Venäjän merivoimat-yleisketju

[Passi]

Jopa Verkkouutisten tasoon nähden harvinaisen huono uutinen.

"Amiraali Kuznetsov on ruostunut ehkä korjauskelvottomaksi asti.

Ruosteen havaitsee satelliittikuvista, joita kiinalainen Sohu on julkaissut. Kuvien perusteella korjaukset eivät ole edenneet. Kannella on sitä vastoin ollut vakavaa korroosiota, joka jatkuessaan merkitsee koko aluksen tuhoa."




Pinnoitehan siitä on pois otettu melkein kokonaan.



Pinnoittamaton kansi näyttää tältä. Kaikilla.

 

[Analysti]

Jopa Verkkouutisten tasoon nähden harvinaisen huono uutinen.

"Amiraali Kuznetsov on ruostunut ehkä korjauskelvottomaksi asti.

Ruosteen havaitsee satelliittikuvista, joita kiinalainen Sohu on julkaissut. Kuvien perusteella korjaukset eivät ole edenneet. Kannella on sitä vastoin ollut vakavaa korroosiota, joka jatkuessaan merkitsee koko aluksen tuhoa."




Pinnoitehan siitä on pois otettu melkein kokonaan.

Katso liite: 42416

Pinnoittamaton kansi näyttää tältä. Kaikilla.


Katso liite: 42417

Katso liite: 42419

Todellakin. Pelkkä pintaruoste ei kerro asioiden todellisesta tilasta yhtään mitään.

Saattaa olla, ettei sitä saada ikinä kuntoon, saattaa olla että saadaan. Aika näyttää.

 

[Rannari]

Tämä alus lienee ruostunut käyttökelvottomaksi? Kuznetsov varmaankin kelluu ja kukkuu vielä hyvän aikaa ilonamme.

 

[Hanski]

Tämä alus lienee ruostunut käyttökelvottomaksi? Kuznetsov varmaankin kelluu ja kukkuu vielä hyvän aikaa ilonamme.

Missä päin tämä makaa?

 

[Old Boy]

Missä päin tämä makaa?

Sverdlov-luokan risteilijä Murmansk, jota vietiin nimikaupungista romutettavaksi "mukavuuslippuromuttamoon" kaukaisille maille. Haaksirikkoutui Norjan rannikolle 1994 ja norskit joutui sen suurin kustannuksin sieltä poistamaan. Ei ollu mikään pieni homma: tilapäisellä padolla vuonon osa tyhjäksi vedestä ja sitten pillit käteen.

Edit: Tässä linkissä tarkemmin hommasta sekä lisää kuvia. Alemman postauksen kuvassa näkyy valtameripelastushomman vaikeat osuhteet. Ensin piti rakentaa louheesta aallonmurtaja ja vasta sen suojaan vesitiivis pato.

https://web.archive.org/web/20150423175424im_/http://barentsobserver.com/sites/barentsobserver.com/themes/bo_theme/logo.png

 

[Rannari]

Missä päin tämä makaa?

Piti luntata. Murmansk upposi Norjassa kun sitä hinattiin Intiaan. Hylky on näköjään sittemmin kerätty pois kuleksimasta. Aika massiiviset systeemit rakennettu hylyn pelastamiseen.

Edit

Kuten @Old Boy tuossa ylempänä jo kertoikin...

Edit2

Upposi näköjään jouluaattona. Mahtoivat paikalliset kalastajat olla innoissaan vuonoonsa ilmestyneestä joululahjasta

 

[Mazikaze]

Mahtoiko NATO edes hyötyä vähääkään laivan tutkimisesta ja venäläisalusten rakenteen tunnistamisesta tms...? Olisi tullut edes vähän takaisin norskeille kustannuksista.

 

[Falangi]

Mahtoiko NATO edes hyötyä vähääkään laivan tutkimisesta ja venäläisalusten rakenteen tunnistamisesta tms...? Olisi tullut edes vähän takaisin norskeille kustannuksista.

50-luvulla rakennettu risteilijä, jonka pääaseistuksena tykit ilman minkäänlaista ohjusta. Aika obsloliitteja taisivat olla jo tuon luokan alukset.

