@Teemupoika
No laitetaan sitten perjantain kunniaksi kirjoitus aiheesta jos sinua kiinnostaa. Huomautan kuitenkin, että tässä kyseessä on puhtaasti oma pohdintani enkä pyri perustelemaan tekstiäni tieteellisten vaatimusten mukaisesti. Lue ja tulkitse lukemaasi siis tällä varauksella! Kommentointi on luonnollisesti vapaata.
Miksi Venäjän talous on siis sellainen kuin se on ja miksi se todennäköisesti ei tule valtavasti muuttumaan ainakaan lyhyessä tai keskipitkässä juoksussa? Voidaksemme vastata kysymykseen, meidän on ammennettava historiasta ja katsottava asiaa yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Historiallisesti teknisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kehittyvän yhteiskunnan syntyminen on vaatinut yksinkertaistettuna kahta asiaa: 1. Suotuisaa ilmastoa ja 2. Riittävää väestöpohjaa joka on maantieteellisesti suppealla alalla.
1. kohta on itsestään selvyys. Jokainen korkeakulttuuri on kehittynyt alueella, jossa on sopiva lämpötila ja riittävä kosteus ruuan kasvattamiseen. Tämä mahdollisti siirtymisen keräilytaloudesta maanviljelykseen ja karjankasvattamiseen joka johti väestönkasvuun sekä myös pikku hiljaa vapaa-ajan lisääntymiseen. Tämä on tärkeää, koska tekninen ja yhteiskunnallinen kehittyminen vaatii riittäviä resursseja siihen, että osa ihmisistä voi keskittää pohdintansa muuhunkin kuin jokapäiväiseen selviämiseen. Ei ole olemassa yhtään pohjoisella vyöhykkeellä esiaikoina syntynyttä korkeakulttuuria puhtaasti siitä syystä, että kaikki aika meni elannon keräämiseen ja varastoimiseen talvea varten.
2. kohta on yhtä selvä, mutta harvemmin kouluissa mainittu. Eli riittävä väestöpohja ja eritoten läheinen sijainti. On selvää, että suurempi väestö tekee enemmän keksintöjä kuin pieni väestö. Mutta tämä ei ole iso asia. Olennaista on, että fyysisesti toisiaan lähellä olevissa yhteisöissä innovaatiot leviävät nopeammin. Tämän ymmärtääkseen täytyy miettiä miten vaikeaa matkustaminen oli aikanaan. Vielä muutama sata vuotta sitten oli täysin normaalia, että valtaosa ihmisistä ei liikkunut syntymäpaikastaan minnekään. Tämä on ymmärrettävää, koska matkustaminen oli vaivalloista ja vaarallista. Etenemisnopeus oli 20-30km per päivä ja kuorman kanssa vähemmän. Pyörän ja juhtien kanssa hieman enemmän, mutta edelleen vaikeaa ja hidasta. Pelkkä ruuan hankkiminen matkalla oli haastavaa. USA:n valloituksen yhteydessä lukuisa joukko ihmisiä kuoli nälkään ja kylmään taipaleilla mantereen poikki vielä 1800-luvulla. Miten arvelette asian olleen esimerkiksi 500 ekr tai aikaisemmin?
Olennaista on, että kun yhteisöt olivat lähellä toisiaan, myös innovaatiot ja ideat liikkuivat paikasta toiseen. Karkeasti sanottuna kyse on siitä, että jokaisen kylän ei tarvinnut keksiä pyörää erikseen. Yksi keksintö riitti ja muut saivat sen nopeasti käyttöönsä. Ja toinen keksi sitten akselin joka taas levisi nopeasti jne.
Venäjän kehitys liittyy olennaisesti edellä esitettyyn. Kuten sanottu, Venäjä on Iso. Todella Iso. Kun puhun nyt Venäjästä, tarkoitan fyysistä aluetta, en sinänsä nykyistä valtiota. Se on myös Kylmä. Siis todella Kylmä. Enkä puhu nyt Uralin itäpuolesta joka on sitten aivan oma juttunsa vaan Uralin länsipuolesta.
