Venäjän erikoisjoukot

[vastarannankiiski]

Ylimielisyys, aliarviointi, yliarviointi, realismi..siinä sitä pohdittavaa...
Yliarviointi on tässä yhteydessä yhtä haitallista kuin ylimielisyys ja aliarviointi.
Suomalaisten heikkous tällä saralla on vastustajan reipas yiiarviointi ja omien kykyjen vähintään yhtä reipas aliarviointi.
Realismi on kova sana molemmissa.

Realisti pitää nimenomaan olla. En nyt lähde tässä tarkemmin ruotimaan havaintojani mutta johtopäätökseni on se että kansanarmeijamme reserviläisten suorituskyky ja osaaminen ei kaikilta osin välttämättä ole ihan niin ruusuinen kun lippujuhla- ja itsenäisyyspäivien puheissa annetaan ymmärtää. Kaikki kritiikki ei ole aliarviointia, osa on ihan todellista rakentavaa kritiikkiä.

 

[proileri]

Kun käydään oikeaa sotaa ja oikealla kalustolla ja oikeilla taistelutekniikoilla niin jälki asutuskeskuksissa on tuollaista.

Ryssä työnsi kaupunkiin iskusosastoina erikoisjoukkoja ja heidän mukanaan tulenjohtajia joiden tehtävänä oli paikallistaa tsetseenien asemat. Tämän jälkeen asemia vastaan iskettiin systemaattisesti kaikealla raskaalla tulella, mukaanlukien ilmarynnäköinnillä, mutta myös organisoidulla psv-kanuunoiden sekä tykistön suora-ammuntatulella.

Termobaarisia aseita käyttivät runsaasti, sekä myös 240mm 2S4 Tyulpanien tulta.

Käytännössä siis vihollisen asemat tiedusteltiin, tämän jälkeen niitä vastaan iskettiin kaikilla mahdollisilla raskailla aseilla ja asemat murskattiin, ja vasta tämän jälkeen kun asemat oltiin ammuttu "isoksi kasaksi pieniä kiviä" laitettiin tavan tossumiehiä sisään. Menestysresepti jolla tsetsenien vastarinta murrettiin. PTM:nä ei ollut "rynnäkkökivääribaletti" millintarkkoine askelkuvioineen ja koreografioineen.

Tätä katsantokantaa vasten kannattaa miettiä 80-luvun "murtamatonta Kymijokilinjaa" sekä Festung Kouvolaa.

Tosin tässä kannattaa miettiä myös että ei se taistelu silti mitenkään helppo ollut venäläisille, kaikesta raskaasta aseistuksesta huolimatta. 5-10k tsetseenipuolustajaa vastaan taisteltiin kuukausi verisesti että saatiin kaupunki haltuun.

Kuvista kannattaa huomioida että paskaksi on lähinnä saatu (osittain) 1-2 ylintä kerrosta ja julkisivut, mutta rakennukset seisovat pystyssä. Teräsbetonirakenteiset rakennukset ja sillat ovat vähän hankalia saada kunnolla matalaksi, raskaista aseista huolimatta. Betonin voi kyllä läpäistä jäykällä kranaatilla, mutta se on hankala saada romahtamaan muuten kuin käsityönä panostamalla.

Hankalimpia ovat varsinkin asuinrakennukset missä huoneistojen väliset seinät ovat betonia, eli rakennus koostuu lokeroista ja sirpalevaikutus on hyvin paikallinen. Jos suorasuuntaustuli tulee yhdestä suunnasta, sitä on suhteellisen helppo mennä suojaan taaempien seinien taakse ja suurten ikkuna-aukkojen takia painevaikutuskin jää vähäiseksi. Siinä mielessä päästään hyvin nopeasti siihen "rakennus kerrallaan" -etenemiseen, missä jokainen lokero pitää käydä läpi kivääreillä ja kranaateilla.

 

[StepanRudanskij]

Tosin tässä kannattaa miettiä myös että ei se taistelu silti mitenkään helppo ollut venäläisille, kaikesta raskaasta aseistuksesta huolimatta. 5-10k tsetseenipuolustajaa vastaan taisteltiin kuukausi verisesti että saatiin kaupunki haltuun.

