ruotsin Nato-jäsenyys on huomioitava Suomen Nato-selvityksessä.
 
Tässä muistin virkistykseksi Ari Pesosen ennustus asiasta Uuden Suomen Puheenvuorossa ;)

Nato-selvityksen tekijät - Suomi tulee sanomaan Natolle ”EI!”
30.1.2016 17:38 Ari Pesonen

Ulkoasiainministeriö julkisti torstaina 28.1.2016lehdistötiedotteessaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä laadittavan Nato-selvityksen tekijät. Selvityksen on määrä valmistua eduskunnan alkavalla kevätistuntokaudella. Selvityksen tekee neljä henkilöä, jotka ovat:

Mats Bergquist on vuonna 1938 syntynyt ruotsalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka toimi Ruotsin suurlähettiläänä Israelissa vuosina 1987–92, Suomessa 1992–97 ja Lontoossa 1997–04. Vuodesta 1984 hän on ollut Ruotsin Kuninkaallisen Sotatieteellisen Akatemian (Kungliga Krigsvetenskapsakademien, KKrVA) jäsen. Akatemian tehtävänä on tukea ja kehittää tieteenaloja, joilla on merkitystä Ruotsin puolustukselle.

René Nyberg on vuonna 1946 syntynyt suomalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuosina 2000–04 ja Saksassa vuosina 2004–08. Idän kauppaa harjoittavien suomalaisten suuryrityksien omistaman East Officen (East office of Finnish industries, Eastoffice) toimitusjohtajana Nyberg toimi vuosina 2008–13.

François Heisbourg on vuonna 1949 syntynyt ranskalainen diplomaatti ja kansainvälisen politiikan tutkija, joka tällä hetkellä toimii Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen (Geneva Centre for Security Policy, GCSP) puheenjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (International Institute for Strategic Studies, IISS) johtajana vuosina 1987–92. Lisäksi hän on ollut mm. presidentti Mitterrandin aikana Ranskan puolustusministeri, sosialisti Charles Hernun neuvonantaja vuosina 1981–84.

Teija Tiilikainen on vuonna 1964 syntynyt Ulkopoliittisen instituutin johtaja (The Finnish institute of International Affairs, UPI) eikä hänellä ole kokemusta valtiollista ulkopolitiikkaa toteuttavana toimijana esimerkiksi suurlähettiläänä. Poliittisissa tehtävissä hän on toiminut kokoomuslaisten ulkoministeri Ilkka Kanervan ja Alexander Stubbin poliittisena valtiosihteerinä.

****

Kun tutkii Nato-selvityksen tekijöiden tuottamaa kirjallista aineistoa ja tarkastelee heidän poliittisia näkemyksiä, ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, kuka on ryhmän valinnut ja mikä on ryhmän valitsijan näkemys Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Ryhmän on valinnut presidentti Sauli Niinistö. Nato-selvityksen tekijät on koonnut presidentti Sauli Niinistö niin, että hänen näkemyksensä Suomen suhteista Natoon ja myös laajemmin eurooppalaiseen puolustuspolitiikkaan tulevat selvityksen loppupäätelmiksi. Lopputulos on varmistettu selvityksen tekijöiden kokoonpanolla.

Herää kysymys jo tässä vaiheessa, onko tulevalla Nato-selvityksellä mitään todellista arvoa vai onko se vain suppea presidentin näkemyksiä myötäilevään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtyneen piirin aatteellinen näkemys?

Ylipäätään minkä tahansa selvityksen tekoon ei pitäisi käyttää alkuunkaan henkilöitä, joiden näkemykset ovat ennalta pitkälti leimautuneet ja urautuneet. Kantansa poliittisesti ilmoittaneita eikä mitään muitakaan lukittuneet kannat omaavia henkilöitä pitäisi koota ennalta selvitystyöryhmiin niin, että selvityksen lopputulos on arvattavissa jo jäsenten enemmistön näkemysten pohjalta.

Nyt selvityksen tekijät on valittu niin, että lopputulos on arvattavissa jo ennen selvityksen tekoa.

Selvityksen valmistelussa Mats Bergquistin ja René Nybergin rooli on korostaa Suomen - ehkäpä myös Ruotsin - nykyistä sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan hyvyyttä ja oikeutta. François Heisbourgin rooli on puolestaan korostaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä ilman liiallista tukeutumista Yhdysvaltoihin. Teija Tiilikaisen rooli selvitystyöryhmässä on täyttää Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien vähemmistörooli.