Kun Eurooppa alkoi aikanaan kehittymään, etäisyydet olivat toki merkittäviä. Mutta hallittavia. Meilläkin kehitys lähti etelä-Euroopasta (ja kyllä, tiedän, että Tsekin alueella on jääkauden jälkeistä asutusta) jolloin etäisyydet kylien/kaupunkien välillä olivat lyhyitä. Kreikan alueella Ateenalainen filosofi saattoi tepastella Spartaan 3-4 päivässä julistamaan näkemyksiään ja oppejaan. Toki hän menetti päänsä, mutta se on eri asia. Jos Venäjällä Novgorodissa syntyi filosofi ja sai jostain ruokaa talvea varten, häneltä kesti noin 2 kuukautta kävellä vaikkapa Samaraan julistamaan oppejaan ja menettämään päänsä. Olettaen, että hän taipaleella sai jostain ruokaa, mitä todennäköisesti ei tapahtunut. Koska siellä ei asunut ketään. Luonnollisesti Talvella ja syksyllä homma ei olisi onnistunut ollenkaan, vaan filosofimme olisi päätynyt jäätyneeksi susisyötiksi metsään. Koska teitä tai edes polkuja ei kukaan tehnyt tyhjyyden keskelle.
Samasta syystä yhteydet Venäjältä Eurooppaan olivat vähäisiä. Liikkuminen oli käytännössä mahdotonta Puolan jälkeen koska ei ollut juuri asutusta. Joet, jotka lännessä toimivat yhdistävinä tekijöinä jäätyivät talvella eivätkä nekään tarjonneet helpotusta. Kovin moni ei edes alkanut puuhaan koska tiesivät, että hyöty pitkän matkan veneen rakentamisesta oli heikko suhteessa hyötyyn. Toki sellaisiakin löytyi, mutta verrattuna länsi- ja etelä-Eurooppaan tilanne oli jotain aivan muuta.
Tästä seurasi se, että sen enempää ideat kuin innovaatiotkaan eivät liikkuneet kovin nopeasti. Jokaisen kylän täytyi keksiä jokainen asia itse. Ulkoa ei ideoita tullut.
Sama tilanne on jatkunut tähän päivään asti. Venäjä on etäisyyksiensä ja luontonsa takia syrjässä ”kehityksestä”. Ironista kyllä, Eurooppalainen esimerkki pienessä mitassa vastaavasta maasta on Englanti. Siksi kai he ovatkin aika samanlaisia ajattelutavaltaan.
Niin tai näin, Venäjän eristäytyneisyys edellä mainitusta syistä johtuen on aiheuttanut sen, että sen kehitys on aina ollut ”hitaampaa” kuin ns. Euroopassa.
Tämän ongelman kanssa Venäjä on paininut vuosisatoja. Pietari Suuri yritti korjata tilannetta tuomalla ulkomailta osaajia. Katariina Suuri toimi samoin. Mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy. Muutamien ”erityisosaajien” tuominen maahan suurella rahalla saattaa tehdä jotain, mutta se ei muuta suurta kokonaiskuvaa. Tieto ei leviä ja tulokset ovat parhaimmillaankin hetkellisiä. Tämä kannattaisi muistaa Suomessakin, jossa tilanne on täysin sama. Yksilö, olkoon mikä nero tahansa, ei muuta kokonaisuutta.
Tämä ei tarkoita millään lailla sitä, etteikö maassa olisi aivokapasiteettia ja osaamista. Venäjällä on todella paljon teoreettista osaamista ja innovaatioita monella alalla historiallisesti katsottuna. Paradoksaalisesti tämä johtuu todennäköisesti osittain juuri eristäytyneisyydestä. Kun ideoita ei tule muualta, on pakko alkaa käyttää omaa päätään.
Negatiivinen puoli on sitten siinä, että ideaa ei saada eteenpäin yksinkertaisesti siksi, että jokaisen idean käytäntöön vieminen vie paljon enemmän energiaa ja resursseja kuin sen keksiminen. Ja tässä kohtaa kilpailu ja suuret massat tulevat mukaan peliin. Yksinkertaisena esimerkkinä. Venäjällä esimerkiksi keksittiin monia ydinenergian teorioita kauan ennen länttä. Mutta ei ollut tuhatta ahnetta/toivorikasta ihmistä kaivamassa uraania tai kehittämässä teoriaa käytäntöön ja kilpailemassa sen toteuttamisesta (esimerkki on heikko mutta selvittänee asiaa).
