jurppi
Ylipäällikkö
Vuosi sitten ennustettiin että Venäjän talous kääntyy nousuun jo vuonna 2016..
Vuosi sitten ennustettiin että Venäjän talous kääntyy nousuun jo vuonna 2016..
jurppi
Ylipäällikkö
Tuo on Nyberg'in näkemys asiasta..Se lienee hieman kärjistetty.
Jokaisessa maassa joudutaan yhteiskuntaa hallinnoimaan enemmän tai vähemmän talouden ehdoilla. Näin tehdään myös Venäjällä. Tuo Nyberg'in ajatus/näkemys lähtee Neuvostoliiton ajoilta jolloin suunnitelmatalouden viisivuotiskaudet määrittelivät hyvin pitkälle silloista tuotantotaloutta jne.
Mutta ei Nyberg kokonaan väärässäkään ole. Tottakai diktatuurissa valta ja vallan säilyttäminen on aina ensisijainen asia hallinnolle. Se ei kuitenkaan sulje pois talouden merkitystä.
Putinin aloittamissa sodissa on kysymys sekä vallasta että taloudesta. Putinin ja hänen taustavoimiensa osalta tärkein tavoite on ollut uskollisen valtakoneiston rakentaminen Venäjälle. Aivan samalla tavalla kuin kommunistihallinto teki omalla valtakaudellaan.
Venäjän tuotantotaloudelle koitui äärimmäisen suuri tappio kun Neuvostoliiton romahtaessa kaikki itäblokin kehittyneimmät teollisuusmaat itsenäistyivät. Hyvin suuri osa Venäjän teollisuudelle välttämättömistä koneista ja laitteista valmistettiin juuri kyseisissä maissa. Sama asia koskee erityisesti Ukrainaa joka on vielä itsenäistymisensä jälkeen ollut muun ohella Venäjän aseteollisuuden kumppanina ja alihankkijana.
Ukrainan pysymisellä Venäjän etupiirissä ja jopa hallinnassa on Venäjälle sekä taloudellinen että valtapoliittinen merkitys.. Kansainvälisessä politiikassa maan vaikutusvalta lasketaan käytännössä sen talouden koolla. Tässä mielessä Venäjä on resursseiltaan kaikkea muuta kuin suurvalta. Jotta Venäjä voisi vaikuttaa myös maailman taloudessa sen pitäisi saada oman hallintonsa alle liittolaisia, kuten Ukrainan, Valko-Venäjän, sekä entisiä Kaukaasiaan ja Keski-Aasian tasvaltoja..ja siihen Putin on politiikallaan myös pyrkinyt. Tämä hanke ei ymmärrettävästikään ole saavuttanut suosiota näissä entisissä Neuvostoliiton satelliiteissa. Monet niistä ovat menestyneet itsenäisinä valtioina. Eivät ne halua palata takaisin Venäjän alaisuuteen.
Venäjällä valta- ja talouspolitiikka kulkevat käsikädessä. Se että Rene Nyberg näkee Venäjän politiikassa pelkästään valtapoliittisen merkityksen on vain hänen omaa rajoittuneisuuttaan. Sinällään voisi sanoa että on ikävää jos/kun suurlähettilään asemassa ollut henkilö ei ymmärrä talouspolitiikan johtavaa merkitystä jopa koko maailman mittakaavassa. Suomalaisten diplomaattien tulisi olla ensisijaisesti ns. "kauppamiehiä" toimiessaan maailmalla Suomen edustajina. Esimerkiksi Martti Ahtisaari omalla presidenttikaudellaan ymmärsi tältä osin tehtävänsä erinomaisen hyvin.
P.S. Otetaan lisäksi esimerkki Fennovoimasta. Siinäkin sekoitetaan ansiokkaasti valta-/talous-/kauppapolitiikkaa. Tämä on ollut Venäjän tapana jo Neuvostoliiton ajoilta.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Juuri näin. Asiaa ei pidä ajatella länsimaisesta näkökulmasta vaan pitää pyrkiä ottamaan itselle venäläinen näkökulma. Näin asioiden ymmärrys kirkastuu.
Meidän oma tapamme ajatella johtaa herkästi virheellisiin päätelmiin naapurista.
Maidan
Respected Leader
Miten on mahdollista että ruplan kurssi putosi puolella, ja Venäjällä kirjoitetaan että kansan tulot supistuneet 4,7-4,9%?
