Itärajan aitaa testattiin – Selvisi, miksi se pitää siirtää useita metrejä kohti Venäjää
Itäraja|Rajavartiolaitos pienentää itärajan esteaidan silmäkokoa mutta salaa sen tarkemman rakenteen.
Tilaajille
Kuva itärajan esteaidan pilottityömaalta vuonna 2023. Lopullinen aita on puoli metriä korkeampi ja sen verkko on tiiviimpi. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Kuuntele juttu
Jarmo Huhtanen HS
6.9. 11:26
Lue tiivistelmä
Itärajan esteaitaa muutetaan Immolan pilottiaidasta saatujen kokemusten perusteella.
Keskeinen muutos on aidan siirtäminen lähemmäs rajaviivaa.
Näytä lisää
Itärajan esteaidan rakenteeseen tehtävien muutosten taustalla on Immolan pilottiaidalla pidetyistä harjoituksista saadut kokemukset. Lisäksi Rajavartiolaitos on seurannut tarkkaan muiden maiden rajoilla tapahtuneita selkkauksia.
Esimerkiksi alkukesästä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla Puolaan väkisin pyrkinyt siirtolainen puukotti puolalaisen rajavartijan kuoliaaksi esteaidan läpi. Puolassa julkaistu video näyttää, kuinka siirtolaiset heittävät sen jälkeen keihäitä raja-aidan pienojen läpi kohti toista rajavartijaa, joka antaa ensiapua maassa makaavalle puukotuksen uhrille.
Rajavartiolaitos
kertoi aitarakenteen muutoksista alkuviikosta.
Keskeinen muutos Suomen itärajan aitaan on sen suunniteltu sijainti: esteaitaa siirretään useita metrejä aiemmin ajateltua idemmäksi aivan rajaviivan tuntumaan.
”Se oli yksi niitä asioita, joita hienosäädettiin, kun mietittiin pilottiaidan rakentamisen aikaisia kokemuksia. Pilottiaidalla pidettiin erilaisia harjoituksia, joissa opeteltiin toimimaan esteaidan kanssa. Sitten meillä oli myös kokemukset syksystä 2023, kuinka massiivista voi laajamittainen maahantulo olla. Se saattoi olla vain jäävuoren huippu”, sanoo hankepäällikkö
Erkki Matilainen Rajavartiolaitoksesta.
”Totesimme, että on parasta ottaa kiinni heti valtakunnan rajalta, jossa aidan vaikuttavuus laitonta maahantuloa vastaan on kaikkein paras. Kun esteaita on siinä rajaviivan tuntumassa, ilmaisee se parhaalla mahdollisella tavalla, missä valtakunnan rajaviiva kulkee ja missä alkaa niin sanotusti laittomuuksien raja.”
Oliko taustalla ajatus, ettei jätetä aidan taakse Suomen maankamaraa, johon siirtolaiset voisivat tulla pyytämään turvapaikkaa ikään kuin Suomessa ja Suomen vastuulla ollen?
”Periaatteessa näin, mutta siihen emme kuitenkaan ota kantaa, mitä tapahtuu ja kuinka toimitaan, jos siinä aidan itäpuolella joku toimii näin. Kuitenkin periaatteessa näin se on nähtävissä. Tila tarjoaisi muuten mahdollisuuden huseerata Suomen alueella. Nyt se tila otetaan pois.”
Matilaisen mukaan Puolan ja Baltian rajoilla on nähty, kuinka massiivista ja hyökkäävää välineellistetty maahantulo voi olla.
Venäjä voisi yrittää hyödyntää sitä, että siirtolaiset pääsisivät Suomen maankamaralle aidan tuntumaan. Ongelma olisi silloin ikään kuin vain Suomen.
”Tässä haluttiin tehdä tällainen peliliike, jossa tämän tyyppinen toiminta minimoidaan Suomen alueella.”
Matilainen muistuttaa kuitenkin Rajavartiolaitoksen kannasta, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kuitenkin aina huomioidaan.
Itärajan aitaverkon tiheyttä eli silmäkokoa aiotaan myös pienentää alkuperäisistä suunnitelmista. Rajavartiolaitos ei kerro kuitenkaan, kuinka paljon ja millä tavoin.
Matilaisen mukaan kyseessä on salassa pidettävää operatiivista tietoa. ”Sen saa kukin ottaa itse selville ja yllättyä”, hän sanoo.
Voi olla, että tässä on mietitty erityisesti alkukesän kohtalokasta puukotusta Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.
Matilainen ei suostu kommentoimaan sitäkään, onko verkon tihentämisen taustalla se, että siinä yritetään vaikeuttaa aidan yli kiipeämistä. Sen verran hän kuitenkin sanoo, että uudenlainen verkko vaikuttaa kiipeämiseen ja sitä kautta estearvoon.
Esteaidasta tehdään myös puoli metriä aikaisempaa korkeampi. Matilaisen mukaan siinä ei ole kyse siitä, että alkuperäinen aitamalli olisi ollut liian matala. Korkeuden muutos tuli seurannaisena siitä, että aitarakennelmiin tehtiin muutoksia ja muun muassa kiinnitystä perustuksiin muutettiin.
Itärajan päälle tulee alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti kaksi kieppiä niin sanottua natolankaa. Natolanka on metallilankaa, johon on kiinnitetty pieniä metallisia teriä. Se on esteenä tavallista piikkilankaa tehokkaampaa.
Suomen ja Neuvostoliiton rajajärjestyssopimuksessa sanotaan, että ”muiden kuin rajan merkitsemistä varten tarvittavien rakennelmien pystyttäminen raja-aukolle on kielletty”.
Onko raja-aidan rakentamisessa pohdittu vanhaa sopimusta?
”Olemme todenneet, että Suomen velvollisuus on ylläpitää rajajärjestystä ja estää laiton maahantulo. Esteaita pikemminkin vahvistaa meidän sitoutumistamme tähän tehtävään, joka on molemminpuolinen velvoite Suomelle ja Venäjälle”, Matilainen sanoo.
Matilaisen mukaan suurin osa maanomistajista on suhtautunut uuden aidan rakentamiseen positiivisesti. Kuitenkin jokaisella kohdealueella on kuulemma ”hyppysellinen maanomistajia, jotka lausuvat toiveitansa ja jopa vaatimuksia”.
Useimmat ongelmat maanomistajien kanssa ovat liittyneet yhdysteihin, joita pitää rakentaa uudelle aidan viereen rakennettavalle tielle, että sinne saadaan nopeasti apua mahdollisessa konfliktitilanteessa.
”Yhdysteitä pitää olla riittävästi, että esteaidalle päästään nopeasti ilman kiertelyitä ja kaarteluita. Maksimaalisesti pyrimme hyödyntämään olemassa olevia tieuria.”
Muita ongelmia maanomistajien kanssa ovat aiheuttaneet esimerkiksi rajalle ylettyvien peltojen kanssa toimiminen ja Rajavartiolaitoksen tekniikkakonttien sijoittamispaikat.