 

[Rannari]

50-luvulla rakennettu risteilijä, jonka pääaseistuksena tykit ilman minkäänlaista ohjusta. Aika obsloliitteja taisivat olla jo tuon luokan alukset.

Jossain oli maininta että suunnittelun pohjana olisivat olleet 30-luvun italialaisalukset. Ei ilmeisesti kovinkaan mielenkiintoinen tapaus 2000-luvun Natolle.

 

[Old Boy]

Mahtoiko NATO edes hyötyä vähääkään laivan tutkimisesta ja venäläisalusten rakenteen tunnistamisesta tms...? Olisi tullut edes vähän takaisin norskeille kustannuksista.

Jos niillä on sotahistoriaosasto, niin sitten hyötyivät. Sverdlov-purkit suunniteltiin samaan aikaan kun brittien viimeiset tykkihävittäjät eli Daring-luokka. Nämä poistettiin käytöstä 1960-luvun lopulla eli siitä voi päätellä. Samana vuonna tämän poistamisen kanssa BTW meidän merivoimamme ottivat käyttöön maasta taivaaseen aikoinaan lehdistössä kehutun Turunmaa-luokan, jossa myöskään ei ollut tykkejä kummempaa aseistusta.

Sverdlovit kävi pari kertaa Suomessakin, kuten oheinen leike kertoo. 1950-luvulla kiinnosti NATO a enemmänkin. Yksi Sverdlovsk oli vierailulla Lontoossa, niin tunnettu brittisukeltaja katosi lopullisesti. Julkisuudessa huhuttiin, että hän oli ottanut MI6:lta keikan sukeltaa alusta tutkimaan, joka ilmeisesti päättyi huonosti.

:

 

[StmSvejk]

Jos niillä on sotahistoriaosasto, niin sitten hyötyivät. Sverdlov-purkit suunniteltiin samaan aikaan kun brittien viimeiset tykkihävittäjät eli Daring-luokka. Nämä poistettiin käytöstä 1960-luvun lopulla eli siitä voi päätellä. Samana vuonna tämän poistamisen kanssa BTW meidän merivoimamme ottivat käyttöön maasta taivaaseen aikoinaan lehdistössä kehutun Turumaa-luokan, jossa myöskään ei ollut tykkejä kummempaa aseistusta.

Sverdlovit kävi pari kertaa Suomessakin, kuten oheinen leike kertoo. 1950-luvulla kiinnosti NATO a enemmänkin. Yksi Sverdlovsk oli vierailulla Lontoossa, niin tunnettu brittisukeltaja katosi lopullisesti. Julkisuudessa huhuttiin, että hän oli ottanut MI6:lta keikan sukeltaa alusta tutkimaan, joka ilmeisesti päättyi huonosti.

:Katso liite: 42423

Sverdlovit toimivat oivina - tai no, budjettia leikattin sielläkin - lypsylehminä RN:lle. Niillä perusteltiin mm. HMS Vanguardin ylläpito, Tiger -luokan tykkiristeilijöiden käyttöönotto 1950-luvun lopulla, Blackburn Buccaneerien hankinta (koska paras tapa torjua alus on pommittaa sitä ydinaseella) ym.

Sverdlov Class Cruisers, and the Royal Navy's Response - Global Maritime History

A discussion of the Royal Navy's response to Soviet Sverdlov Class cruisers.

globalmaritimehistory.com

Nähdäkseni itse asiassa RN toisen maailmansodan jälkeen voisi olla paras vertailukohta Venäjän merivoimien surulliselle (tai siis meidän kannaltamme iloiselle) saagalle kylmän sodan jälkeen. Kun maailmanluokan merivoimista tulee alueellinen toimija, rahat pistetään ihmeaseisiin joita ei ole varaa hankkia suurta määrää, teknologisessa kehityksessä jäädään jälkeen, ylläpidetään vanhoja romuja, ei ole uskallusta leikata kirveellä vaan karsitaan juustohöylällä ym.