"Mitä halvempi rupla sitä korkemmaksi Putlerin suosio"
Hän itse julisti: mitä kallimpi dollari, sitä enemmään ruplia maassa. Ja kansa uskoo..
Taatusti ylimääräisen kromosomin kansa!
"Mitä halvempi rupla sitä korkemmaksi Putlerin suosio"
Hän itse julisti: mitä kallimpi dollari, sitä enemmään ruplia maassa. Ja kansa uskoo..
Taatusti ylimääräisen kromosomin kansa!
Nuo lähteet eivät todellakaan koske pelkästään vuodesta 2017 alkavaa tilannetta, vaan luotaavat sekä nykytilaa että tulevaa. Esimerkiksi linkittämäni Suomen pankin analyysin otsikko oli BOFIT Forecast for Russia 2016–2018. Analyysi tehty maaliskuussa 2016 eli toki osin spekulatiivinen tämän vuoden osalta, mutta esimerkiksi öljyn hintakehitys on huomioitu raportissa pikemminkin alakanttiin suhteessa nykyiseen toteumaan (öljynhinta kävi pohjilla nimenomaan tuossa 2016 alkuvuonna).
Saanen huomauttaa, että viestini tämän vuoden budjettivajetta koskeva osuus pohjautui kohtalaisen tuoreisiin konkretisoituneisiin lukuihin. Linkitin edellisessä viestissäni Reutersin uutiseen, joka kertoi Venäjän toteutuneen (ei siis mikään ennuste!) budjettivajeen ollen 4.3% vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla (ja siis tietenkin suhteessa alkuvuoden eikä koko vuoden menoihin), ja arvioitiin koko vuoden vajeen asettuvan 3-3.3% tienoille. Tästä saa helposti laskettua, että budjettivaje tulisi näiden tuoreiden tietojen perusteellla asettumaan suunnilleen 15% hujakoille suhteessa budjettiin (koska vuoden 2016 budjetti on noin 20% odotetusta bruttokansantuotteesta). Toki saat olla skeptinen sen suhteen, voiko loppuvuosi muka olla parempi, mutta tämä epäilys haihtunee, jos katsot öljyn hintakäyrää: alkuvuoden hintataso oli selvästi nykyistä alhaisempi.
Mutta laita linkkiä parempiin tietoihin, jos sellaisia on tarjolla. Yllä olevasta kommentistasi tuli hieman sellainen mielikuva, että kuvittelet elokuisen 6 miljardin noston reservirahastosta tarkoittavan, että vaje olisi 6 miljardia per kuukausi. Esimerkiksi tämä suomalainen uutinen aiheesta kertoo, että reservirahastosta on tarkoitus käyttää vuoden 2016 aikana kaikkiaan 2.1 biljoonaa ruplaa eli nykykurssilla hieman alle 30 miljardia euroa. Tämä on alle 13% budjetista (joka tiettävästi 16 biljoonaa ruplaa) ja sopusoinnussa esittämieni budjettivajetta koskevien lukujen kanssa.
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Siihen kuinka paljon Venäjä saa öljystä/kaasusta tuottoja riippuu hinnan lisäksi siitä kuinka paljon niitä ostetaan. Toisekseen Venäjän tuotantokapasiteetti tuskin kasvaa tuotantoinvestointien puutteessa ja uuden tuotannon käyttöönoton viivästyessä. Markkinoille on tullut uutena toimijana myös Iran joka varmasti pyrkii valtaamaan markkinoita kaikin keinoin omalle tuotannolleen.
Ei ole itsestään selvää että Venäjä säilyttämään jatkossa asemansa Euroopan öljyntuottajana entisellään. Esimerkiksi jos Venäjä aloittaisi sodan Europpaa (eurooppalaisia valtioita) vastaan se johtaisi todennäköisesti siihen että öljyn ja kaasun hankinta suuntautuisi kilpaileville toimittajilla. Jo hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa Euroopassa painetta tällaiseen ratkaisuun. Sotatoimet naapurimaita kohtaan, öljyn/kaasun hinnan ja toimitusten käyttö poliittisena aseena ovat myös osoittaneet ettei Venäjä ole korrekti ja luotettava kauppakumppani. Tämä olisi suomalaisten poliitikkojen hyvä ymmärtää, samalla kun meillä valtionyhtiöiden sekä julkishallinnon toimesta yhä lisätään/kasvatetaan energiatuotannon riippuvuutta Venäjästä.