Kuvista kannattaa huomioida että paskaksi on lähinnä saatu (osittain) 1-2 ylintä kerrosta ja julkisivut, mutta rakennukset seisovat pystyssä. Teräsbetonirakenteiset rakennukset ja sillat ovat vähän hankalia saada kunnolla matalaksi, raskaista aseista huolimatta. Betonin voi kyllä läpäistä jäykällä kranaatilla, mutta se on hankala saada romahtamaan muuten kuin käsityönä panostamalla. Hankalimpia ovat varsinkin asuinrakennukset missä huoneistojen väliset seinät ovat betonia, eli rakennus koostuu lokeroista ja sirpalevaikutus on hyvin paikallinen. Siinä mielessä päästään hyvin nopeasti siihen "rakennus kerrallaan" -etenemiseen, missä jokainen lokero pitää käydä läpi kivääreillä ja kranaateilla.

Nuo yläkerrokset ammuttiin järjestelmällisesti. Tsetseenitaistelijat avasivat aukot huoneistojen väliin ja käyttivät niitä kulkuteinään. Jokainen ylempänä sijaitseva ikkuna oli taisteluasema. Kaupunkin ei päässyt ennenkuin ylemmät kerrokset oli pyyhitty pois.

 

[Kapiainen]

Realisti pitää nimenomaan olla. En nyt lähde tässä tarkemmin ruotimaan havaintojani mutta johtopäätökseni on se että kansanarmeijamme reserviläisten suorituskyky ja osaaminen ei kaikilta osin välttämättä ole ihan niin ruusuinen kun lippujuhla- ja itsenäisyyspäivien puheissa annetaan ymmärtää. Kaikki kritiikki ei ole aliarviointia, osa on ihan todellista rakentavaa kritiikkiä.

Tämä on tietysti totta. Tosin tässä on huomioitava myös se, että suomalaisten rima omalle tekemiselle/osaamiselle on poikkeuksellisen korkealla myös länsimaiseksi rimaksi.
Tämä on ehdottomasti hyvä asia, koska se on yksi laadun takeista.

 

[vastarannankiiski]

Tosin tässä kannattaa miettiä myös että ei se taistelu silti mitenkään helppo ollut venäläisille, kaikesta raskaasta aseistuksesta huolimatta. 5-10k tsetseenipuolustajaa vastaan taisteltiin kuukausi verisesti että saatiin kaupunki haltuun.

Kuvista kannattaa huomioida että paskaksi on lähinnä saatu (osittain) 1-2 ylintä kerrosta ja julkisivut, mutta rakennukset seisovat pystyssä. Teräsbetonirakenteiset rakennukset ja sillat ovat vähän hankalia saada kunnolla matalaksi, raskaista aseista huolimatta. Betonin voi kyllä läpäistä jäykällä kranaatilla, mutta se on hankala saada romahtamaan muuten kuin käsityönä panostamalla.

Hankalimpia ovat varsinkin asuinrakennukset missä huoneistojen väliset seinät ovat betonia, eli rakennus koostuu lokeroista ja sirpalevaikutus on hyvin paikallinen. Jos suorasuuntaustuli tulee yhdestä suunnasta, sitä on suhteellisen helppo mennä suojaan taaempien seinien taakse ja suurten ikkuna-aukkojen takia painevaikutuskin jää vähäiseksi. Siinä mielessä päästään hyvin nopeasti siihen "rakennus kerrallaan" -etenemiseen, missä jokainen lokero pitää käydä läpi kivääreillä ja kranaateilla.

Totta mitä sanot. Ei tsetsenia I ja II olleet mitään läpihuutojuttuja todellakaan. Näkeehän sen jo tappioista.

Mitä noihin kerrostaloihin tulee suojina, niin en kyllä mielelläni olisi siinä Kouvolalaisessa, Itä-Helsinkiläisessä kerrostalossa tai Groznyn esikaupungin hrutsovkassa tai brezhnevkissä suojassa, jota aletaan systemaattisesti tuhoamaan 152mm suora-ammuntatulella. Tai kun "tulppaani" alkaa työntämään murkulaa putkeen parin kilometrin päässä. Varsinkin jos vastapuolella on aikaa eikä puutetta ampumatarvikkeista.

Ja taloja kannattaa polttaa. Vaikka termobaarisia hyväksikäyttäen. Palokaasumyrkytys saattaa tappaa yllättävän nopeasti siinä missä talo ei romahda niskaan.

