29.11.2023 11:15 ・ PÄIVITETTY: 29.11.2023 11:14
Tätä vuoden 2015 virhettä ei saa toistaa: Suomen Punaista Ristiä pitää suojella vaaralliselta vihankylvöltä
LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Päätoimittajalta
Petri Korhonen
Kirjoittaja on Demokraatin vastaava päätoimittaja.
Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia Sallan rajanylityspaikalla 23.11.
SPR on jälleen nousemassa yhdeksi vihankylväjien maalitauluksi itärajakriisissä. Vastuu tämän vaarallisen ilmiön pysäyttämisestä kuuluu hallituspuolueille.
Vuosien 2015-2016
pakolaiskriisissä yksi epäoikeudenmukaisimmin kohdelluista ammattiryhmistä oli SPR:n vapaaehtoistyöntekijät, joiden harteille oli jäänyt turvapaikanhakijoiden ensivaiheen vastaanotto.
Suomessa kaikkien katastrofien ja poikkeusolojen järjestelyt pyörivät pitkälti erilaisten vapaaehtoisten organisaatioiden varassa, ja Punainen Risti on yhdessä reserviläisten kanssa näistä tärkeimpiä ja ammattitaidoiltaan arvostetuimpia toimijoita.
Silti 2015-2016 yhdessä vastaanottokeskusten työntekijöiden kanssa SPR:n ihmiset saivat päälleen tappouhkauksia, häirintää, solvaamista ja suoranaista vainoa. Pahimmillaan se ulottui vapaaehtoisten lapsiin ja muihin perheenjäseniin asti.
Nettiraivoajat lietsoivat käsitystä, että turvapaikanhakijoiden maahanpääsy ja ”liian ylelliset olot” olivat vastaanottajien syytä.
Fyysisellä väkivallalla ja työpaikkojen
tuhoamisella uhkaamisen lisäksi SPR:n ihmisiä ja heidän läheisiään häiriköitiin verkossa pakkomielteisesti.
Ihmisten osoitteita paljastettiin erilaisilla viha- ja valeuutissivustoilla. Heidän kuviaan jaettiin asiayhteydestä irrotettuna ja manipuloituina.
HÄRSKEINTÄ oli, että osa paikallispoliitikoistakin iloitsi julkisesti nettipeikkojen esittämistä vastaanottokeskusten polttamisfantasioista.
Jotkut käyttivät tätä pelon ja vihan lietsontaa myös oman poliittisen uransa edistämiseen, ja se on
kantanut heitä nykyiseen eduskuntaankin asti.
Ehkä rumin, naisvihamielisin ja satuttavin halventamisen tapa oli pilkata SPR:n väkeä seksuaalisella halveksunnalla: maahanmuuttajia ”hyysättiin” kuulemma siksi, että rumat tai vanhat vastaanottajavirkailijat eivät olisi muualta saaneet seksiä.
Koska vihakampanjoinnin uutuus, rajuus ja nopeus
yllätti myös SPR:n johdon, vapaaehtoisille ei osattu alkuun antaa riittävästi henkistä tukea saati koulutusta pelottavista tilanteista selviämiseen.
Ei ihme, että jotkut vapaaehtoistyöntekijät luopuivat tehtävistään henkisen väkivallan seurauksena. Moni kärsii yhä noina vuosina saamistaan traumoista, jotka kohtuuton ja julma nettikiusaaminen aiheutti.
KAIKKI tämä limainen, sovinistinen ja rasistinen törky on palannut viikon aikana kuin napista painaen takaisin suomalaiseen somekeskusteluun. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat jälleen niitä ivatuimpia syyllisiä itärajan ihmiskriisissä.
Öyhöttäjät levittävät mielikuvaa pakolaismiehiä huvikseen paapovista vapaaehtoisista, koska nämä väitteet resonoivat räyhääjien muistissa hyvin.
Somealgoritmeilla kikkailevat ulkopuoliset – myös valtiolliset -vaikuttajat monistavat näitä viestejä ja saavat niille lisää näkyvyyttä.
Tekoälyllä generoidut
valekuvat pakolaisten liehittelystä ovat viime päivien uusin ilmiö. Näiden leviäminen tapahtuu vielä tekstimuotoista räyhäämistä nopeammin kielialueiden yli – jolloin niiden somenäkyvyys meilläkin moninkertaistuu.
Paikallispoliitikot ovat levittäneet tekoälyllä tehtyjä valekuvia SPR-toiminnasta.
Kaikkea tätä edistää myös keskeisen politiikkakeskustelun alustan, Twitterin muuttuminen pitkälti moderoimattomaksi, valehtelua ja vastakkainasettelua palkitsevaksi foorumiksi.
TÄLLAISESSA disinformaatiota pursuavassa, polarisaatiota ruokkivassa tilanteessa poliitikoiltamme tarvitaan moraalista kriisiajan johtajuutta, kykyä sanoa omilleenkin ”jo riittää vihankylvö”.
Populismilla valtaan nousseet eivät tunnu osaavan kasvaa uuden asemansa edellyttämään vastuuseen.
Tätä ei vain näytä tapahtuvan. Maahanmuuttovihalla ja poliittisella populismilla valtaan nousseet eivät tunnu osaavan kasvaa uuden asemansa edellyttämään vastuuseen.
Jopa perussuomalaisten puheenjohtaja
Riikka Purra antoi siunauksensa SPR:n mustamaalaamiselle sunnuntaina, kun hän paheksui itärajan ylittäjien vastaanottoa.
– Heti toisella puolella rajaa on vastassa SPR tarjoamassa miehille nuudelia ja kuumaa mehua ja sellainen lääkäri- ja hoitaja-armeija, jota ei maan sotekriisissä missään muussa paikassa aikoja odottava suomalainen saakaan todistaa. Ja sitten kohti vastaanottokeskusta ja mukavia tuokioita suomalaisen järjestelmän piirissä, Purra kirjoitti
blogissaan.
Samalla Purra hyökkäsi kohtuuttomasti myös valtion rivityöntekijöitä vastaan.
– Nuoria miehiä saapuu rajoille lasten kolmipyöräisiin nojaten ja rajavartijat seisovat sivusta katsoen, hän kirjoitti.
MINISTERILTÄ tämänkaltainen puhe on suoraan sanottuna kaksinaamaista.
Valtioneuvoston jäsenenä Purra on itse mukana määräämässä, mitä rajavartijat, poliisit ja sotilaat saavat rajalla tehdä. Jos rajavartija seisoo sivusta katsellen, hän toimii ainoastaan Purran ja kumppanien antamien käskyjen ja valtuuksien mukaisesti.
Tarkoittaako Purran kanta siis sitä, että vastedes on sallittua haukkua somessa kaikkia itärajan ylittäjien kanssa työskenteleviä ihmisiä, poliiseja, rajavartijoita, sairaanhoitajia ja lääkäreitä, ja levittää heidänkin työstään perätöntä nettitörkyä?
Toivottavasti ei, ja toivottavasti Riikka Purra tekee tämän puolueensa jäsenille selväksi. Väärien mielikuvien levittäminen vain työtään tekevistä ihmisistä ei ole oikein.