Globaalilla tasolla (Eurooppa jopa edellä kävijänä, em. syiden lisäksi) tulevaisuuden energiaratkaisuihin vaikuttaa maailman ilmastosopimukset. Jatkossa panostetaan yhä enemmän myös vaihtoehtoisiin energialähteisiin sekä hiilivetyjä korvaaviin energiamuotoihin. Mikään näistä ei aiheuta yhtäkkistä muutosta mutta totta kai näillä asioilla on vaikutusta tulevaisuutta koskeviin investointeihin.
Toki Venäjällä on omat mahdollisuutensa ohjata ja kehittää tuotantoaan sekä kaupata öljyä/kaasua haluamilleen ostajille. Mutta öljyn/kaasun viennin väheneminen Eurooppaan aiheuttaisi joka tapauksessa heille omia hankaluuksia.
Näitä ennusteisiin ei ole kovin paljoa luottamista..monilta osiltaan tiedot ovat vähemmän uskottavia. Esimerkiksi asevarustelun, armeijan jne. kustannukset on pidetty salaisina jolloin niiden osuutta Venäjän taloudessa on mahdotonta selvittää. Se mikä voidaan huomioida on koko Venäjän talouden mitätön kokoluokka suhteutettuna Venäjän asukaslukuun ja verrattuna avoimen markkinatalouden valtioihin.
Esimerkiksi, Venäjän valtion budjetti on noin 4 x Suomen valtion tulo-/menoarvio..Siitä huolimatta että siellä elää likimain 30 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa. Jo Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu budjetin loppusumma on suurempi kuin koko Venäjän valtion talousarvio.
Venäjä on taloudeltaan muihin maailman suuriin valtioihin verrattuna "mikkihiiri-luokassa". Tilannetta pahentaa sekin että Venäjän taloudessa yhteiskunnan varat ohjautuvat erittäin suurelta osin täysin järjettömiin kohteisiin..Mutta se on sitä diktatuurin luomaa ihanuutta. Mutta, tehokkaan propagandan myötä kansa tykkää Putinista!
Kyllähän näillä erinäisillä sisäisen turvallisuuden joukoillakin on perheet ruokittavana.
Saattaapi palkanmaksun loppuessa putinin omat torrakot kääntyä itseään vastaan.
jurppi
Ylipäällikkö
Kyllähän näillä erinäisillä sisäisen turvallisuuden joukoillakin on perheet ruokittavana.
Saattaapi palkanmaksun loppuessa putinin omat torrakot kääntyä itseään vastaan.
Juuri näin...
Tätäkin asiaa voidaan arvioida ja miettiä vertaamalla suhteellisesti esimerkiksi Suomea ja Venäjää..
Meillä Suomessa on kaikkiaan n. 7200 poliisia. Se tarkoittaa Suomessa yhtä poliisia / 700 asukasta 5 miljoonaa/7200 = 694.4).
Putinin uusi, varsin rankasti aseistettu kansalliskaarti noin 400.000 miestä. Suhteutettuna Venäjän n. 30x suurempaan asukaslukuun kyseinen kaartissa on kaksi kertaa enemmän miehistöä kuin Suomessa poliiseja.
Siis laskettuna Venäjä 140 miljoonaa asukasta/400.000 kansalliskaartilaista = 350 asukasta / 1 kansalliskaartilainen.
Eikä tässä vielä kaikki..
Venäjällä on lisäksi n. 1.000.000 (yksi miljoona) varsinaista miliisiä, erilaisissa tehtävissä (kuten meilläkin) järjestys-, liikenne-, rikospoliisissa jne.
Heidän lisäkseen entinen KGB, nykyinen FSB jolla on henkilöstöä n. 100.000 miestä.
Siis kaikkiaan tavallisten venäläisten kansalaisten turvallisuudesta huolehtii yhteensä n. 1.500.000 henkilöä. Eli 140 miljoonan asukkaan maassa on keskimäärin jokaista 93.3 kansalaista kohden yksi varsin hyvin palkattu turvallisuusvirkamies.
Siis Suomessa yksi poliisi n. 700 kansalaista kohden.
Venäjällä vastaavasti yksi poliisi/kansalliskaartilainen/KGB-virkamies noin 94 asukasta kohden.
Eipä liene pienintäkään epäilystä kummassa yhteiskunnassa on turvallisempaa elää ja asua. Se on selvää että lähes kymmenkertainen määrä erilaisia turvallisuusvirkamiehiä (Suomeen verrattuna) aiheuttaa Venäjän valtiolle suuren kustannuksen. Mutta turvallisuus maksaa..se pitää vain hyväksyä.