 

[Benelli]

Joka tapauksessa vastapuolen erikoisjoukkoja vastaan varautuessa ei tiedetä osuuko omalle sektorille Vympel osasto joka koostuu siitä 10% porukasta joka on läpäissyt seulan, ollut vähintään 5 vuotta koulutuksessa ja omaa useamman taistelun karaiseman veteraanin vai joku karvalakki spetsnaz osasto joka on saanut kyseistä tehtävää varten ylimääräisen koulutuksen ja sopivan kaluston.
Kuten venäläisillä on joku laitos joka valmistaa mittatilaustyönä IED:itä erikoisjoukoille. Jos haluavat saavat vaikka räjähtävää vehnäjauhoa tai räjähtävän lantakasan.

Mihin ihmeeseen tämä perustuu? Kyllä venäläinen tietää, että jos jenkit saavat tulta niskaansa, niin pian ilmasta tervehditään ja lujaa. Teoriassa mahdollista toki mutta en itse usko.

Juuri tuon takia tuolla käytettäisiin erikoisjoukkoja jos jotain eivätkä nämä jäisi odottamaan vastaiskua jos edes ovat paljastaneet sijaintinsa.

Muistan monen suomalaisen reaktion Krimin miehitykseen ja sen toteutukseen.

Monelle oli vaikea myöntää, että tehty keikautus olisi suunniteltu ja toteutettu hyvin venäläisten toimesta. Selittäväksi tekijäksi tarjottiin mielummin Ukrainalaisten osaamattomuutta ja valtion huonoa tilaa.

Eli ei tyhmät ja osaamattomat venäläiset mitään tehneet oikein tai hyvin, vaan operaation onnistumisen tae oli vielä surkeampi vastapuoli. Silloin tyhmä haisuryssäkin pärjää.

Tämän päälle sitten toitotettiin tuutin täydeltä sitä "kuinka Krimin tapahtumat ei voisi missään tilanteessa toteutua suomessa". Jaa-a. Toivottavasti asiaa ei koeponnisteta.

Eivät venäläiset saman kaavan mukaan menisi jos tietävät etukäteen että kuulaa tulisi päin näköä.

 

[Kapiainen]

Krimin valtaus on oikeastaan hyvä esimerkki siitä mitä koetin tuossa aiemmin puhua.
Operaatio oli hienosti toteutettu erikoisoperaatio, joka meni maaliin kuin kuuma veitsi voihin.
Kuitenkin: operaatioon osallistuneiden sotilaiden taito- ja osaamistaso ei monien eri lähteiden ja monien havaintojen perusteella ei vaikuta olleen sen enempää kuin maksimissaan länsimaisen sotilasjoukon osaaminen (ei siis puhuta erikoisjoukoista).
Voi hyvin olla, että suomalaisista reserviläisistä koottu joukko olisi kyennyt hyvinkin toteuttamaan kyseisen operaation yhtä hyvällä menestyksellä.

Operaation hienous, taito ja osaaminen löytyi pääosin strategisen tason toiminnasta ja myös operaatiotaidolliselta tasolta. Siitä alaspäin olevilla tasoilla ei nähty mitään ihmeellistä.
Eli: naapurin joukot ovat täysin riittävällä taito-, osaamis- ja suorituskykytasolla osana sitä koneistoa minkä osia ne ovat.
Ei siis ole mitään syytä tai perustetta aliarvioida niitä. Ja samaan aikaan on tosiasia myös se, ettei niiden taso ole länsimaisten vastaavien joukkojen tasolla - kun ei tarvitse ollakaan kokonaisuus huomioiden.

 

[Herman30]

Ja muistan lukeneeni jostain että viikko ennen vallankaappausta oli yhteinen venäläis/ukrainalainen sotaharjoitus. Lieneekö se edesauttanut että ukrainalaiset eivät heti älynneet että tässä on vallankaappusmenossa vaan ehkä pitivät operaatiota harjoituksen jatkeeena?

 

[Benelli]

Krimin valtaus on oikeastaan hyvä esimerkki siitä mitä koetin tuossa aiemmin puhua.
Operaatio oli hienosti toteutettu erikoisoperaatio, joka meni maaliin kuin kuuma veitsi voihin.
Kuitenkin: operaatioon osallistuneiden sotilaiden taito- ja osaamistaso ei monien eri lähteiden ja monien havaintojen perusteella ei vaikuta olleen sen enempää kuin maksimissaan länsimaisen sotilasjoukon osaaminen (ei siis puhuta erikoisjoukoista).
Voi hyvin olla, että suomalaisista reserviläisistä koottu joukko olisi kyennyt hyvinkin toteuttamaan kyseisen operaation yhtä hyvällä menestyksellä.