 

[Analysti]

Jos niillä on sotahistoriaosasto, niin sitten hyötyivät. Sverdlov-purkit suunniteltiin samaan aikaan kun brittien viimeiset tykkihävittäjät eli Daring-luokka. Nämä poistettiin käytöstä 1960-luvun lopulla eli siitä voi päätellä. Samana vuonna tämän poistamisen kanssa BTW meidän merivoimamme ottivat käyttöön maasta taivaaseen aikoinaan lehdistössä kehutun Turumaa-luokan, jossa myöskään ei ollut tykkejä kummempaa aseistusta.

Sverdlovit kävi pari kertaa Suomessakin, kuten oheinen leike kertoo. 1950-luvulla kiinnosti NATO a enemmänkin. Yksi Sverdlovsk oli vierailulla Lontoossa, niin tunnettu brittisukeltaja katosi lopullisesti. Julkisuudessa huhuttiin, että hän oli ottanut MI6:lta keikan sukeltaa alusta tutkimaan, joka ilmeisesti päättyi huonosti.

:Katso liite: 42423

Kyllä, näin kävi, mutta eikö katoaminen tapahtunut juuri Helsingissä? Kumipuvun riekaleita löytyi merestä jossain vaiheessa. Oliko siellä delfiinit vai sukeltajat vahtimassa, kuka tietää...

Turunmaa-luokan valmistuessa ei maailmalla hävittäjissä ollut yleensäkään kuin tykit. Tykkivene tehtiin vastaamaan sen ajan hävittäjää ja sen se tekikin. Kiintomerkkialueelta matalalla silhuetilla olisi ollut hyvä poksautella 120-millisellä automaatilla. Joka muuten oli/on HSA-69:n kanssa aika tarkka peli.

 

[StmSvejk]

Kyllä, näin kävi, mutta eikö katoaminen tapahtunut juuri Helsingissä? Kumipuvun riekaleita löytyi merestä jossain vaiheessa. Oliko siellä delfiinit vai sukeltajat vahtimassa, kuka tietää...

Portsmouthissa 1956.

Lionel Crabb - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Analysti]

Portsmouthissa 1956.

Lionel Crabb - Wikipedia

en.wikipedia.org

Oliko näitä tapauksia sitten kaksi, vai heittääkö muistini perusteellisesti? Muistelen lukeneeni jostakin kirjasta, että myös sillä Helsingin vierailulla aluksen vedenalainen osa olisi kiinnostanut jotakuta osapuolta... Pitääpä etsi vähän.

 

[StmSvejk]

Turunmaa-luokan valmistuessa ei maailmalla hävittäjissä ollut yleensäkään kuin tykit. Tykkivene tehtiin vastaamaan sen ajan hävittäjää ja sen se tekikin. Kiintomerkkialueelta matalalla silhuetilla olisi ollut hyvä poksautella 120-millisellä automaatilla. Joka muuten oli/on HSA-69:n kanssa aika tarkka peli.

Jotenkin on käynyt mielessä, miksi Turunmaa -luokalle ei tehty tilavarausta mahdollista ohjusaseistusta varten? Luulisi ettei jonkun verran isompi alus olisi tullut käytännössä kalliimmaksi. Sellaiseen olisi mahtunut, näin nyt 1960-luvun lopulla aikakauden esimerkkejä käyttäen, vaikkapa muutama P-15 Termit, Exocet tai Gabriel, ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi esim. SeaCat. Aluksen käyttöaikana toki esim. Mto-85, Mistral, Crotale tms.

Tuona aikana oli runsaasti esimerkkejä maailmalta siitä, miten 2MS aluksia oli modernisoitu ohjusaluksiksi, joten tuskin elinkaariajattelun luulisi olleen täysin vierasta. Suunniteltiinkohan Turunmaa -luokalle koskaan kunnon elinkaaripäivitystä vai liekö nafti koko tehnyt sen mahdottomaksi?