Maidan
Respected Leader
Ksenia Kirillova:
"Olen jo maininnut kerran уже отмечала как-то, pahimmat seuramukset meidän ajassamme eivät johtuu abstraktisista ideoista vailla sisältöä, vaan äärimmäisen moraalisten rajojen ja normien hävittämisestä. Ja tätä luodaan tarkoituksella johtavan eliitin omalla esimerkilla, vaan myös määrätietoisenä "keinotekoisena karsintana", joka luo sosiaaliset "hissit" juuri negatiivisia henkilöpiirteita omaaville.
Moskovalainen jornalisti Galina Sidorova в связи с этим привела пример ei niinkään kauan käyttön otetusta laista maksa ilmianatajille eläkettä ( sainakin niille ilminantajille joka on valmis "vasikoimaan" päätyökseen). Kaikki on laillista...en ihmettelisi että jo työllistetty ilminantaja joukko, jotka eivät saa eläkeetua, yhtenä kauniina päivänä pääsee 20-n "yhteiskunnallisesti hyödyllisten toiminnan" kärkijoukkoon, ja löytyy niinkin nokkelia ilminantajia, jotka käynnistävät oman valtiontukeman NKO", - olettaa Sidorova.
Jopa ilman eläketakuita valtio jo nyt luo kaikki olosuhteet tukemalla kaikki maailman pikkurikolliset, ilmiantajat, herjajat ja jopa banditit. Itse sosiaalihissien rakennelma on perustuu siihen, että palkitsee jokaista tuomaan esiin juuri näitä ominaisuuksia, tekemällä selväksi: äly ja lahjakkuus eivät auttaa eteenpäin niin paljon kuten sitä voi tehtä erkoisella tavalla osoitettun lojaaliuten avulla.
Muistamme, miten helposti "viidenten kolonnan kanssa" taisteleva Sergey Koljasnikov Uralilta päässyt Civic Chamber:iin региональную Общественную палату. Hänen kollegan Ilja Belous, toisinajattelivien voinon aktivistin menestys ei ole niin merkittävä, mutta aika ajoin hän pääsee Moskovaan ja jopa esittelee oman know-how miten pitää vainota oppositiota ja dessidentteja Civic Chamber of the Russian Federation tasolla.
Доносчица Валерия Рытвина, ilminantaja Valeria Rytvina, josta kirjoitti Радио Свобода, päässyt "Yhtenäisen Venäjän" esivaaleihin. Selvisi että nainen aika pian julkisen ilminannon jälkeen koskien tuomittua yksityishuoltajan Jekaterina Vologzhennikovan ystäviä. Ystävät ovat keränneet rahat Jekaterinan alaikäiselle tytärelle tietokonen ostoa varten. (Jekaterina V. tuomittu repostista sos.verkossa).
http://www.kasparov.ru/material.php?id=57D3E5B714CBC
(Käännän viellä osan tekstista myöhemmin, siinä puhutaan juristista Jana Dianovasta. Englanninkieliseen erikoistuneesta trollista ja ilminantajasta)
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Venäjä:
Tässä jotain lukuja:
Venäjän budjettivaje kasvaa todennäköisesti suuremmaksi kuin edellä mainittu 34 miljardia euroa. Johtuen siitä että öljyn/kaasu keskihinta ei ole ollut 50 USD vaan lähempänä 40 USD, joten vararahastot tulee syötyä jo ennen kuluvan vuoden (2016) loppua. Lisäksi Venäjän muukaan vienti ei ole kehittynyt odotetulla tavalla. Kaiken lisäksi sotilasmenot on salaisia joten niiden osuutta ei pääse näkemään...tai sitäkään mistä varat sotimiseen otetaan.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/venajan-budjetti-syntyi-vaannolla/S84MvBVX
http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/venajatilastot/Pages/default.aspx
....................
Suomi:
Suomen valtion tulo- ja menoarvio on 55 miljardia euroa..Sekin on alijäämäinen jonka kattamiseen otetaan lisävelkaa 5 miljardia Euroa.
Siis Suomen valtion menot vuonna 2016 ovat 55 miljardia euroa, tulot 50 miljardia euroa + lisävelkaa 5 miljardia euroa.
http://dynamic.hs.fi/2015/budget2016/
Maidan
Respected Leader
Kiitos, mutta ei se ole se mitä missasin. Siinä oli maininta pienen Suomen BKT verrattuna isoa Venäjä ja muuta mitä osoitti miten piskuruinen Suomi on mennen tulleen tuntuvasti edistyneempi kun jättikokoinen ORDLO. Oli aika hyvä vertailu. Kenen se oli ja missä on?