Operaation hienous, taito ja osaaminen löytyi pääosin strategisen tason toiminnasta ja myös operaatiotaidolliselta tasolta. Siitä alaspäin olevilla tasoilla ei nähty mitään ihmeellistä.
Eli: naapurin joukot ovat täysin riittävällä taito-, osaamis- ja suorituskykytasolla osana sitä koneistoa minkä osia ne ovat.
Ei siis ole mitään syytä tai perustetta aliarvioida niitä. Ja samaan aikaan on tosiasia myös se, ettei niiden taso ole länsimaisten vastaavien joukkojen tasolla - kun ei tarvitse ollakaan kokonaisuus huomioiden.

Oli tuossa ilmeisesti myös varsinaisia erikoisjoukkoja esimerkiksi valtaamassa parlamenttia. Muilta joukoilta tuskin löytyy ryhmätasolla kaksi lämpötähtäimellä varustettua asetta.

 

[kimmo.j]

Kun käydään oikeaa sotaa ja oikealla kalustolla ja oikeilla taistelutekniikoilla niin jälki asutuskeskuksissa on tuollaista.

Ryssä työnsi kaupunkiin iskusosastoina erikoisjoukkoja ja heidän mukanaan tulenjohtajia joiden tehtävänä oli paikallistaa tsetseenien asemat. Tämän jälkeen asemia vastaan iskettiin systemaattisesti kaikealla raskaalla tulella, mukaanlukien ilmarynnäköinnillä, mutta myös organisoidulla psv-kanuunoiden sekä tykistön suora-ammuntatulella.

Termobaarisia aseita käyttivät runsaasti, sekä myös 240mm 2S4 Tyulpanien tulta.

Käytännössä siis vihollisen asemat tiedusteltiin, tämän jälkeen niitä vastaan iskettiin kaikilla mahdollisilla raskailla aseilla ja asemat murskattiin, ja vasta tämän jälkeen kun asemat oltiin ammuttu "isoksi kasaksi pieniä kiviä" laitettiin tavan tossumiehiä sisään. Menestysresepti jolla tsetsenien vastarinta murrettiin. PTM:nä ei ollut "rynnäkkökivääribaletti" millintarkkoine askelkuvioineen ja koreografioineen.

Tätä katsantokantaa vasten kannattaa miettiä 80-luvun "murtamatonta Kymijokilinjaa" sekä Festung Kouvolaa.

Toisaalta Tseseeneillä ei ollut kaukovaikutteisia aseita, ei ollut ilmavoimia ja kunnollista ilmatorjuntaa jolla kiistää venäläisten lentely.
Venäläisten tykistö ja jopa panssarit olivat viikkotolkulla samoissa asemissa tulittaen vihollista, koska mitään vastatykistö toimintaa ei tarvinnut pelätä.

Hyvä esimerkki miten käy kun soditaan sissisodan keinoin.

Toisaalta juuri grosnyssä venäläiset ottivat käyttöön troikan (1 PKM, 1 SVD ja yksi muu ase), eli myös jalkaväki taisteli.

 

[vastarannankiiski]

Toisaalta Tseseeneillä ei ollut kaukovaikutteisia aseita, ei ollut ilmavoimia ja kunnollista ilmatorjuntaa jolla kiistää venäläisten lentely.
Venäläisten tykistö ja jopa panssarit olivat viikkotolkulla samoissa asemissa tulittaen vihollista, koska mitään vastatykistö toimintaa ei tarvinnut pelätä.

Hyvä esimerkki miten käy kun soditaan sissisodan keinoin.

Toisaalta juuri grosnyssä venäläiset ottivat käyttöön troikan (1 PKM, 1 SVD ja yksi muu ase), eli myös jalkaväki taisteli.

Tuosta mainitsin aikaisemmin, että venäläisille valikoitui taktiikka jonka edessä tsetseenit olivat hyvin heikkoja tai aseettomia. Eivät he lähteneet haastamaan tsetseenien vahvuuksia, pelaamaan heidän säännöillään tai heidän taistelusuunnitelmansa mukaan. Ihan perusjuttuja ja Sun Tzuta.

Ja hyvä esimerkki siitä, miten saattaa käydä kun sissisodan keinoin haastetaan mekanisoitu vastustaja ja antaudutaan taisteluun taas heidän eli mekanisoidun vastustajan ehdoin. Huonosti käy kevyille joukoille ilman raskasta aseistusta ja tukea.