Mutta viekäämme pohdinta nykypäivään. Olen itse tekemisissä parin Skolkovossa vaikuttavan Venäläisen kanssa. Tietona niille, jotka eivät asiaa tunne, sanottakoon, että Skolkovo on moderni versio Pietari Suuren ajatuksista.
Tämä pienimuotoinen yhteistyö on kuvannut hyvin kaikkea edellä sanomaani. Teoreettisella tasolla tietämys joistain asioista on todella korkealla tasolla. Mutta ongelma on siinä, että Venäjällä ei ole olemassa sitä ekosysteemiä joka ottaisi kopin näistä teorioista ja veisi niitä käytäntöön! Skolkovo on hieno projekti sinänsä ja voi saada aikaan paljon, mutta kokonaisuudessa se on pieni tekijä jos mietitään Venäjän kokonaisuutta.
He tietävät tämän. Venäläiset eivät ole tyhmiä. Tyhmät eivät selviytyisi niistä olosuhteita mitä olen edellä kuvannut. Ja tämä tiedetään myös johdossa. Mutta tietäminen on eri asia kuin sen muuttaminen. Ja on todella vaikeaa muuttaa jotain, jonka taustat ovat tuhansien vuosien kehityksessä. Se ei tapahdu nopeasti. Eikä helposti.
Täällä puhutaan halveksivasti siitä, miten Venäjä myy raaka-aineita eikä kehittyneitä tuotteita. Kiina myy samalla tavalla raaka-aineita. Venäjällä se on öljy, Kiinassa ihmiset. Sitä myydään, mitä on. Näin peli menee.
Venäjän historiallinen eristyneisyys aiheuttaa sen, että he kehittävät pyörää aina uudelleen. Jokainen innovaatio, joka maailmalla tehdään, heidän on kehitettävä itse. Ja jokainen sovellus, mikä siitä tehdään, heidän on tehtävä itse ja rakennettava siihen sopiva koneisto.
Tästä syystä johtuen, Venäjä ei voi saavuttaa nykytilassa Lännen elintasoa teki se mitä tahansa. Se ei sitä saavuttanut koskaan ennen eikä saavuta minun elinaikanani riippumatta siitä, mitä luonnonvaroja sillä on.
Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, etteikö Venäjä voisi olla tasoissa tai ylittää Lännen osaamista joillain alueilla. Se on sen tehnyt historiallisesti monesti ja tekee niin nytkin joillain aloilla. Toki länsi ei voi sitä myöntää saati Suomi, jolla on omat kompleksinsa taustansa suhteen. Mutta asia on silti näin.
Toinen asia mikä kannattaisi Suomessa huomioida on se, että Saksa ja Venäjä muodostavat täydellisen yhteistyöparin. Molemmilla on innovaatioita. Toisella on infrastruktuuria mistä olen puhunut ja toisella raaka-aineita. Tämä on tiedetty Saksassa jo kauan. Hitler oli hetkellinen anomalia. Suomen kannattaisi muistaa, että me olemme vain kauppatavaraa samalla hetkellä kun nämä kaksi löytävät ja saavat päättää asioistaan vapaasti. Tällä hetkellä GB ja USA ovat välissä omista lähtökohdistaan, mutta aikanaan ne katoavat kuviosta. GB on jo katoamassa ja USA… No. Se on kaukana ja sillä on omat ongelmansa.
Luonnollisesti joku nyt sanoo minun olevan Putinisti, koska en hyvän Suomalaisen tavan mukaan ole sanonut Venäläisten tyhmyyden johtuvan vain heidän geeniperimästään. Olkoon sitten näin.
Itse näin aikanaan asian niin, että jos joudun joskus monttuun torrakko kädessäni, on edes hyvä tietää kenen kanssa ja miksi tappelen. Se kun saattaisi auttaa siinä tappelussa. Nykyään toki tiedän, että tällainen ajattelu ei sovi kuleille.
Heidän sopii tapella kun viisaammat niin päättävätJ.