Mats Bergquist ja René Nyberg muodostavat puolet selvitysryhmästä, François Heisbourg ja Teija Tiilikainen molemmat neljänneksen. Tuo kuvaa hyvin sitä, mitä Suomen ulkopoliittinen johto nyt haluaa: puolet liittoumattomuutta ja yhteistyötä Ruotsin kanssa, neljännes eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja neljännes Nato-jäsenyyttä.

Euroopan turvallisuuspoliittisten tutkijoiden joukko on pieni ja pienen joukon ajatuksilla on pyrkimys urautua niin, ettei nopeaa uudistusta ja kantojen muutosta tapahdu turvallisuusympäristön nopeasti muuttuessa. Suomessa ja Ruotsissa turvallisuuspoliittisten tutkijoiden joukko on vielä pienempi ja sillä on tapana urautua vanhaan ja ajankohdattomuuteen vieläkin syvemmin. Suomi on uuden turvallisuuspoliittisen ajattelun syvin takapajula Euroopassa, tukeutuu vielä paljon kylmän sodan aikaiseen liturgiaan etenkin Venäjä-suhteissa.

****

Tarkastellaanpa sattumanvaraisesti Mats Bergquistin ja René Nybergin turvallisuuspoliittisia kantoja heidän tuottaman kirjallisen aineiston pohjalta. Teija Tiilikaisen kannat ovat pitkälti Nato-myönteisiä ja myös Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia eikä niitä ole tässä kirjoituksessa käsitelty, koska ne ovat selvitysryhmän vähemmistökantoja.

Mats Bergquistin ja René Nybergin Suomen ja Ruotsin ulkopoliittista linjaa koskevat kirjoitukset otsikolla ”Suomen ja Ruotsin on syytä pysyä nyt Naton ulkopuolella” julkaistiin Helsingin Sanomissa 22.11.2014 ja Svenska Dagbladetissa 23.11.2014 otsikolla "Finland och Sverige bör stanna utanför Nato”. Kirjoitukset löytyvät täältä ja täältä. Otsikot sinänsä kertovat hyvin Mats Bergquistin ja René Nybergin yhteisen asenteen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Heidän Suomea ja Ruotsia koskevat Nato-kantansa on helppo kumota ilman suurempaa turvallisuuspoliittista asiantuntemusta, koska ne ovat enemmän ideologisia kuin loogisia tai rationaalisia. Edellä mainituissa lehtikirjoituksissa on paljon järkiperäistä Venäjän suhteen, mutta loppujohtopäätökselle on vaikea löytää kestävää ja pitkäaikaista pohjaa.

Mats Bergquistin on ollut myös yksi ”Bevara alliansfriheten, Nej till Nato-medlemskapkirjan kirjoittaja, jossa 15 kirjoittajan voimin nähdään Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus parhaimpana linjana ja Nato-jäsenyys mahdottomana. Yksi kirjan kirjoittajista on Erkki Tuomioja, ideologinen Nato-vastustaja henkeen ja vereen. Vapaasti suomennettuna kirja on nimeltään ”Säilyttäkää liittoutumattomuus, Ei Nato-jäsenyydelle”. Kirja kuvaa hyvin Mats Bergquistin turvallisuuspoliittista aatteen värittämää ideologiaa Suomen ja Ruotsin suhteen: Ei Nato-jäsenyyttä!

René Nybergin muihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin blogikirjoituksiin voi käydä tutustumassa täällä.

Mats Bergquistin ja René Nybergin näkemykset tukeutuvat vanhaan maailmaan ja ovat kylmän sodan ajan värittämiä. Ruotsissa asenne Natoon on viime aikoina muuttunut dramaattisesti niin kansalaisten kuin myös politiikkojen keskuudessa. Nyt Ruotsissa on viimein ymmärretty, että Itämeren vuoksi Ruotsi on jopa enemmän sotilaallisesti Venäjän uhkaama kuin Suomi. Ruotsin Gotlannista on alle 250 kilometriä Kaliningradiin, joka on Venäjän tärkein ja aseistetuin etuvartio Euroopassa. Pietarista Suomen rajalle on vastaavasti noin 150 kilometriä. Venäjä on siis melkein yhtä lähellä Ruotsia kuin Suomea. Pohjolassa Venäjälle ovat tärkeitä Itämeren yhteydet manner-Venäjältä Kaliningradiin, eivät Suomen perukan metsämaat. Venäjän sotilaallinen paine kohdistuu nimenomaan paljon juuri Ruotsiin Itämeren suurimpana rantavaltiona.