Mutta sen varaan ei kannata tuudittautua että naapuri tosiaan pelaa meidän taistelusuunnitelman mukaan ja lähtee haastamaan omilla heikkouksillaan meidän vahvuuksiamme.

"Huhuu, kukkuu. Hei siellä, kuuletteko? Meillä on nyt LKP suoritettu ja miehiä kertautettu 4kk. Asemat ja vaihtoasemat kaivettu, ampuma-alat raivattu, murrosteet tehty, miinoitteet miinoitettu, panostettu ja epäsuoran tulen maalipisteet määritetty. Nyt saatte luvan hyökätä, me ollaan valmiita teitä varten." Jos joku kuvittelee asian menevän näin niin kannattaa varautua pettymyksiin.

 

[Kapiainen]

Oli tuossa ilmeisesti myös varsinaisia erikoisjoukkoja esimerkiksi valtaamassa parlamenttia. Muilta joukoilta tuskin löytyy ryhmätasolla kaksi lämpötähtäimellä varustettua asetta.

Ilman muuta oli, ei siitä ole epäilystäkään. Viittasin aiemmin kirjoittamallani "(ei erikoisjoukkoja)" suorituskykytasoon rinnastaen länsimaiseen kriteeristöön. Eli venäläisiä erikoisjoukkoja kyllä, mutta tasoltaan rinnastuu karkeasti vaikkapa amerikkalaiseen ammattisotilasjoukkoon, joka ei ole erikoisjoukko.

 

[baikal]

Minkä verran venäläisjoukkoja -suolataan- muiden organisaatioiden ns. tekijämiehillä? Joskus kuvastoissa nimittäin näkee, että on sotilasjoukkoa ja sitten seassa sikäläisen rvl:n, gru:n, vdv:n jne. väkeä. Itseasiassa jo Tsekkoslovakian miehityksen aikaan tämä combo havaittiin.

Jos tämä malli on oikeasti käytössä, niin millaisia -komentosuhteita- noissa porukoissa on? Onko selvää, että gru-mies johtaa orkesteria? Ja se perussotilasjoukko on alisteinen -erikoishemmolle-?

Georgia, Tsetsenia, Ukraina - operaatioihin on aina kasattu näitä coctaileja. Pitkittyneen operaation kyseessä ollen yksi syy on varmasti myös kierrättäminen eli haetaan kokemusta kaikille mahdollisille osille. Noissa paikoissa -vastasissitoiminnan- joukkoja on tunnistettu myös toimijoiden iästä eli kyseessä on ollut usein iältään 30-35-vuotiaita sotilaita. Samoista joukoista voisi käyttää myös nimeä: tilanteen vakiinnuttamiseen tarkoitetut joukot.

 

[AKE-ukki]

Toisaalta juuri grosnyssä venäläiset ottivat käyttöön troikan (1 PKM, 1 SVD ja yksi muu ase), eli myös jalkaväki taisteli.

Eikös tuo ollut Tsetseenien "juttu" kuten myös vaimennin piekkareiden (TOZ) käyttö lähi-ta-toiminnassa?

 

[kimmo.j]

Eikös tuo ollut Tsetseenien "juttu" kuten myös vaimennin piekkareiden (TOZ) käyttö lähi-ta-toiminnassa?

En muista, mutta hyvin mahdollista.

 

[Ingsoc]

Tsetsenian sodissa tuntuu menevän sekä sodat että taktiikat sekaisin?

Ensimmäisessä tsetsenian sodassa venäläiset tunkeutuivat Groznyyn mekanisoiduilla osastoilla. Huonosti valitun taktiikan takia kokonaiset pataljoonat saattoivat tuhoutua. Varsinkin kun tsetseenit olivat ehtineet hyvin valmistella taistelualueen. Valmisteltujen tuliasemian, ampuma-alojen lisäksi oli puhkottu kulkureittejä rakennuksiin ja ainakin rajoitetusti pystyttiin käyttämään tunneleita ja maanalaisia tiloja joukkojen siirtämiseen. Venäläisen jalkaväen liikkuminen rakennuksiin oli estetty esteillä ja miinoituksilla. Jo pelkästään se, että alakerran ikkunat oli naulatttu umpeen esti nopean siirtymisen rakennuksen sisälle.