No laitetaan sitten perjantain kunniaksi kirjoitus aiheesta jos sinua kiinnostaa. Huomautan kuitenkin, että tässä kyseessä on puhtaasti oma pohdintani enkä pyri perustelemaan tekstiäni tieteellisten vaatimusten mukaisesti. Lue ja tulkitse lukemaasi siis tällä varauksella! Kommentointi on luonnollisesti vapaata.
Miksi Venäjän talous on siis sellainen kuin se on ja miksi se todennäköisesti ei tule valtavasti muuttumaan ainakaan lyhyessä tai keskipitkässä juoksussa? Voidaksemme vastata kysymykseen, meidän on ammennettava historiasta ja katsottava asiaa yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Historiallisesti teknisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kehittyvän yhteiskunnan syntyminen on vaatinut yksinkertaistettuna kahta asiaa: 1. Suotuisaa ilmastoa ja 2. Riittävää väestöpohjaa joka on maantieteellisesti suppealla alalla.
1. kohta on itsestään selvyys. Jokainen korkeakulttuuri on kehittynyt alueella, jossa on sopiva lämpötila ja riittävä kosteus ruuan kasvattamiseen. Tämä mahdollisti siirtymisen keräilytaloudesta maanviljelykseen ja karjankasvattamiseen joka johti väestönkasvuun sekä myös pikku hiljaa vapaa-ajan lisääntymiseen. Tämä on tärkeää, koska tekninen ja yhteiskunnallinen kehittyminen vaatii riittäviä resursseja siihen, että osa ihmisistä voi keskittää pohdintansa muuhunkin kuin jokapäiväiseen selviämiseen. Ei ole olemassa yhtään pohjoisella vyöhykkeellä esiaikoina syntynyttä korkeakulttuuria puhtaasti siitä syystä, että kaikki aika meni elannon keräämiseen ja varastoimiseen talvea varten.
2. kohta on yhtä selvä, mutta harvemmin kouluissa mainittu. Eli riittävä väestöpohja ja eritoten läheinen sijainti. On selvää, että suurempi väestö tekee enemmän keksintöjä kuin pieni väestö. Mutta tämä ei ole iso asia. Olennaista on, että fyysisesti toisiaan lähellä olevissa yhteisöissä innovaatiot leviävät nopeammin. Tämän ymmärtääkseen täytyy miettiä miten vaikeaa matkustaminen oli aikanaan. Vielä muutama sata vuotta sitten oli täysin normaalia, että valtaosa ihmisistä ei liikkunut syntymäpaikastaan minnekään. Tämä on ymmärrettävää, koska matkustaminen oli vaivalloista ja vaarallista. Etenemisnopeus oli 20-30km per päivä ja kuorman kanssa vähemmän. Pyörän ja juhtien kanssa hieman enemmän, mutta edelleen vaikeaa ja hidasta. Pelkkä ruuan hankkiminen matkalla oli haastavaa. USA:n valloituksen yhteydessä lukuisa joukko ihmisiä kuoli nälkään ja kylmään taipaleilla mantereen poikki vielä 1800-luvulla. Miten arvelette asian olleen esimerkiksi 500 ekr tai aikaisemmin?
Olennaista on, että kun yhteisöt olivat lähellä toisiaan, myös innovaatiot ja ideat liikkuivat paikasta toiseen. Karkeasti sanottuna kyse on siitä, että jokaisen kylän ei tarvinnut keksiä pyörää erikseen. Yksi keksintö riitti ja muut saivat sen nopeasti käyttöönsä. Ja toinen keksi sitten akselin joka taas levisi nopeasti jne.
Venäjän kehitys liittyy olennaisesti edellä esitettyyn. Kuten sanottu, Venäjä on Iso. Todella Iso. Kun puhun nyt Venäjästä, tarkoitan fyysistä aluetta, en sinänsä nykyistä valtiota. Se on myös Kylmä. Siis todella Kylmä. Enkä puhu nyt Uralin itäpuolesta joka on sitten aivan oma juttunsa vaan Uralin länsipuolesta.