Otetaanpa muutamia Mats Bergquistin ja René Nybergin turvallisuuspoliittisia ajatuksia kumottavaksi.

Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri.

Vastaväite: Itämeri on jo nyt Naton sisämeri Norjan ja Baltian maiden sekä Puolan välissä. Nato-maat hallitsevat jo nyt Itämerta ja Nato-Tanska pääsyä Itämerelle. Suomi ja Ruotsi ovat tällä hetkellä epävarmuustekijöitä Itämeren ympäristössä, koska ne eivät kuulu puolustusliittoon ja kriisitilanteessa mailla on mahdollisuus ennakoimattomaan käyttäytymiseen. Maat ovat harmaalla vyöhykkeellä. Maiden riskikäyttäytymisen mahdollisuuden Venäjä huomioi kyllä sotilaallisessa varautumisessaan ja se voi alentaa myös Venäjän interventiokynnystä. Puolustusliiton jäsenmaahan interventiokynnys on korkeampi.

Toisaalta jäsenyyden hakemisen optiollakin on strategista arvoa – Nato-optioon voidaan turvautua, jos tilanne sitä vaatii.

Vastaväite: Nato-optio ei ole enää uskottava, jos lienee koskaan ollutkaan. Optio on omituinen suomalaisviritys, jolla ei ole tukevaa pohjaa. Venäjä ei noteeraa Suomen ”Nato-optiota” mitenkään eikä se muodosta Venäjän päätöksentekoon vaikuttavaa uhkaa. Toisaalta kriisien eskaloitumiseen ei nykyisin kulu niin pitkää aikaa, että Nato-jäsenyyden hakemisprosessi ja siihen kuluva aika toisi Suomelle turvallisuutta. Esimerkkinä kriisien nopeasta eskaloitumisesta on Krimin valtaus. Venäjä teki poliittisen päätöksen Krimin valtauksesta 23.2.2014 ja niemimaa oli vallattu reilun viikon päästä 1.3.2014. Ukrainan ”Nato-optiot” eivät olisi paljon painaneet Venäjää päätöksenteossaan ja toiminnassaan.

****

François Heisbourgin kirjallinen tuotos on selvitysryhmän jäsenistä ylivoimaisesti laajin ja pitkäaikaisin. François Heisbourg on kirjoittanut jo vuonna 2000 julkaisun nimellä "European defence: Making it work”, joka löytyy täältä. Vapaasti suomennettuna otsikko on ”Eurooppalainen puolustus: tehdään siitä toimiva”. Kirjan yksi kirjoittaja on myös suomalainen Tuomas Ries, joka toimi tuolloin tutkijana maanpuolustuskorkeakoulussa.

Helmikuussa 2012 Centre for European Reform (CER) julkaisi kirjoituksen ”All alone? What US retrenchment means Europe and Nato”, joka löytyy täältä. Vapaasti suomennettuna otsikko on ”Kaikki yksin? Mikä on Yhdysvaltain säästötoimet tarkoittavat Euroopalle ja Natolle”. François Heisbourg on kirjoittanut kirjoituksen kolmannen luvun otsikolla ” The defense of Europe: Towards a new transatlantic division of responsibilities”, vapaasti suomennettuna: ”Euroopan puolustus: Kohti uutta transatlanttista vastuunjakoa”.

Heisbourgin tuorein kirjallinen tuotos on 30.1.2015 julkaistu kirja otsikolla ”Survival: Global Politics and Strategy”, josta tietoa löytyy täältä. Vapaasti suomennettuna otsikko on ”Selviytyminen: Maailmalaajuinen politiikka ja strategia”.

François Heisbourg ei ole juurikaan käsittelyt erikseen Suomen tai Ruotsin turvallisuuspoliittista asemaa Euroopassa tai maiden mahdollista Nato-jäsenyyttä. Hänen roolinsa selvitysryhmässä on eurooppalainen puolustusyhteistyö. François Heisbourgin pohjimmaiset ajatukset ovat sinänsä kannatettavia: Euroopan olisi kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan niin kuin myös Yhdysvallat toivoo.