Keskeistä tsetsenien taistelulle oli pienten iskuosastojen toiminta ja mekanisoitujen osastojen motittaminen. (Tämän tapaisesta sodankäynnistä foorumilaiset ovat saattaneet lukea jopa historiankirjoista.) Tosin tällä kertaa tapahtumapaikkana oli urbaani betoniviidakko korven tai metsän sijaan. Työkaluina oli mm. erittäin liikkuva mutta silti tulivoimainen neljän miehen partio jossa taistelijoiden aseet olivat PKM, SVD, RPG-7 ja johtajalla oli yleensä RPK tai AK kranaatinlaukaisimella. Tsetseeneillä oli käytössään runsaasti improvisoituja aseita kuten pienoiskivääreitä joissa muovipullo vaimentimena, RPG-7:n lisäräjähdepanokset sekä napalmimuovikassit ajoneuvojen tuhoamiseen. Kannattaa huomata, että venäläiset eivät saaneet kaupunkialuetta systemaattisesti puhdistettua. Panssaroimattomat ajoneuvot eivät voineet ajaa kaupunkialueella vaan huoltokuljetusten oli pysähdyttävä kaupungin ulkopuolella missä lasti siirrettiin yksiköiden omiin panssaroituihin ajoneuvoihin ja kuljetettiin yksiköihin. Toinen mahdollisuus oli sitten käyttää koptereita, joilla hätätilanteessa lennätettiin jopa juomavettä taisteleville yksiköille.

Venäläisten erikoisjoukkojen käytöstä on todettava, että niitä ei juurikaan käytetty erikoisjoukkomaisesti vaan eliittijalkaväkenä. Toki löytyi myös tehtäviä jossa oma erikoisosaaminen näkyi kuten tehtävä vallata tsetsenien puolustaman silta. Siltaa puolustanut komppania tuhottiin ja silta saatiin ehjänä käyttöön. Yleisesti ottaen asevoimien erikoisjoukot osoittivat korkeaa taistelumoraalia ja osa mm. räjäytti itsensä mielummin kuin jäi vangeiksi. Laivaston erikoisjoukkojen osallistuminen rajoittui siihen, että vapaaehtoiset merispetsnazit taistelivat merijalkaväki osastoissa (joissa siis saattoi olla muitakin laivaston miehiä kuin merijalkaväen koulutuksen saaneita).

Toisessa tsetsenian sodassa sitten toteutettiin Groznyn saartaminen ja alueet puhdistettiin systemaattisesti ja käyttämällä erittäin runsaasti suoraa ja epäsuoraa tulta.

 

[Benelli]

Ilman muuta oli, ei siitä ole epäilystäkään. Viittasin aiemmin kirjoittamallani "(ei erikoisjoukkoja)" suorituskykytasoon rinnastaen länsimaiseen kriteeristöön. Eli venäläisiä erikoisjoukkoja kyllä, mutta tasoltaan rinnastuu karkeasti vaikkapa amerikkalaiseen ammattisotilasjoukkoon, joka ei ole erikoisjoukko.

Toisaalta näillä on osittain erilainen doktriini kuten vympelin on osattava sujuvasti ulkomaista kieltä ja pystyttävä omaksumaan peiteroolinsa uskottavasti.
Ongelmana ei ole niinkään näiden voittaminen taistelussa kuin niiden havaitseminen/löytäminen.

 

[Kapiainen]

Toisaalta näillä on osittain erilainen doktriini kuten vympelin on osattava sujuvasti ulkomaista kieltä ja pystyttävä omaksumaan peiteroolinsa uskottavasti.
Ongelmana ei ole niinkään näiden voittaminen taistelussa kuin niiden havaitseminen/löytäminen.

Kyllä! Ja esim. mainitun Vympelin voisi ehkä jo jopa irroittaa käsitteestä "erikoisjoukot" koska sen toimintatavat menevät oikeastaan jo aika kauaskin siitä miten yleisesti ajatellaan erikoisjoukkojen tehtäväkenttä.

 

[Merten sheriffi]

Vielä muutama vuosi sitten Venäjän varikoilla oli junavaunuja täynnä kuolleita sotilaitaan Tsetsenian sodasta. En käsitä miten tämä voisi pitää millään tavoin paikkaansa mutta näin jostain uutisesta luin.

 

[Herman30]

Vielä muutama vuosi sitten Venäjän varikoilla oli junavaunuja täynnä kuolleita sotilaitaan Tsetsenian sodasta.

Siis että ne ruumiit oli jätetty sinne vaunuihin mätänemään ja muutama vuosi sitten olisi ollut vain luurankoja vaunuissa? Kuulostaa uskomattomalta jopa Venäjällä.