Kun Eurooppa alkoi aikanaan kehittymään, etäisyydet olivat toki merkittäviä. Mutta hallittavia. Meilläkin kehitys lähti etelä-Euroopasta (ja kyllä, tiedän, että Tsekin alueella on jääkauden jälkeistä asutusta) jolloin etäisyydet kylien/kaupunkien välillä olivat lyhyitä. Kreikan alueella Ateenalainen filosofi saattoi tepastella Spartaan 3-4 päivässä julistamaan näkemyksiään ja oppejaan. Toki hän menetti päänsä, mutta se on eri asia. Jos Venäjällä Novgorodissa syntyi filosofi ja sai jostain ruokaa talvea varten, häneltä kesti noin 2 kuukautta kävellä vaikkapa Samaraan julistamaan oppejaan ja menettämään päänsä. Olettaen, että hän taipaleella sai jostain ruokaa, mitä todennäköisesti ei tapahtunut. Koska siellä ei asunut ketään. Luonnollisesti Talvella ja syksyllä homma ei olisi onnistunut ollenkaan, vaan filosofimme olisi päätynyt jäätyneeksi susisyötiksi metsään. Koska teitä tai edes polkuja ei kukaan tehnyt tyhjyyden keskelle.
Samasta syystä yhteydet Venäjältä Eurooppaan olivat vähäisiä. Liikkuminen oli käytännössä mahdotonta Puolan jälkeen koska ei ollut juuri asutusta. Joet, jotka lännessä toimivat yhdistävinä tekijöinä jäätyivät talvella eivätkä nekään tarjonneet helpotusta. Kovin moni ei edes alkanut puuhaan koska tiesivät, että hyöty pitkän matkan veneen rakentamisesta oli heikko suhteessa hyötyyn. Toki sellaisiakin löytyi, mutta verrattuna länsi- ja etelä-Eurooppaan tilanne oli jotain aivan muuta.
Tästä seurasi se, että sen enempää ideat kuin innovaatiotkaan eivät liikkuneet kovin nopeasti. Jokaisen kylän täytyi keksiä jokainen asia itse. Ulkoa ei ideoita tullut.
Sama tilanne on jatkunut tähän päivään asti. Venäjä on etäisyyksiensä ja luontonsa takia syrjässä ”kehityksestä”. Ironista kyllä, Eurooppalainen esimerkki pienessä mitassa vastaavasta maasta on Englanti. Siksi kai he ovatkin aika samanlaisia ajattelutavaltaan.
Niin tai näin, Venäjän eristäytyneisyys edellä mainitusta syistä johtuen on aiheuttanut sen, että sen kehitys on aina ollut ”hitaampaa” kuin ns. Euroopassa.
Tämän ongelman kanssa Venäjä on paininut vuosisatoja. Pietari Suuri yritti korjata tilannetta tuomalla ulkomailta osaajia. Katariina Suuri toimi samoin. Mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy. Muutamien ”erityisosaajien” tuominen maahan suurella rahalla saattaa tehdä jotain, mutta se ei muuta suurta kokonaiskuvaa. Tieto ei leviä ja tulokset ovat parhaimmillaankin hetkellisiä. Tämä kannattaisi muistaa Suomessakin, jossa tilanne on täysin sama. Yksilö, olkoon mikä nero tahansa, ei muuta kokonaisuutta.
Tämä ei tarkoita millään lailla sitä, etteikö maassa olisi aivokapasiteettia ja osaamista. Venäjällä on todella paljon teoreettista osaamista ja innovaatioita monella alalla historiallisesti katsottuna. Paradoksaalisesti tämä johtuu todennäköisesti osittain juuri eristäytyneisyydestä. Kun ideoita ei tule muualta, on pakko alkaa käyttää omaa päätään.
Negatiivinen puoli on sitten siinä, että ideaa ei saada eteenpäin yksinkertaisesti siksi, että jokaisen idean käytäntöön vieminen vie paljon enemmän energiaa ja resursseja kuin sen keksiminen. Ja tässä kohtaa kilpailu ja suuret massat tulevat mukaan peliin. Yksinkertaisena esimerkkinä. Venäjällä esimerkiksi keksittiin monia ydinenergian teorioita kauan ennen länttä. Mutta ei ollut tuhatta ahnetta/toivorikasta ihmistä kaivamassa uraania tai kehittämässä teoriaa käytäntöön ja kilpailemassa sen toteuttamisesta (esimerkki on heikko mutta selvittänee asiaa).