François Heisbourgin aikaisemmin esitettyjen ajatusten ja Suomen Nato-jäsenyystarkastelun aikajänteet eivät välttämättä ole yhteneviä. Nato-selvityksen elinkaari on korkeintaan 5-10 vuotta eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että eurooppalainen puolustus kehittyisi tuona ajanjaksona niin, että uskottava eurooppalainen puolustus voitaisiin huomioida Suomen Nato-selvityksessä.

Yhdysvaltojen rooli tulee siis olemaan merkittävä tarkastelujaksolla Euroopan puolustamisessa. Ruotsi esimerkkinä myös Suomen on pidettävä ja kehitettävä hyvää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Etenkin Itä-Euroopan maita ja Iso-Britanniaa on tällä hetkellä täysin mahdotonta saada uskomaan yhteiseen eurooppalaiseen puolustukseen ilman Yhdysvaltojen johtoroolia. Euroopassa ei ole yhteistä päätöksentekokykyä edes vähäpätöisissä kysymyksissä, kuinka sitten sodan ja rauhan kysymyksissä. Todellinen ja uskottava puolustusyhteistyö Euroopassa tapahtuu jatkossakin vain Natossa ja Yhdysvalloilla on merkittävin rooli.

****

Nato-selvitystyöryhmän kokoonpanon perusteella on helppo arvata ja päätellä jo nyt Nato-selvityksen keskeisimmät johtopäätökset: ”Suomi jatkaa turvallisuuspolitiikkansa perinteistä linjaansa sotilaallisesti liittoumattomana ja kehittää turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa.”

Suomi tulee sanomaan Nato-jäsenyydelle ”EI!”.

Presidentti Niinistön harjoittama turvallisuuspolitiikka voidaan tiivistää: sotilaallinen liittoutumattomuus, Ruotsi-yhteistyö ja eurooppalainen puolustus.

Ruotsi tulee olemaan lähitulevaisuudessa Suomen kanssa eri linjoilla Naton suhteen, vaikka omaan Nato-selvitykseensä Ruotsi voi kirjoittaa kantansa vielä Suomea mukaillen. Missään nimessä ei saa syntyä käsitystä, että Mats Bergquist edustaisi jotain ruotsalaista Nato-näkemystä. Ruotsissa Nato-selvityksen tekoa johtaa kokenut diplomaatti Krister Bringéus. Reaaliset Nato-näkemykset omaava Krister Bringéus olisi ollut Mats Bergquistin sijaan sopiva jäsen myös Suomen Nato-selvitystyöryhmässä. Krister Bringéus on puolustusministeri Peter Hultqvistin valinta. Hultqvist on Nato-mies henkeen ja vereen.

Suomen linjaus tarkoittaa Venäjän suhteen sitä, että joudumme edelleen tinkimään itsenäisyydestämme tavoilla, joita olemme viime aikoina kohdanneet esimerkiksi pohjoisen itärajan kysymyksessä ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa Rosatomin suhteen. Joudumme Venäjän vuoksi käsittelemään meille tärkeitä asioita päätösmahdollisuuksiamme rajaten. Itsenäisyyteemme on tällä hetkellä siis rajattua. Venäjän Nato-rajanaapureilla ei ole vastaavia ongelmia ollut. Ei Norjalla, ei Virolla, ei Latvialla, ei Liettualla eikä Puolalla, joista kaksi viimeisintä ovat Kaliningradin rajanaapureita.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ratkaisu, mutta se toisi myös suomalaisen päätöksenteon kylmän sodan aikaisista juoksuhaudoista tähän päivään. Ehkäpä Suomen ollessa Nato-jäsen suomalaisten ei tarvitsisi katsoa niin huolestuneita ja pelokkaita politiikkoja, kuin mitä nyt olemme joutuneet näkemään itärajajupakan yhteydessä.

Mikä vie sitten Suomen aikanaan Natoon? Vain Ruotsi voi viedä Suomen Natoon, ja se voi tapahtua hyvinkin nopeasti, jopa 2-3 vuoden sisällä. Ruotsin Nato-jäsenyys on huomioitava Suomen Nato-selvityksessä.

Eli ei jännitä yhtään edelleenkään...:confused:
 
Eli ei jännitä yhtään edelleenkään...:confused:

Yhä edelleen kaikesta Nato-propagandasta huolimatta kansan enemmistö vastustaa määrätietoisen päättäväisesti sotilasliiton jäsenyyttä ja sitä tahtoa on demokraattisessa valtiossa tarkoin kuunneltava.