Viimeksi muokattu:
sirra
Kapteeni
Yksi Venäjän mahtipontisista projekteista, joihin ruplia lapioidaan, ovat jalkapallon mm-kisat 2018. Erinäisistä syistä johtuen stadionien valmistuminen määräajassa on ollut nihkeää. Pietarissa yritettiin laskuvarjojoukkojakin valjastaa talkoohengessä rakennushommiin, mutta sotilaat kieltäytyivät moisesta isänmaallisesta velvollisuudesta. Nyt venäläiset ovat ottaneet avuksi korkeammat voimat.
https://themoscowtimes.com/news/russian-officials-turn-to-prayer-to-complete-world-cup-stadium-55311
Nyt jäädään odottamaan, vastataanko rukouksiin.
https://themoscowtimes.com/news/russian-officials-turn-to-prayer-to-complete-world-cup-stadium-55311
Nyt jäädään odottamaan, vastataanko rukouksiin.
Venäjän valtionvarainministeriö haluaa leikata puolustusmenoja vuosina 2017-19 kuusi prosenttia kuluvan vuoden tasosta, hallituslähde kertoo uutistoimisto Reutersille.
Presidentti Vladimir Putinin mielestä on kuitenkin tärkeää pitää armeijan menot aiemmin sovitussa.
Öljyn hinnan heikkeneminen ja länsimaiden talouspakotteet ovat haitanneet Venäjän talouskasvua ja kasvattaneet budjettivajetta. Hallinnossa kiistellään siitä, mihin rahat riittävät.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...eikata-armeijalta-putin-vastustaa/20169423/12
Presidentti Vladimir Putinin mielestä on kuitenkin tärkeää pitää armeijan menot aiemmin sovitussa.
Öljyn hinnan heikkeneminen ja länsimaiden talouspakotteet ovat haitanneet Venäjän talouskasvua ja kasvattaneet budjettivajetta. Hallinnossa kiistellään siitä, mihin rahat riittävät.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...eikata-armeijalta-putin-vastustaa/20169423/12
Nerokas suunnitelma tämäkin. Annetaan Venäjän panostaa kipeäksi asti näihin kisoihin ja sitten evätään ne kisat.
Itse olen intohimoinen jalkapallomies ja tuo MM2018 -juttu kyllä ketuttaa. Ikinä ei varmaankaan enää minun elinaikana tule jalkapallon MM-kisoja noin lähelle kuin nyt - siis lähimmillään Pietariin. Mutta kun ihan periaatteellisista syistä en aio vierailla Venäjällä nykyhallinnon aikana. 
Joku aika sitten bongasin Taloussanomista uutisen, että Saudi-Arabia leikkaa valtion budjetista 25 % pois. Tasaisesti kaikilta ministeriöiltä neljäsosa veke. Syynä öljyn hinnan romahdus. Eiköhän sama juttu ole (ehkä Norjaa lukuunottamatta) edessä kaikilla muillakin öljyntuottajamailla, siis Venäjälläkin. Siinä saa ne em. laskuvarjosotilaatkin ruveta kasvattamaan pelloilla oman ruokansa.
Joku aika sitten bongasin Taloussanomista uutisen, että Saudi-Arabia leikkaa valtion budjetista 25 % pois. Tasaisesti kaikilta ministeriöiltä neljäsosa veke. Syynä öljyn hinnan romahdus. Eiköhän sama juttu ole (ehkä Norjaa lukuunottamatta) edessä kaikilla muillakin öljyntuottajamailla, siis Venäjälläkin. Siinä saa ne em. laskuvarjosotilaatkin ruveta kasvattamaan pelloilla oman ruokansa.
sirra
Kapteeni
IEA:n tuoreen ennusteen mukaan öljyn ylitarjonta ei helpota ainakaan ennen ensi vuoden jälkipuoliskoa. Öljyn hinnalle ei ole odotettavissa pikaista nousua. Vova, Dima ja muut joutunevat vielä miettimään, mistä rahaa ammennetaan budjettivajetta paikkaamaan. Ainakaan öljystä ei lähitulevaisuudessa ole pelastajaksi. Ehkä nyt valjastetaan rukoilijoita myös öljyn hinnan nousua toivomaan.
