Niin, ei tässä ole kyse saudien yksipuolisesta toimesta vaan ehkä paremminkin lähinnä reaktiosta USA:n liuskeöljyyn. Forbesissa arvioitiin joulukuussa öljyn tuotannon ylijäämäksi noin 1.3 - 3 miljoonaa barrelia päivässä. Vaikkei yhteys olekaan ihan suora, on USA sattumoisin lisännyt öljyntuotantoaan viimeisten neljän vuoden aikana lähes 3 miljoonaa barrelia päivässä.Saudi-Arabia ei muuten juurikaan kasvattanut tuotantoaan liuskeöljyn tappamiseksi, väite on pitkälti myytti, hinnan lasku on seurausta kysynnän laskusta...
https://ycharts.com/indicators/saudi_arabia_crude_oil_production
Tavallisestihan öljyntuottajat mukauttavat tuotantoaan kysynnän mukaan, joka ilmenee myös tuosta saudien tuotannon suurehkosta vaihtelusta 8 ja hieman yli 10 miljoonan barrelin päivätahdin välillä. Öljyntuottajamaiden tuotannon laskeminen vaatii kuitenkin kohtalaista yksimielisyyttä toimista, ja nyt varsinkin saudit ovat olleet erittäin haluttomia vähentämään tuotantoa. Heidän päällimmäiseksi motiivikseen on sanottu halu työntää USA:n liuskeöljy pois markkinoilta.
Teet jotenkin sen oletuksen, että liuskeöljyn tuottajat haluaisivat pitää öljynhinnan alhaalla, jos vain siihen jotenkuten pystyvät? Kallis öljy on kaikkien öljyntuottajien etu (ja haave). Liuskeöljyyn alettiin syytää suuria sijoituksia, kun hinta pyöri jossain 100 dollarin päällä. Toki nykyiset jo alkuun saatuja liuskeöljyprojekteja pumpataan tyytyväisinä 50-60 dollarin hintatasossa, mutta löytyneekö uusiin lähteisiin sijoittajia, jos taustalla on tuoreessa muistissa tämänhetkinen liuskeöljyntuottajien ahdinko? Kuten nimimerkki passi ylempänä jo kirjoitti, liuskeöljy vaatii poikkeuksellisen paljon jatkuvia investointeja.Henki on päässyt pullosta ja sen nimi on liuskeöljy. Suuren kuvan kannalta liuskeöljyn tuottajien velkataakalla ei ole väliä, konkurssi putsaa pöydän ja teknologia sekä esiintymät jäävät odottamaan että öljyn hinta mahdollistaa taas voitollisen tuotannon.
Vaikkei liuskeöljyllä olisikaan pitkällä tähtäimellä suurta vaikutusta, voi siihen liittyvien lainojen hapertuminen pahimmillaan johtaa vähän samantapaiseen maailmantalouden shokkiin, mikä lähti USA:sta 2007.