EI Natolle! Jenkit kou houm! Yankees not welcome to Finland!
 
EI Natolle! Jenkit kou houm! Yankees not welcome to Finland!
Eikös NATOn puolustusliitto ole liitto saksan,norjan,britanian,viron, puolan ym kanssa vai onko NATO:n toimintaan tullut joku muutos mistä ei ole viellä uutisoitu? Siis että yhteistyö on natossa vain jenkkien kanssa ja ne päättä kaiken? Ilmeisesti myös on kumottu että jokainen jäsenmaa tekee itse päätökset osallistuuko se miten pulaan joutuneen auttamiseen ja mihin rauhanturva operaatioihin osallistuu. @Laamanator näyttää olevan aiheesta sellaista tietoa mitä meillä muilla kuolevaisilla ei ole.
 
Tässä muistin virkistykseksi Ari Pesosen ennustus asiasta Uuden Suomen Puheenvuorossa ;)

Nato-selvityksen tekijät - Suomi tulee sanomaan Natolle ”EI!”
30.1.2016 17:38 Ari Pesonen

Ulkoasiainministeriö julkisti torstaina 28.1.2016lehdistötiedotteessaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä laadittavan Nato-selvityksen tekijät. Selvityksen on määrä valmistua eduskunnan alkavalla kevätistuntokaudella. Selvityksen tekee neljä henkilöä, jotka ovat:

Mats Bergquist on vuonna 1938 syntynyt ruotsalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka toimi Ruotsin suurlähettiläänä Israelissa vuosina 1987–92, Suomessa 1992–97 ja Lontoossa 1997–04. Vuodesta 1984 hän on ollut Ruotsin Kuninkaallisen Sotatieteellisen Akatemian (Kungliga Krigsvetenskapsakademien, KKrVA) jäsen. Akatemian tehtävänä on tukea ja kehittää tieteenaloja, joilla on merkitystä Ruotsin puolustukselle.

René Nyberg on vuonna 1946 syntynyt suomalainen eläkkeellä oleva suurlähettiläs, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuosina 2000–04 ja Saksassa vuosina 2004–08. Idän kauppaa harjoittavien suomalaisten suuryrityksien omistaman East Officen (East office of Finnish industries, Eastoffice) toimitusjohtajana Nyberg toimi vuosina 2008–13.

François Heisbourg on vuonna 1949 syntynyt ranskalainen diplomaatti ja kansainvälisen politiikan tutkija, joka tällä hetkellä toimii Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen (Geneva Centre for Security Policy, GCSP) puheenjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (International Institute for Strategic Studies, IISS) johtajana vuosina 1987–92. Lisäksi hän on ollut mm. presidentti Mitterrandin aikana Ranskan puolustusministeri, sosialisti Charles Hernun neuvonantaja vuosina 1981–84.

Teija Tiilikainen on vuonna 1964 syntynyt Ulkopoliittisen instituutin johtaja (The Finnish institute of International Affairs, UPI) eikä hänellä ole kokemusta valtiollista ulkopolitiikkaa toteuttavana toimijana esimerkiksi suurlähettiläänä. Poliittisissa tehtävissä hän on toiminut kokoomuslaisten ulkoministeri Ilkka Kanervan ja Alexander Stubbin poliittisena valtiosihteerinä.

...

Julkisuuteen on jo tihkunut tietoja tästä NATO-selvityksestä, ensinnäkin sitä pidetään ennemminkin hyvin laajana Venäjä-analyysina, toiseksi arvioiden mukaan selvityksen henki olisi sen suuntainen, jossa asetutaan tukemaan Ruotsin ja Suomen yhteistä hakemusta NATO-jäsenyydestä. Mitä ilmeisimmin selvityksessä ei kannateta sitä, että Suomi hakisi NATO-jäsenyyttä yksin. Selvityksessä nykyinen sotilaallinen liittoutumattomuus koettaisi ongelmaksi. Arvion mukaan kriisitilanteessa esim. varaosien ja amerikkalaisten ohjusten sekä ammusten saanti vaikeutuisi. Selvityksen mukaan myös huolto- ja ylläpitojärjestelmät joutuisivat koetukselle.

