Venäjän rajattu operaatio Suomea vastaan

Aijjaa. Monet kaupallisteollistaloudelliset hankkeet kyllä saattavat aiheuttaa paljon muuta. Venäjä käyttää pirullisen taitavasti setelinippua. Ei pidä aliarvioida rahan voimaa.

Näin on. Kaikki vaikuttaminen ei ole aina pahantahtoista ja negatiivista, vaan voivat olla jopa hyvinkin hyödyllisiä. Raha on valtaa ja sen voima arvaamaton. Idänkauppasuhteiden setelinippu on syystäkin erittäin houkutteleva, varsinkin kun ne omat seteliniput on yhdellä fantastisella päätöksellä lahjoitettu vastikkeettomasti Kreikkaan.

Idänkauppa on Suomelle potentiaalinen kultakaivos, mutta sen ehdottomana edellytyksenä on se, että venäläisten kanssa voisi oikeasti käydä kauppaa luottamuksella ja tositarkoituksella. Heidän yhteiskunta- ja talousjärjestelmänsä kaikkine byrogratiaviidakoineen, käytäntöineen ja tapoineen ei ole tuotantotaloudellisesti ehkä se maailman tehokkain vaihtoehto.
 
Aijjaa. Monet kaupallisteollistaloudelliset hankkeet kyllä saattavat aiheuttaa paljon muuta. Venäjä käyttää pirullisen taitavasti setelinippua. Ei pidä aliarvioida rahan voimaa.

Ei auta mikhän, sanoi lappalainen. Merja Kyllösen jutussa on kyllä ideaa. Kenestä veteraanikansanedustajasta pitää aloittaa?

15073551_387599428238212_1831723222943812379_n.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Idänkauppa on Suomelle potentiaalinen kultakaivos, mutta sen ehdottomana edellytyksenä on se, että venäläisten kanssa voisi oikeasti käydä kauppaa luottamuksella ja tositarkoituksella

Idänkaupan suhdanteet kulloinkin korreloivat "jostain syystä" erittäin paljon Suomen taloudelliseen pärjäämiseen. Tykättiin siitä tai ei, niin se vain on. Haluttiin tai ei, Suomi on esim. keski-eurooppaan nähden syrjäinen. Tukholmaan, Tallinnaan tai Pietariin nähden Helsinki ei ole syrjäinen. Ruotsi, Baltia ja Venäjä ovat sijaintinsa vuoksi meille tärkeitä. Eikä siitä päästä mihinkään. Mahdollisimman monipuolinen, suorastaan täimäinen venäjänimeminen taloudellisesti ja kaupallisesti on ei vain tilaisuus vaan välttämättömyys.

Kysymys kuuluukin: miten säilyttää samalla tietty tasapaino Kremlin pyrkeiden suhteen, kun pureudutaan kiiliäisen tavoin Venäjän talousnahkaan kiinni? Ensinnä aloite pitää pysyä omissa käsissä ja turhanaikaisia neuvoja ja lupia ei pidä liikoja kysellä muualta. Tarvitaan valtiomiehiä. Ja niitäkö sitten nousee siitä kuppikunnasta, joka ponnistaa talo-auto-rihkamajoppareiden sosiaalisesta viitekehyksestä?
 
Ketjun aloituspostauksen skenaario sai täystyrmäyksen, vaikka keskustelu aiheen ympärillä onkin jatkunut. Tässä tarkennusta samantyyppiseen skenaarioon jälleen ihan maallikkopohjalta.

Edelleen syihin, järkevyyteen tai järjettömyyteen puuttumatta mietin seuraavanlaista skenaariota. Skeptikoille totean tässä alkuun ainoastaan että kuka osasi odottaa viime vuosina nähdyn kaltaisia
toimia Venäjältä Georgiassa ja Ukrainassa? Minä en ainakaan. Näihin menneisiin tapahtumiin vedoten en pitäisi poissuljettuna hullujakaan tempauksia nyky-Venäjältä.

Venäjä iskisi jälleen aivan yllättäen, kuin salama kirkkaalta taivaalta, sopivana ajankohtana tyyliin esim. joulun seudussa. Ensi-isku tapahtuisi siviiliasuisin, osin suomenkielisin
erikoisjoukoin eliminoiden presidentti, valtioneuvosto, puolustusvoimien johtoa. Isku valtioneuvoston istuntoon tms? Kuinka em. tilaisuus tai vastaavat on suojattu? Onko maailmalta vastaavantyyppisistä
skenaarioista tosielämän esimerkkejä?