http://www.bloomberg.com/news/artic...n-oil-glut-sees-oversupply-persisting-in-2017
http://www.bloomberg.com/news/artic...n-oil-glut-sees-oversupply-persisting-in-2017
Fencer
Kenraali
"Venäjän "salaiset menot" paisuvat - puolustussektori haukkaa jo 40 prosenttia budjetista
Kauppalehti 18.10.2016 16:30
Venäjän hallitus kasvattaa huomattavasti ei-julkisten määrärahojen osuutta kuluvan vuoden budjetissa. Näiden salaisiksi ja erittäin salaisiksi luokiteltujen menoerien osuutta nostetaan vielä loppuvuodesta noin 10 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan ei-julkisten menojen osuus kuluvan vuoden budjetista on 22,3 prosenttia, eli lähes 53 miljardia euroa. Vielä vuonna 2008 ei-julkisten menojen osuus oli vain 10 prosenttia.
Noin kaksi kolmasosaa ei-julkisesta budjetista on sotilas- ja turvallisuussektoreille suunnattuja määrärahoja. Venäjän virallinen puolustusbudjetti kuluvalle vuodelle on 56,4 miljardia euroa, eli 23,9 prosenttia federaatiobudjetin loppusummasta. Jos virallisen puolustusbudjetin päälle lisätään kaksi kolmasosaa ei-julkisista menoista, nousee sotilas- ja turvallisuussektorin osuus todellisuudessa lähelle 40 prosenttia budjetin kokonaiskuluista.
Venäjän bruttokansantuotteesta maan julkiset ja ei-julkiset puolustusmenot muodostavat yhteenlaskettuna yli seitsemän prosenttia. Ei-julkisilla menoilla katetaan esimerkiksi Venäjän monilukuisten tiedustelu- ja turvallisuusorganisaatioiden kulut. Maan uuden turvallisuusnyrkin, eli kansalliskaartin perustaminen, Syyrian sotaretki ja mahdollisesti myös Itä-Ukrainan separatistialueiden taloudellinen tukeminen ovat lisänneet ei-julkisten menojen osuutta.
Asiantuntijoiden mukaan suurin osa ei-julkisten menojen kasvusta liittyy kuitenkin maan sotateollisuussektorin krooniseen rahapulaan. Venäjä julkisti noin 10 vuotta sitten kunnianhimoisen suunnitelman maan asevoimien uudistamiseksi. Vuoteen 2020 mennessä ohjelmaan oli tarkoitus käyttää budjettivaroja noin 300 miljardia euroa.
Vuoden 2009 talouskriisi ja vuonna 2013 käynnistynyt talouden uusi taantuma kuitenkin supistivat budjettituloja siinä määrin, että ohjelman rahoittajiksi keksittiin venäläiset valtionpankit. Vuoteen 2014 saakka pankit saivat edullista rahoitusta lännestä ja luotottivat maan sotateollisuutta anteliaasti.
Ilmeisesti sotateollisuusyhtiöt eivät ole kuitenkaan pystyneet suoriutumaan luottojensa lyhennyksistä ja koroista, joten hallituksen on pelastettava yritykset konkurssilta.
Sotateollisuuden suorituskyvystä on ristiriitaista tietoa. Venäjän asevienti on kasvanut vuoden 2001 3,7 miljardista dollarista vuoden 2015 14,5 miljardiin. Venäjän aseteknologia on melko korkealla tasolla, tunnettuja vientituotteita ovat esimerkiksi MIG- ja Suhoi-taistelukoneet, Mi- ja Ka-taisteluhelikopterit sekä S-300- ja S-400-ohjuspuolustusjärjestelmät.
Ilmeisesti sotateollisuuden kilpailukykyä on heikentänyt se, ettei Venäjän asevoimat ole tehnyt riittävästi tilauksia. Suhoi- ja MIG-koneita valmistava OAK-yhtiö teki viime vuonna miljarditappiot ja T-90-panssarivaunuja valmistava Uralvagonzavod on pahoissa talousvaikeuksissa.
Venäläisasiantuntijoidenkin mukaan maan sotateollinen sektori on erittäin korruptoitunut, ja ei-julkisten budjettimäärärahojen jatkuva lisääntyminen tekee tilintarkastuksesta tai parlamentaarisesta kontrollista vaikeaa tai täysin mahdotonta. Maan pääsotilassyyttäjä Sergei Fridinski on todennut, että kahden viime vuoden aikana sotilassektorin korruptioon on uponnut varoja 14,5 miljardin euron arvosta. Kyseinenkin luku voi olla liian optimistinen."
