Euroopan unioni aikoo luopua maakaasusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja korvata vuoteen 2050 mennessä puhtailla energialähteillä merkittävä osa fossiilisista polttoaineista, joiden päätoimittaja Eurooppaan on Venäjän Gazprom.
Euroopan komissio ei viivyttänyt aikaa raivoavasta energiakriisistä ja kaasun ennätyshinnoista huolimatta ja esitteli keskiviikkona luonnoksen kaasumarkkinoiden uudistukselle. Tästä ei varmasti pidä Venäjän presidentin Vladimir Putinin lisäksi myös jotkut EU-maat.
Siksi hanke on valmistautunut vaikealle tielle: jotta siitä tulisi laki, Euroopan komission (itse asiassa Euroopan unionin hallitusten) aloitetta on tuettava Euroopan parlamentin jäsenten ja 27 EU-maan viranomaisten kanssa, jotka edustavat lähes puoli miljardia planeetan suurimman poliittisen liiton asukasta.
Tätä Euroopan komissio ehdottaa.
Vety maakaasun sijaan. Jotta kasvihuonekaasupäästöt olisivat nollassa vuoteen 2050 mennessä, EU:n ei tarvitse sähköistää taloutta. Teollisuus tarvitsee edelleen kaasua, ja jos on, olkoon se "puhdasta" eikä fossiilista, Euroopan komissio päätti. Päävaihtoehto on vety. Sen tuotantoon on olemassa tekniikoita, mutta ne ovat erittäin kalliita. EU aikoo investoida infrastruktuuriin ja valtion tuella alentaa kustannuksia ja tehdä kannattavaksi vetypolttokennojen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan vedyn tuotannon.
Kieltäytyminen pitkäaikaisista kaasusopimuksista. Nämä ovat öljyn hintaan sidottuja kahdenvälisiä sopimuksia, joita Gazprom tekee ja edistää Putin. EU näkee kuitenkin vapaat markkinat vakaan tarjonnan takaajana. EU myönsi, että maakaasusta ei olisi mahdollista luopua välittömästi, mutta päästääkseen neulasta se ehdotti sen ostosopimusten keston rajoittamista vuoteen 2049 mennessä.
Strategisen osakkeen rakentaminen. Yksi tärkeimmistä syistä kaasun hintojen ennennäkemättömään nousuun viime kuukausina Euroopassa on kaasun puute maanalaisissa varastoissa. Eurooppa osoittaa sormella Gazpromia, joka vastaa täyttävänsä kaikki sopimukset. Jotta tällaiseen tilanteeseen ei enää joutuisi, Euroopan komissio ehdotti strategisen kaasuvarannon luomista keskeytyksiä varten Yhdysvaltojen strategisen öljyvarannon esimerkin mukaisesti.
Nämä kolme kohtaa osoittavat, että korkeista kustannuksista, koronakriisistä ja väestön kasvavasta tyytymättömyydestä huolimatta EU ei hylkää talouden "vihreää rakennemuutosta". Lisäksi EU on valmis kärjistämään vastakkainasettelua Venäjän kanssa, jota hän ei suoraan syytä kaasukiristämisestä, mutta huomauttaa jatkuvasti, ettei kaasua voida käyttää poliittisen painostuksen välineenä erityisesti naapurimaihin - Ukrainaan, Moldovaan ja Georgiaan. jonka EU on tehnyt kumppanuussopimuksen.
Venäjä ei hylkää osuuttaan fossiilisten polttoaineiden viennistä talouden selkärangana tulevaisuudessa ja jatkaa vientiputkien rakentamista, mukaan lukien äskettäin käyttöön otettu, mutta ei vielä hyväksytty Nord Stream 2, Saksaan Itämeren pohjaa pitkin Ukrainan ohi .
Eurooppa ostaa noin kolmanneksen kaikesta kuluttamastaan kaasusta Venäjältä, ja Kreml on toistuvasti ilmaissut tyytymättömyytensä EU:n energiamarkkinoiden uudistamiseen. Putin kutsui sitä syyksi nykyiseen kaasun hintojen nousuun ja Euroopan komissio "viisasteleviksi miehiksi".