Otetaan esimerkkinä vaikka Moskovan teatterikaappaus vuonna 2002, jolloin 40 terroristia onnistui tekemään tuhoisan iskun Putinin Venäjän pääkaupungissa ottaen satoja panttivankeja. Tämän pohjalta
en pitäisi mahdottomana vastaavantyyppistä iskua Suomessa, joka on sentään vapaa maa terroristien huseerata Venäjään verrattuna, huomioiden myös suuri määrä potentiaalisia toteuttajia viitaten
suureen venäläisvähemmistöön Suomessa. Hankaluutena sekin ettei perusvenäläistä ulkonäöllisesti päällepäin edes erota suomalaisesta kantaväestöstä. Tsetseenejä väheksymättä tällä kertaa vastassa
olisi kuitenkin huippukoulutetut ja huippuvarustellut Spetznazit, ja lukumääränkin uskoisin helposti voivan olla esim. 100 luokkaa pelkästään valtioneuvostoa vastaan iskussa.

Mikä on komentoketju ja Suomen toimintakyky tällaisen iskun jälkeen?

Mikä on valmius Suomella ensilinjassa torjua kyseisenlainen röyhkeä yllätysisku? Jäädäänkö sormi perseessä ihmettelemään mitä tapahtuu, vai onko Suomella aseissa joukkoja,
jotka tietävät kuinka toimia tällaisessa skenaariossa, keitä he ovat, paljonko heitä on ja kenen käskyvallassa he ovat? Jotenkin tuntuu etteivät pelkät poliisivoimat oikein riitä..?

Synkronoidusti samaan aikaan tai välittömästi jälkeen tapahtuisi myös median ja energianjakelun lamauttaminen ja kontrolliin ottaminen osin avainhenkilöstöön kohdistuvin iskuin ja osin perinteisemmin
menetelmin, esim. maahanlaskuin tmv.

Avainhenkilöt eliminoituaan ja avainkohteet saavutettuaan Venäjä julistaisi ehdollisen tulitauon pitäen valloitetut kohteet hallussaan. Kansainvälistä yhteisöä rauhoiteltaisiin rajaamalla
sotatoimet tiukasti Suomea vastaan ja sekin saataisiin näyttämään siltä että Venäjä oli pakotettu toimimaan eikä toimet ole muuta kuin itsepuolustusta ja väliaikaista. Suomen aseistariisuminen
alkaisi samalla rauhoittaen väestöä ns. hyvällä kohtelulla jos ette nouse vastarintaan. Tammikuun pakkasilla hyvänä painostuskeinona toimisi myös energianjakelu.
Eli teille tulee kylmä ja nälkä jollette tottele. Valloitussotaa tässä ei siis nähtäisi vaan erikoisjoukkovetoiset täsmäiskut kriittisiin kohteisiin ja henkilöihin.

Sitten vielä päälle ehkä jnkl nukkehallituksen perustaminen joka esittäisi avunpyynnön Venäjälle järjestyksenpitoa koskien anarkian estämiseksi epävakaassa tilanteessa.

Näillä keinoin saataneisiin Suomi polvilleen seuraavaan kesään mennessä mitkä motiivit, tavoitteet ja jatkosuunnitelmat Putinilla sitten olisikin tapahtumien jatkon suhteen.

TOIVON JA USKON ETTÄ TÄLLAISEEN ÄÄRIMMÄISEN RÖYHKEÄÄN JA HÄIKÄILEMÄTTÖMÄÄN SKENAARIOON ON VARAUDUTTU MUTTA MITEN, JA RIITTÄÄKÖ SE? Lisäksi kysymyksenä onko
maailmalta esimerkkejä vastaavasta, vai onko kyseessä taas niin epärealistinen ja toteuttamiskelvoton skenaario ettei vastaavaa ole koskaan ihmiskunnan historiassa toteutettu tai edes yritetty?
 
vai onko Suomella aseissa joukkoja,
jotka tietävät kuinka toimia tällaisessa skenaariossa, keitä he ovat, paljonko heitä on ja kenen käskyvallassa he ovat?
Soita tuonne ja kysy Puh. 0295 480 131
 
Tätä ketjua lukiessa tuli mieleen kesällä virinnyt ajatus reserviläisten sopimisesta erkkari jahtiin ennen valmiuslakien voimaan tuloa.