 

[Commander]

Sverdlov-luokan risteilijä Murmansk, jota vietiin nimikaupungista romutettavaksi "mukavuuslippuromuttamoon" kaukaisille maille. Haaksirikkoutui Norjan rannikolle 1994 ja norskit joutui sen suurin kustannuksin sieltä poistamaan. Ei ollu mikään pieni homma: tilapäisellä padolla vuonon osa tyhjäksi vedestä ja sitten pillit käteen.

Edit: Tässä linkissä tarkemmin hommasta sekä lisää kuvia. Alemman postauksen kuvassa näkyy valtameripelastushomman vaikeat osuhteet. Ensin piti rakentaa louheesta aallonmurtaja ja vasta sen suojaan vesitiivis pato.

https://web.archive.org/web/20150423175424im_/http://barentsobserver.com/sites/barentsobserver.com/themes/bo_theme/logo.png

Nettitietämykseni ja - muistini mukaan Sverdlov lka aiheutti ainakin briteissä pienoisen paniikin, ja uhkaa vastaamaan kehittivät Buccaneer - rynnäkkökoneen. (lähteenä se kuuluisa wikipedia)

 

[Commander]

Mahtoiko NATO edes hyötyä vähääkään laivan tutkimisesta ja venäläisalusten rakenteen tunnistamisesta tms...? Olisi tullut edes vähän takaisin norskeille kustannuksista.

Eivät varmaankaan hyötyneet. Sverdlov lka oli taattua 1950 - luvun huipputekniikkaa...

 

[Analysti]

Jotenkin on käynyt mielessä, miksi Turunmaa -luokalle ei tehty tilavarausta mahdollista ohjusaseistusta varten? Luulisi ettei jonkun verran isompi alus olisi tullut käytännössä kalliimmaksi. Sellaiseen olisi mahtunut, näin nyt 1960-luvun lopulla aikakauden esimerkkejä käyttäen, vaikkapa muutama P-15 Termit, Exocet tai Gabriel, ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi esim. SeaCat. Aluksen käyttöaikana toki esim. Mto-85, Mistral, Crotale tms.

Tuona aikana oli runsaasti esimerkkejä maailmalta siitä, miten 2MS aluksia oli modernisoitu ohjusaluksiksi, joten tuskin elinkaariajattelun luulisi olleen täysin vierasta. Suunniteltiinkohan Turunmaa -luokalle koskaan kunnon elinkaaripäivitystä vai liekö nafti koko tehnyt sen mahdottomaksi?

Pintatorjuntaohjusta ei alukselle olisi mahtunut minnekään. Korvaamalla 40-milliset, olisi ehkä SeaCat (joka oli siis oikein suunniteltu 40:sen korvaajaksi) nimenomaan voitu saada mahtumaan alukselle. Se oli myös integroitu HSA-69 -järjestelmään, joten olisi siltäkin osin helposti mennyt alukselle. Uskoisin, ettei vaan ollut ikinä rahaa.

Sutoon oli mielestäni kaavailtu kevyttorpedojärjestelmää, joka olisi asetilaan mahtunutkin RBU-1200:sten paikalle. Jälleen, varmaan rahanpuute esti modifikaation peruskorjauksen yhteydessä.

Aluksena tykkivenehän on loistavasti suunniteltu ja siellä on monta yksityiskohtaa, joita kannattaisi tarkasti katsella... Koneisto oli aikanaan todella edistyksellinen: joko 35s huippunopeus tai jopa 5000 nm toimintasäde taloudellisesti ajaen. Silti, diffuusoripotkurin avulla matala, hiukan yli 3 m syväys. Pintatorjuntaohjuksien sijoittamista alukselle ei selvästikään oltu suunnittelun aikana edes harkittu, 120-millinen lämpövoimakone oli tarpeeksi.

 

[Commander]

Sverdlovit toimivat oivina - tai no, budjettia leikattin sielläkin - lypsylehminä RN:lle. Niillä perusteltiin mm. HMS Vanguardin ylläpito, Tiger -luokan tykkiristeilijöiden käyttöönotto 1950-luvun lopulla, Blackburn Buccaneerien hankinta (koska paras tapa torjua alus on pommittaa sitä ydinaseella) ym.