Odotetaan nyt tulevan viikon torstaihin, jolloin UM julkaisee tämän kauan odotetun NATO-selvityksen, mutta julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella näkemys ei niin kielteinen ole mitä kenties oli odotettavissa.

vlad
 
Julkisuuteen on jo tihkunut tietoja tästä NATO-selvityksestä, ensinnäkin sitä pidetään ennemminkin hyvin laajana Venäjä-analyysina, toiseksi arvioiden mukaan selvityksen henki olisi sen suuntainen, jossa asetutaan tukemaan Ruotsin ja Suomen yhteistä hakemusta NATO-jäsenyydestä. Mitä ilmeisimmin selvityksessä ei kannateta sitä, että Suomi hakisi NATO-jäsenyyttä yksin. Selvityksessä nykyinen sotilaallinen liittoutumattomuus koettaisi ongelmaksi. Arvion mukaan kriisitilanteessa esim. varaosien ja amerikkalaisten ohjusten sekä ammusten saanti vaikeutuisi. Selvityksen mukaan myös huolto- ja ylläpitojärjestelmät joutuisivat koetukselle.

Odotetaan nyt tulevan viikon torstaihin, jolloin UM julkaisee tämän kauan odotetun NATO-selvityksen, mutta julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella näkemys ei niin kielteinen ole mitä kenties oli odotettavissa.

vlad

Joo, mielenkiinnolla odotan! Olisihan se uskomatonta, jos nykyisessä kiristyneessä ilmapiirissä tämä(kin) raportti olisi sitä samaa diiba-daabaa kuin aina ennenkin.

Perinteisessä mallissahan asiantuntijat koittavat milloin mistäkin "selvityksestä" arvata, notta mitä sillä toiseksi viimeisen kappaleen viimeisen virkkeen sivulauseen kysymyksellä tarkoitettiin.
 
Yhdysvaltalaiskenraali: Seuraavan kerran kun venäläishävittäjät pörräävät amerikkalaisalusten lähellä voi tilanne päättyä huonosti


Kenraali Curtis M. Scaparrotti on sitä mieltä, että Venäjää tulee varoittaa siitä, että sen vaaralliset ohilennot Yhdysvaltain alusten ja koneiden lähellä voivat saada voimakkaan vastauksen, kertoo Business Insider.

Scaparrotti on presidentti Barack Obaman ehdokas seuraavaksi Naton ja Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentajaksi.

Scaparrottin kommentit tulivat sen jälkeen kun senaattori John McCain kysyi, pitäisikö Venäjää varoittaa siitä, että Yhdysvallat ryhtyy toimiin jos amerikkalaisten henki on vaarassa.

Senaattori Joe Donnelly kysyi puolestaan Scaparrottilta, että pitäisikö venäläisille sanoa, että “seuraava kerta ei pääty hyvin teidän kannaltanne”.

Kenraali vastasi että “meidän tulisi ottaa yhteen heidän kanssaan ja tehdä selväksi mikä on hyväksyttävää. Kun se on tehty selväksi, meidän täytyy pitäytyä siinä”.

“Mielestäni he testaavat rajojaan meidän päättäväisyytemme kanssa”, Scaparrotti sanoo.

“Se on täysin vastuutonta, se on oikeuttamatonta ja se on vaarallista.”

Scaparrotti ilmoitti, että Naton komentajana hänen ensimmäinen tekonsa olisi käydä läpi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten taistelusäännöt alueella.

Maanantaina kaksi venäläistä Su-24 taisteluhävittäjää teki useita lähilentoja kun Yhdysvaltain sota-alus USS Donald Cookilla oli harjoitukset käynnissä Itämerellä.

Tiistaina Venäjän helikopteri kierteli aluksen ympärillä seitsemän kertaa hyvin matalalla. Tämän jälkeen kaksi Su-24:ää teki 11 lähietäisyyden ohitusta.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi myöhemmin, että Cookin miehistöllä olisi ollut oikeus ampua venäläishävittäjiä.
 
Yhdysvaltalaiskenraali: Seuraavan kerran kun venäläishävittäjät pörräävät amerikkalaisalusten lähellä voi tilanne päättyä huonosti


Kenraali Curtis M. Scaparrotti on sitä mieltä, että Venäjää tulee varoittaa siitä, että sen vaaralliset ohilennot Yhdysvaltain alusten ja koneiden lähellä voivat saada voimakkaan vastauksen, kertoo Business Insider.

Scaparrotti on presidentti Barack Obaman ehdokas seuraavaksi Naton ja Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentajaksi.

Scaparrottin kommentit tulivat sen jälkeen kun senaattori John McCain kysyi, pitäisikö Venäjää varoittaa siitä, että Yhdysvallat ryhtyy toimiin jos amerikkalaisten henki on vaarassa.