Muustaakseni poliisi johtoisissa tilanteissa pv:n omaisuutta kädittelevällä on oltava virkasuhde pv:lle. Näin ainakin jos käytetään henk. Koht asetta kovempaa asetta.

Jos valmiutta on kohotettu pika kertaus harjoituksena ja peräkylän maakki kasattu. Niin saako näitä maakunnan kovimpia sotakoneita päästää vanjan kurkkuun, ennen kuin valmius lainsäädäntö on saatettu voimaan?

Osaako kukaan valaista asiaa? Käsittääkseni nyt puhutaan lainsäädännöllisistä asioista joten tuskin on salassa pidettävää matskua.
 
Tätä ketjua lukiessa tuli mieleen kesällä virinnyt ajatus reserviläisten sopimisesta erkkari jahtiin ennen valmiuslakien voimaan tuloa.

Muustaakseni poliisi johtoisissa tilanteissa pv:n omaisuutta kädittelevällä on oltava virkasuhde pv:lle. Näin ainakin jos käytetään henk. Koht asetta kovempaa asetta.

Jos valmiutta on kohotettu pika kertaus harjoituksena ja peräkylän maakki kasattu. Niin saako näitä maakunnan kovimpia sotakoneita päästää vanjan kurkkuun, ennen kuin valmius lainsäädäntö on saatettu voimaan?

Osaako kukaan valaista asiaa? Käsittääkseni nyt puhutaan lainsäädännöllisistä asioista joten tuskin on salassa pidettävää matskua.

Ainakin tällä perusteella saa jotakin tehdä:

Poliisilaki 2 luku 17 pykälä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110872

Sillä, joka poliisimiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa poliisimiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen apuun voimakeinojen käytössä erittäin tärkeän ja kiireellisen poliisin virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus poliisimiehen ohjauksessa sellaisten voimakeinojen käyttämiseen, joihin poliisimies toimivaltansa nojalla hänet valtuuttaa.

Toisaalta taas laki virka-aputehtävistä rajaa aseellisen voimankäytön vain sotilasvirassa toimiville normaalissa rauhantilassa.

Arvelisin kyllä, että valmiuslaki on otettu käyttöön jos maakuntakomppaniaa perustetaan.

Kiireellisessä tapauksessa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että valmiuslain toimivaltasäännöksiä voidaan soveltaa välittömästi. Tällainen asetus voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, ja se on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Myös kiireellisenä säädetty asetus raukeaa, ellei sitä ole viikon kuluessa säätämisestä toimitettu eduskunnalle.

Todennäköisesti myös puolustustilalaki on presidentin asetuksella jo voimassa:

Puolustustila saatetaan voimaan ja sen voimassaoloa jatketaan tasavallan presidentin asetuksella. Asetuksessa säädetään, miltä osin 2 ja 3 luvun säännöksiä sovelletaan. Niitä saadaan säätää sovellettaviksi vain siltä osin kuin se on välttämätöntä tämän lain tarkoituksen saavuttamiseksi, jos valmiuslaissa (1552/2011) säädetyt toimivaltuudet eivät siihen riitä. (29.12.2011/1553)

On huomionarvoista, että laajempi puolustustilalaki voidaan saattaa voimaan presidentin asetuksella, kun taas lievempi valmiuslaki tarvitsee valtioneuvoston asetuksen.



 
Viimeksi muokattu:
No nythän on tuossa mietinnän alla, että poliisi voisi pyytää sotilasapua yhdeltä taholta, yhdellä pyynnöllä ja minuuteissa. Eli huomattava valmiustason muutos nykyiseen.
 
Ainakin tällä perusteella saa jotakin tehdä:

Poliisilaki 2 luku 17 pykälä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110872

Sillä, joka poliisimiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa poliisimiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen apuun voimakeinojen käytössä erittäin tärkeän ja kiireellisen poliisin virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus poliisimiehen ohjauksessa sellaisten voimakeinojen käyttämiseen, joihin poliisimies toimivaltansa nojalla hänet valtuuttaa.

Toisaalta taas laki virka-aputehtävistä rajaa aseellisen voimankäytön vain sotilasvirassa toimiville normaalissa rauhantilassa.