Kauppalehti 18.10.2016 16:30
Venäjän hallitus kasvattaa huomattavasti ei-julkisten määrärahojen osuutta kuluvan vuoden budjetissa. Näiden salaisiksi ja erittäin salaisiksi luokiteltujen menoerien osuutta nostetaan vielä loppuvuodesta noin 10 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan ei-julkisten menojen osuus kuluvan vuoden budjetista on 22,3 prosenttia, eli lähes 53 miljardia euroa. Vielä vuonna 2008 ei-julkisten menojen osuus oli vain 10 prosenttia.
Noin kaksi kolmasosaa ei-julkisesta budjetista on sotilas- ja turvallisuussektoreille suunnattuja määrärahoja. Venäjän virallinen puolustusbudjetti kuluvalle vuodelle on 56,4 miljardia euroa, eli 23,9 prosenttia federaatiobudjetin loppusummasta. Jos virallisen puolustusbudjetin päälle lisätään kaksi kolmasosaa ei-julkisista menoista, nousee sotilas- ja turvallisuussektorin osuus todellisuudessa lähelle 40 prosenttia budjetin kokonaiskuluista.
Venäjän bruttokansantuotteesta maan julkiset ja ei-julkiset puolustusmenot muodostavat yhteenlaskettuna yli seitsemän prosenttia. Ei-julkisilla menoilla katetaan esimerkiksi Venäjän monilukuisten tiedustelu- ja turvallisuusorganisaatioiden kulut. Maan uuden turvallisuusnyrkin, eli kansalliskaartin perustaminen, Syyrian sotaretki ja mahdollisesti myös Itä-Ukrainan separatistialueiden taloudellinen tukeminen ovat lisänneet ei-julkisten menojen osuutta.
Asiantuntijoiden mukaan suurin osa ei-julkisten menojen kasvusta liittyy kuitenkin maan sotateollisuussektorin krooniseen rahapulaan. Venäjä julkisti noin 10 vuotta sitten kunnianhimoisen suunnitelman maan asevoimien uudistamiseksi. Vuoteen 2020 mennessä ohjelmaan oli tarkoitus käyttää budjettivaroja noin 300 miljardia euroa.
Vuoden 2009 talouskriisi ja vuonna 2013 käynnistynyt talouden uusi taantuma kuitenkin supistivat budjettituloja siinä määrin, että ohjelman rahoittajiksi keksittiin venäläiset valtionpankit. Vuoteen 2014 saakka pankit saivat edullista rahoitusta lännestä ja luotottivat maan sotateollisuutta anteliaasti.
Ilmeisesti sotateollisuusyhtiöt eivät ole kuitenkaan pystyneet suoriutumaan luottojensa lyhennyksistä ja koroista, joten hallituksen on pelastettava yritykset konkurssilta.
Sotateollisuuden suorituskyvystä on ristiriitaista tietoa. Venäjän asevienti on kasvanut vuoden 2001 3,7 miljardista dollarista vuoden 2015 14,5 miljardiin. Venäjän aseteknologia on melko korkealla tasolla, tunnettuja vientituotteita ovat esimerkiksi MIG- ja Suhoi-taistelukoneet, Mi- ja Ka-taisteluhelikopterit sekä S-300- ja S-400-ohjuspuolustusjärjestelmät.
Ilmeisesti sotateollisuuden kilpailukykyä on heikentänyt se, ettei Venäjän asevoimat ole tehnyt riittävästi tilauksia. Suhoi- ja MIG-koneita valmistava OAK-yhtiö teki viime vuonna miljarditappiot ja T-90-panssarivaunuja valmistava Uralvagonzavod on pahoissa talousvaikeuksissa.
Venäläisasiantuntijoidenkin mukaan maan sotateollinen sektori on erittäin korruptoitunut, ja ei-julkisten budjettimäärärahojen jatkuva lisääntyminen tekee tilintarkastuksesta tai parlamentaarisesta kontrollista vaikeaa tai täysin mahdotonta. Maan pääsotilassyyttäjä Sergei Fridinski on todennut, että kahden viime vuoden aikana sotilassektorin korruptioon on uponnut varoja 14,5 miljardin euron arvosta. Kyseinenkin luku voi olla liian optimistinen."