Sverdlov Class Cruisers, and the Royal Navy's Response - Global Maritime History

A discussion of the Royal Navy's response to Soviet Sverdlov Class cruisers.

globalmaritimehistory.com

Nähdäkseni itse asiassa RN toisen maailmansodan jälkeen voisi olla paras vertailukohta Venäjän merivoimien surulliselle (tai siis meidän kannaltamme iloiselle) saagalle kylmän sodan jälkeen. Kun maailmanluokan merivoimista tulee alueellinen toimija, rahat pistetään ihmeaseisiin joita ei ole varaa hankkia suurta määrää, teknologisessa kehityksessä jäädään jälkeen, ylläpidetään vanhoja romuja, ei ole uskallusta leikata kirveellä vaan karsitaan juustohöylällä ym.

Pöh kun olit nopea, ehdin jo vastailemaan ketjua lukematta samasta jutusta

 

[Commander]

Jotenkin on käynyt mielessä, miksi Turunmaa -luokalle ei tehty tilavarausta mahdollista ohjusaseistusta varten? Luulisi ettei jonkun verran isompi alus olisi tullut käytännössä kalliimmaksi. Sellaiseen olisi mahtunut, näin nyt 1960-luvun lopulla aikakauden esimerkkejä käyttäen, vaikkapa muutama P-15 Termit, Exocet tai Gabriel, ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi esim. SeaCat. Aluksen käyttöaikana toki esim. Mto-85, Mistral, Crotale tms.

Tuona aikana oli runsaasti esimerkkejä maailmalta siitä, miten 2MS aluksia oli modernisoitu ohjusaluksiksi, joten tuskin elinkaariajattelun luulisi olleen täysin vierasta. Suunniteltiinkohan Turunmaa -luokalle koskaan kunnon elinkaaripäivitystä vai liekö nafti koko tehnyt sen mahdottomaksi?

Jotenkin on käynyt mielessä, miksi Turunmaa -luokalle ei tehty tilavarausta mahdollista ohjusaseistusta varten? Luulisi ettei jonkun verran isompi alus olisi tullut käytännössä kalliimmaksi. Sellaiseen olisi mahtunut, näin nyt 1960-luvun lopulla aikakauden esimerkkejä käyttäen, vaikkapa muutama P-15 Termit, Exocet tai Gabriel, ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi esim. SeaCat. Aluksen käyttöaikana toki esim. Mto-85, Mistral, Crotale tms.

Tuona aikana oli runsaasti esimerkkejä maailmalta siitä, miten 2MS aluksia oli modernisoitu ohjusaluksiksi, joten tuskin elinkaariajattelun luulisi olleen täysin vierasta. Suunniteltiinkohan Turunmaa -luokalle koskaan kunnon elinkaaripäivitystä vai liekö nafti koko tehnyt sen mahdottomaksi?

Jotenkin on käynyt mielessä, miksi Turunmaa -luokalle ei tehty tilavarausta mahdollista ohjusaseistusta varten? Luulisi ettei jonkun verran isompi alus olisi tullut käytännössä kalliimmaksi. Sellaiseen olisi mahtunut, näin nyt 1960-luvun lopulla aikakauden esimerkkejä käyttäen, vaikkapa muutama P-15 Termit, Exocet tai Gabriel, ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi esim. SeaCat. Aluksen käyttöaikana toki esim. Mto-85, Mistral, Crotale tms.

Tuona aikana oli runsaasti esimerkkejä maailmalta siitä, miten 2MS aluksia oli modernisoitu ohjusaluksiksi, joten tuskin elinkaariajattelun luulisi olleen täysin vierasta. Suunniteltiinkohan Turunmaa -luokalle koskaan kunnon elinkaaripäivitystä vai liekö nafti koko tehnyt sen mahdottomaksi?

No ei nyt sentään, tykkiveneluokka taisi olla kaavailuissa jo 50 - luvun lopusta alkaen, ja silloin ei todellakaan tiedetty mitään excocet- tai Gabriel-ohjuksia.

Ja alusluokkahan sai täyd MLU:n 80 - luvulla.