"Edellisen Euroopan komission viisastelijat keksivät kaasun markkinahinnoittelun", Putin sanoi syyskuussa. "Nyt tuli parranajo, saitte mitä tilasitte
(Putten "vitsista vatsa kiertää aina) Ja ne, jotka suostuivat tekemään kanssamme pitkäaikaisia sopimuksia Euroopassa nyt voivat vain hieroa käsiään ja iloita".
Myöskään kaikki EU:ssa eivät ole tyytyväisiä
Euroopan komissio ei kuitenkaan kamppaile niinkään Euroopan riippuvuuden kanssa Venäjän kaasusta, vaan pikemminkin sen riippuvuuden kanssa hiilivedyistä yleensä. EU esitteli suuren "vihreän vallankumouksen" suunnitelman jo heinäkuussa, ja uudet ehdotukset vain täydentävät sitä.
"Euroopan on käännettävä sivu, sanottava hyvästit fossiilisille polttoaineille ja siirryttävä puhtaampiin energialähteisiin. Tämä sisältää maakaasun korvaamisen uusiutuvilla ja vähähiilisellä kaasulla, kuten vedyllä", sanoi varapuheenjohtaja Franz Timmermans.
Nyt kaasulla on 25 prosenttia Euroopan kokonaisenergiataseesta, sähkön tuotannossa - 20%, lämmön tuotannossa - lähes 40%.
EU kuluttaa 350-400 miljardia kuutiometriä vuodessa, 95 % menee maakaasuun ja vain 5 % - erittäin "puhtaisiin" kaasuihin, jotka Euroopan komissio houkutteli hänet vaihtamaan.
Jatkossa niiden tulisi asteittain korvata fossiiliset maakaasut ja muodostaa erittäin merkittävä osuus kaasukomponentista koko energiataseessa vuoteen 2050 mennessä Euroopan komission ehdotusten mukaan.
Kaikki eivät pidä Brysselin virkamiesten ketteryydestä. Kaasun ennätyshinnat iskevät äänestäjien taskuihin, ja köyhempien EU-maiden viranomaiset pelkäävät, että pandeemisen väsymyksen ohella kasvavat sähkön ja lämmityksen kustannukset valtaavat kärsivällisyyden kupin. Puola on jo änkyttänyt päästövähennystavoitteidensa tarkistamista kaasukriisin vuoksi.
Toiset päinvastoin ajattelevat, että Euroopan komissio on varovainen. Esimerkiksi Ranska ja Espanja ovat puoltaneet vapaiden energiamarkkinoiden puuttumista ja tilapäisiä rajoituksia, mutta EU-viranomaiset väittävät, ettei se ole välttämätöntä, sillä kevääseen mennessä kaikki hintojen nousun syyt lupaavat jollain tavalla ratketa.
Kriisi on siis väliaikainen, eikä tämä ole syy pysähtyä tiellä kohti vihreää tulevaisuutta, Euroopan komissio vakuuttaa. EU:n arvovaltaisin ääni puolusti tätä kantaa keskiviikkona.
Saksa - Euroopan suurin talous, väkirikkain maa ja teollisuuskeskus - on vahvistanut päättäväisyytensä nollata omat päästönsä vuoteen 2045 mennessä, 5 vuotta edellä eurooppalaista tavoitetta.
"Meillä on takanamme 250 vuotta vaurautta, joka perustuu hiilen, öljyn ja kaasun polttamiseen. Ja meillä on edessämme noin 23 vuotta, jolloin meidän on siirryttävä pois fossiilisista polttoaineista. Ja me teemme sen", Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz sanoi keskiviikkona.
. Asia oli hieman mutkikkaampi. Alankomaissa pörssikaasun hinta nousi 800% vuoden aikana kun Venäjä vähensi kaasun toimituksia Länsi-Eurooppaan.
www.naturalgasintel.com
