Värvättyjen sotilaiden vaimot suhtautuivat kuvaustarjoukseen kriittisesti. Vertskan mukaan he ehdottivat ohjelman toimittajalle, että he voisivat kertoa lähetyksessä, kuinka haavoittuneet sotilaat käyvät lääkärintarkastuksessa, kuinka heidän lomiaan perutaan ja maksuja viivästytetään.
– Kertokaa, kuinka pienet lapset itkevät ja kutsuvat isiä. Mitä valoisaa tarinassanne voisi olla? Miten tässä voi olla mitään valoisaa? kysyi eräs.
– Riittää jo ihmisten silmien sumentaminen. Hyödytte muiden onnettomuudesta, kazanilainen nainen kirjoitti.
– Miksi ette voi kertoa siitä, kuinka monta mobilisoitua ja tavallista sotilasta kuolee päivässä ilman, että heidän taistelunsa syytä edes ymmärretään? Orenburgissa asuva nainen kysyi.