Rajatutkija: Näille alueille turvapaikanhakijoita voidaan alkaa viedä, jos itäraja suljetaan kokonaan
Jos itärajan täyssulku toteutuu, rajatutkimukseen erikoistunut tutkija katsoo, että paine tulee kasvamaan rajanylityspaikkojen välisillä alueilla.
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuksen professori ja monitieteisen rajatutkimuksen dosentti Jussi P. Laine toivoo malttia itärajan sulkupäätöksiin.
Eritoten Venäjän propagandakoneisto voi hyötyä äkillisistä ja rajuista päätöksistä. Suomi pyrittäisiin näyttämään venäläisvastaisena.
– Ottaen huomioon, että Suomessa on kuitenkin huomattavan paljon esimerkiksi kaksoiskansalaisia, jotka ovat tottuneet liikkumaan rajan yli varsin helpolla, tutkija sanoo.
– Venäjähän pystyy halutessaan käyttämään tämän tyyppistä sulkua ikään kuin merkkinä siitä, että Suomi hankaloittaa Suomessa asuvien venäjänkielisten ja Venäjän kansalaisuuden omaavien henkilöiden elämää. Ja tämähän saattaa Venäjän propagandassa antaa lisäpuhtia sille, että Venäjän pitää miettiä jatkotoimenpiteitä eli tämäntyyppistä kiusaamista.
Painetta maastoalueille
Rajasulkuja käsittelevien tutkimusten mukaan rajanylityspaikkoja sulkemalla tai niitä kiristämällä liikehdintäpaine on yleensä kasvanut Laineen mukaan rajanylityspaikkojen välissä maasta riippuen.
Esimerkiksi EU:n etelärajalla kyseessä ovat autiomaat tai merialueet. Suomen tilanteessa puhutaan Laineen mukaan lähinnä metsästä.
– Täällä pohjoisessahan on talvi tietysti kiristymässä, jolloin riski on siinä, että henkilöt jäävät pakkasessa jumiin rajojen väliselle alueelle. Siellähän on tällainen pieni no man's land -vyöhyke välissä. Siinä tilanteessa Suomella voi olla aika suuri kynnys pakottaa heitä kääntymään takaisin.
Laine on ehdottomasti rajaliikenteen rajoittamisen puolella.
– Katson kuitenkin niin, että täyssulku saattaa olla rankka veto siinä määrin, että rajalla pystytään paremmin kontrolloimaan tilannetta.
Hyvää rajavartiointia
Valtaosa Suomen liikenteestä keskittyy maan eteläosaan. Siten suurin osa rajavalvonnasta on Laineen mukaan myös keskitetty niille alueille, missä ihmiset ovat.
Koska nyt eteläiset neljä rajanylityspaikkaa on suljettu, on tutkijan mukaan varsin selvää, että paine siirtyy pohjoisemmaksi.
– Tästä ei kuitenkaan voi tulkita niin, että siellä raja olisi jotenkin huonommin vartioitu.
Laineen mukaan Suomen itärajalla ei ole suoranaisesti heikkoja paikkoja.
– Pohjoisemmassa on laajempia metsäalueita, vähemmän ihmisiä ja hiljaisempaa. Eli sinällään potentiaali siihen, että epävirallista reittiä eli metsän kautta tultaisiin, niin voisi kuvitella, että siellä se on hieman helpompaa, Laine sanoo korostaen Suomen rajavalvonnan tehokkuutta.
Toive hallitukselle
Tutkijan toiveena päätöksentekijöille on pyrkiä selvään erotteluun, missä tapauksissa on oikeasti kyse välineellistetystä maahantulosta eli missä määrin Venäjän viranomaiset aktiivisesti etsivät henkilöitä, joita voidaan käyttää tämänkaltaisen painostuksen välineenä.
– Totta kai Venäjältä löytyy suuria määriä tällaisia henkilöitä. Mutta samaan aikaan taustalla on aina niitä, joilla on ihan oikea tarve tulla maahan. Tämä ei ole pelkästään Suomen ongelma.
Laineesta on täysin selvää, että Suomen tulee löytää keinoja estää tai ainakin varautua Venäjän tietoiseen toimintaan rajalla.
– Se ei saa kuitenkaan mielestäni johtaa siihen, että Venäjän painostuksen alla Suomi lähtee liian helpolla erkanemaan näistä kansainvälisistä velvoitteista, jotka meitä sitovat oikeusvaltiona, koska sehän myös ruokkii Venäjän propagandaa vielä enemmän.
Tutkijan mukaan on hybridivaikuttamisen ydintä, että pienellä paineella saadaan sekasortoa aikaan ja Suomi irtaantumaan niistä periaatteista ja jopa arvoista, jotka pohjustavat yhteiskuntaamme.
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina arabiankielisistä sosiaalisen median ryhmistä, joissa kysellään ja annetaan vinkkejä Suomeen pääsystä sekä mainostetaan matkoja rajalle tai Suomen kautta muualle Eurooppaan rahaa vastaan.
– Mitä hankalammaksi rajan ylitys tehdään, niin sitä enemmän se nimenomaan ruokkii tämäntyyppistä hämäräbisnestä, Laine toteaa.
Tällaista välitystoimintaa on nähty tutkijan mukaan jo vuosia EU:n etelärajalla. Rajasuluilla on oma varjopuolensa.
– Sitä enemmän siinä liikkuu rahaa ja sitä suurempaa voittoa välittäjät tekevät. Ja heitähän ei kiinnosta sitten näiden siirtolaisten kohtalo sen jälkeen, Laine sanoo.
Edelleen kritiikkiä itärajan aidalle
Laine kertoo olevansa edelleen hyvin kriittinen itärajan esteaitaa kohtaan, vaikka on selvää, että aita helpottaa Rajavartiolaitoksen työtä.
– Tutkimus osoittaa, että hyvin harvassa tilanteessa aita on pystynyt ratkaisemaan tai edes hillitsemään sitä varsinaista ongelmaa, mitä varten se on rakennettu.
– Jos ihmisillä on oikea tarve paeta tai heidät pakotetaan siihen, niin eivät he siihen aitaan pysähdy. Kyllä sieltä tullaan läpi yli, ali tai esimerkiksi kiertämällä.
Itärajan aita kuitenkin hillitsee tutkijan mukaan tämänhetkistä painetta, koska sillä saadaan luotua pelotevaikutus.
Laineen suurin kritiikki kohdistui ennemmin nopeaan päätöksentekoon kuin itse aitaan ja Rajavartiolaitoksen työhön, jonka Rajavartiolaitos tekee Laineen mukaan hyvin.
– Mutta kyllä nyt näen, että tämä tilanne ja varsinkin jos rajanylityspaikkoja lähdetään sulkemaan, pönkittävät aidan merkitystä.
Jos itärajan täyssulku toteutuu, rajatutkimukseen erikoistunut tutkija katsoo, että paine tulee kasvamaan rajanylityspaikkojen välisillä alueilla.
www.iltalehti.fi