Senaattori Joe Donnelly kysyi puolestaan Scaparrottilta, että pitäisikö venäläisille sanoa, että “seuraava kerta ei pääty hyvin teidän kannaltanne”.

Kenraali vastasi että “meidän tulisi ottaa yhteen heidän kanssaan ja tehdä selväksi mikä on hyväksyttävää. Kun se on tehty selväksi, meidän täytyy pitäytyä siinä”.

“Mielestäni he testaavat rajojaan meidän päättäväisyytemme kanssa”, Scaparrotti sanoo.

“Se on täysin vastuutonta, se on oikeuttamatonta ja se on vaarallista.”

Scaparrotti ilmoitti, että Naton komentajana hänen ensimmäinen tekonsa olisi käydä läpi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten taistelusäännöt alueella.

Maanantaina kaksi venäläistä Su-24 taisteluhävittäjää teki useita lähilentoja kun Yhdysvaltain sota-alus USS Donald Cookilla oli harjoitukset käynnissä Itämerellä.

Tiistaina Venäjän helikopteri kierteli aluksen ympärillä seitsemän kertaa hyvin matalalla. Tämän jälkeen kaksi Su-24:ää teki 11 lähietäisyyden ohitusta.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi myöhemmin, että Cookin miehistöllä olisi ollut oikeus ampua venäläishävittäjiä.
Ja tämä lausuntohan oli suora haaste, joka varmisti sen, että tulee vastahaaste. Aivan kohta jenkkien kanttia kokeillaan, se on satavarma.
Nythän tässä on jo arvovalta kysymyksessä kummallakin, ei hyvä.
 
Kyllähän tuo alkaa varmasti vituttaa jenkkejä pitemmän päälle ja kun näitä tuntuu nyt sattuvan vähän väliä.
Aikansa siitä varoitellaan, sitten uhataan ja lopulta joku Venäläisten hävittäjä makaa itämeren pohjassa ja alkaa helvetillinen haloo että USA ampui Venäjän rauhan toiminta hävittäjän alas ja Putin uhkaa kostaa tämän.
Vähänkuin Turkissa tapahtui.
 
Kyllähän tuo alkaa varmasti vituttaa jenkkejä pitemmän päälle ja kun näitä tuntuu nyt sattuvan vähän väliä.
Aikansa siitä varoitellaan, sitten uhataan ja lopulta joku Venäläisten hävittäjä makaa itämeren pohjassa ja alkaa helvetillinen haloo että USA ampui Venäjän rauhan toiminta hävittäjän alas ja Putin uhkaa kostaa tämän.
Vähänkuin Turkissa tapahtui.

Venäjä ei ole VIELÄ Turkille kostanut...? Vai onko..?
 
Tämä on yhtä suurta showta. Todellisuudessa ovat ystäviä.
Tietääkseni Usan avaruusohjelma on riippuvainen vieläkin Venäjän teknologista. Eikös kansainväliseltä avaruusasemalta pelastuta tarvittaessa venäläisellä avaruusaluksella? Vai olenko vanhojen tietojen varassa?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tietääkseni Usan avaruusohjelma on riippuvainen vieläkin Venäjän teknologista. Eikös kansainväliseltä avaruusasemalta pelastuta tarvittaessa venäläisellä avaruusaluksella? Vai olenko vanhojen tietojen varassa?

Totta, riippuvainen mutta ei hirveän kauan enään. Ja kyllä ISSlta tullaan alas joko venäläisellä kapsulilla taikka sitten ESAn kelkalla.
 
Totta, riippuvainen mutta ei hirveän kauan enään. Ja kyllä ISSlta tullaan alas joko venäläisellä kapsulilla taikka sitten ESAn kelkalla.

Evakuointikäytössä on vain venäläinen Sojuz TMA-19M*, ESA:n ATV on ainoastaan rahtimoduli, josta miehistö voi hakea ilman avaruuspukuja lastin pois mutta jolla ei voi palata maahan ts. se ei ole paluukapseli. ATV täytetään rahdin purun jälkeen jätteillä tms. romppeella ja sitten se laukaistaan ilmakehään, jossa se tuhoutuu Tyynen valtameren yläpuolella.

vlad

*: Sojuz TM:n uusin versio, jatkossa käytössä tulee olemaan Sojuz MS.
 
Back
Top