Arvelisin kyllä, että valmiuslaki on otettu käyttöön jos maakuntakomppaniaa perustetaan.

Kiireellisessä tapauksessa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että valmiuslain toimivaltasäännöksiä voidaan soveltaa välittömästi. Tällainen asetus voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, ja se on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Myös kiireellisenä säädetty asetus raukeaa, ellei sitä ole viikon kuluessa säätämisestä toimitettu eduskunnalle.

Todennäköisesti myös puolustustilalaki on presidentin asetuksella jo voimassa:

Puolustustila saatetaan voimaan ja sen voimassaoloa jatketaan tasavallan presidentin asetuksella. Asetuksessa säädetään, miltä osin 2 ja 3 luvun säännöksiä sovelletaan. Niitä saadaan säätää sovellettaviksi vain siltä osin kuin se on välttämätöntä tämän lain tarkoituksen saavuttamiseksi, jos valmiuslaissa (1552/2011) säädetyt toimivaltuudet eivät siihen riitä. (29.12.2011/1553)

On huomionarvoista, että laajempi puolustustilalaki voidaan saattaa voimaan presidentin asetuksella, kun taas lievempi valmiuslaki tarvitsee valtioneuvoston asetuksen.

Ei takerruta tuohon maakuntakomppaniaan mutta ylipäätään, kun meillä on joukkoja jotka käsketään rauhantilan aika kertaamaan valmiuden kohottamiseksi. Osa näistä saattaa olla maakkeja tai sitten ei.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmaksi muodostuu määrittely. Sotajoukko tai sotilas kun on asepukuun pukeutuva henkilö joka kantaa tunnuksia. Geneven sopimuksessahan tuo ilmeisesti määritellään? Jos maahan "tunkeutuu" vihreitä miehiä tai siviileiksi pukeutuneita joukkoja niin niitä ei lasketa sotilaiksi vaan terroristeiksi tai rikollisiksi jotka kuuluvat poliisin toimivaltuuteen. Poliisi voi toki pyytää virka-apua mutta käytännössä ei taida olla mahdollista pyytää suoraan aseistettuja sotilaita? Ainakin nämä toimivat poliisin käskyvallan alla ja todennäköisesti vartiointi ja valvonta tehtävissä ei suorassa kontaktissa uhkaan jota poliisi hoitaa. Eli aika vatulointia on jos ei kyetä tunnistamaan tilannetta vieraan vallan hyökkäykseksi ja hyökkääjiä sotilaiksi, tarpeeksi nopeasti.
Toisaalta aluevalvontalaki ei vaadi PV:n välitöntä reagointia vaativan vieraan vallan sotilaallisen toiminnan suorittajien olevan eksplisiittisesti sotilaita. Ja sotilasajoneuvoksi määriteltävässä ajoneuvossa ei esimerkiksi tarvitse lain määritelmän mukaan olla tunnuksia lainkaan, mikäli ajoneuvo on selkeästi tarkoitettu sotilaalliseen toimintaan.

Lisäksi aluevalvontalain 34 § mahdollistaa nimenomaan sotilaallisen voimankäytön kyseisessä tilanteessa. Sotilaallinen voimankäyttö tarkoittaa kyseisen lain määritelmän mukaan vain keinoja, jotka ovat henkilökohtaisen aseen käyttöä voimakkaampia.

Aluevalvontalain 30 § mahdollistaa PV:n toiminnan aluevalvonnan toteuttamiseksi tarvittavin voimakeinoin. Aluevalvontaviranomaisilla on aluevalvontaa suorittaessaan lain mukaan mahdollisuus mm. ottaa kiinni henkilöitä alueloukkauksen selvittämiseksi (lain 23 §).
PV siis toisin sanoen saa omatoimisesti lähettää sotilaita valvomaan haluamaansa aluetta, ja heillä on oikeus ottaa kiinni henkilöitä, joita epäillään alueloukkauksesta. Mikäli PV:tä kohtaan kohdistetaan vastarintaa, on sotilailla mahdollisuus vastata siihen aina henkilökohtaisen aseistuksen käyttöön asti, kunhan voimankäyttö on lain 31 § mukaista. Mikäli alueella on vieraita sotilasajoneuvoja, on kaikki sotilaallinenkin voimankäyttö sallittu.
 
Back
Top