Mutta viekäämme pohdinta nykypäivään. Olen itse tekemisissä parin Skolkovossa vaikuttavan Venäläisen kanssa. Tietona niille, jotka eivät asiaa tunne, sanottakoon, että Skolkovo on moderni versio Pietari Suuren ajatuksista.
Tämä pienimuotoinen yhteistyö on kuvannut hyvin kaikkea edellä sanomaani. Teoreettisella tasolla tietämys joistain asioista on todella korkealla tasolla. Mutta ongelma on siinä, että Venäjällä ei ole olemassa sitä ekosysteemiä joka ottaisi kopin näistä teorioista ja veisi niitä käytäntöön! Skolkovo on hieno projekti sinänsä ja voi saada aikaan paljon, mutta kokonaisuudessa se on pieni tekijä jos mietitään Venäjän kokonaisuutta.
He tietävät tämän. Venäläiset eivät ole tyhmiä. Tyhmät eivät selviytyisi niistä olosuhteita mitä olen edellä kuvannut. Ja tämä tiedetään myös johdossa. Mutta tietäminen on eri asia kuin sen muuttaminen. Ja on todella vaikeaa muuttaa jotain, jonka taustat ovat tuhansien vuosien kehityksessä. Se ei tapahdu nopeasti. Eikä helposti.
Täällä puhutaan halveksivasti siitä, miten Venäjä myy raaka-aineita eikä kehittyneitä tuotteita. Kiina myy samalla tavalla raaka-aineita. Venäjällä se on öljy, Kiinassa ihmiset. Sitä myydään, mitä on. Näin peli menee.
Venäjän historiallinen eristyneisyys aiheuttaa sen, että he kehittävät pyörää aina uudelleen. Jokainen innovaatio, joka maailmalla tehdään, heidän on kehitettävä itse. Ja jokainen sovellus, mikä siitä tehdään, heidän on tehtävä itse ja rakennettava siihen sopiva koneisto.
Tästä syystä johtuen, Venäjä ei voi saavuttaa nykytilassa Lännen elintasoa teki se mitä tahansa. Se ei sitä saavuttanut koskaan ennen eikä saavuta minun elinaikanani riippumatta siitä, mitä luonnonvaroja sillä on.
Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, etteikö Venäjä voisi olla tasoissa tai ylittää Lännen osaamista joillain alueilla. Se on sen tehnyt historiallisesti monesti ja tekee niin nytkin joillain aloilla. Toki länsi ei voi sitä myöntää saati Suomi, jolla on omat kompleksinsa taustansa suhteen. Mutta asia on silti näin.
Toinen asia mikä kannattaisi Suomessa huomioida on se, että Saksa ja Venäjä muodostavat täydellisen yhteistyöparin. Molemmilla on innovaatioita. Toisella on infrastruktuuria mistä olen puhunut ja toisella raaka-aineita. Tämä on tiedetty Saksassa jo kauan. Hitler oli hetkellinen anomalia. Suomen kannattaisi muistaa, että me olemme vain kauppatavaraa samalla hetkellä kun nämä kaksi löytävät ja saavat päättää asioistaan vapaasti. Tällä hetkellä GB ja USA ovat välissä omista lähtökohdistaan, mutta aikanaan ne katoavat kuviosta. GB on jo katoamassa ja USA… No. Se on kaukana ja sillä on omat ongelmansa.
Luonnollisesti joku nyt sanoo minun olevan Putinisti, koska en hyvän Suomalaisen tavan mukaan ole sanonut Venäläisten tyhmyyden johtuvan vain heidän geeniperimästään. Olkoon sitten näin.
Itse näin aikanaan asian niin, että jos joudun joskus monttuun torrakko kädessäni, on edes hyvä tietää kenen kanssa ja miksi tappelen. Se kun saattaisi auttaa siinä tappelussa. Nykyään toki tiedän, että tällainen ajattelu ei sovi kuleille.
Heidän sopii tapella kun viisaammat niin päättävätJ.