Ennustettavissa vielä ainakin 20 laihaa vuotta Venäjälle.* Tarkoittaa myös sitä, että todennäköisesti Venäjällä totalitarismin kuristus kiristyy, jotta kansa saadaan pidettyä nuhteessa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/l...a-nain-kay-elintason-19-vuoden-aikana-6592319
Venäjän taloudellisen kehityksen ministeriö ennustaa, ettei elintaso Venäjällä parane ainakaan ennen vuotta 2035, kertoo Moscow Times.
Palkkakehityksen odotetaan olevan vaatimatonta tulevina vuosina. Eniten palkkojen ennakoidaan nousevan vuonna 2025, jolloin kasvu olisi 2,1 prosenttia.
Ministeriön mukaan talouskasvun ongelmat ovat kytköksissä demografisiin ongelmiin. Vuoteen 2025 mennessä Venäjän taloudellisesti aktiivinen väestö supistuu 72,3 miljoonasta 69 miljoonaan ja vuoteen 2035 mennessä 68 miljoonaan.
* Näin pitkän tähtäimen ennusteet ovat aina aika teoreettisia, mutta demografiaa pystyy ennustamaan, sattuneesta syystä, aika pitkälle...
http://www.talouselama.fi/uutiset/l...a-nain-kay-elintason-19-vuoden-aikana-6592319
Venäjän taloudellisen kehityksen ministeriö ennustaa, ettei elintaso Venäjällä parane ainakaan ennen vuotta 2035, kertoo Moscow Times.
Palkkakehityksen odotetaan olevan vaatimatonta tulevina vuosina. Eniten palkkojen ennakoidaan nousevan vuonna 2025, jolloin kasvu olisi 2,1 prosenttia.
Ministeriön mukaan talouskasvun ongelmat ovat kytköksissä demografisiin ongelmiin. Vuoteen 2025 mennessä Venäjän taloudellisesti aktiivinen väestö supistuu 72,3 miljoonasta 69 miljoonaan ja vuoteen 2035 mennessä 68 miljoonaan.
* Näin pitkän tähtäimen ennusteet ovat aina aika teoreettisia, mutta demografiaa pystyy ennustamaan, sattuneesta syystä, aika pitkälle...
Fencer
Kenraali
The Moscow Times
5.10.2016.
https://themoscowtimes.com/news/russia-to-increase-military-spending-whilst-slashing-budget-55583
Venäjä lisää sotilasmenoja 679 miljardilla ruplalla (10 mrd $). Samaan aikaan "hyvinvointi-menot" pienenevät 375 miljardilla ruplalla (6 mrd $).
Samassa artikkelissa todetaan erään asiantuntijan suulla, että Venäjän panostaa ainoastaan sotilas- sekä sosiaalimenoihin, muut saavat mitä jää yli.
"Russia’s military spending is set to increase by 679 billion rubles ($10 billion) despite the welfare budget decreasing by 375 billion rubles ($6 billion), the Gazeta.ru news website reported Tuesday, citing a source in the government.
The government's finance ministry published a bill of amendments to the welfare budget on Monday, announcing that it will shrink from 13.1 trillion ($210 billion) to 12.7 trillion ($203 billion dollars). This spending cut already includes the government’s decision to give pensioners a one off payment of 5,000 rubles instead of indexing pensions at the rate of inflation.
However, the bill also outlines a 304 billion ruble ($4.8 billion) increase in the overall state budget, rising from 16.1 trillion rubles ($258 billion) to 16.4 trillion ($263 billion), meaning the government has freed up 678 billion rubles ($10 billion).
An unnamed government source familiar with the bill told Gazeta.ru that the increase relates to the repayment of state credit, previously guaranteed by the government for the fulfillment of state defense contracts.
This, according to the source, is how the finance ministry will “be able to reduce the burden of defense spending on the 2017-2019 budgets.”
Alexandra Suslina, an economic analyst, told Gazeta.ru that defense and social spending are the government’s priorities. All other areas of government would receive “whatever is leftover,” she said, adding that the economy was far from the government’s priority.
“They don’t even pretend it is,” she said.
According to the expert, investment in long-term projects is unlikely due to “high political risks,” whilst adding that the two choices the government faced to increase the budget were printing money or raising taxes.
Gazeta.ru also claims to have seen a proposed bill of amendments to Russia’s budgetary code, which would give the finance ministry the right to redistribute 10 percent of the entire budget to institutions of state security, namely; defense, foreign affairs, internal security, and the recently formed national guard.
The bill’s accompanying material explains the need for the budgetary mechanism as “the ever increasing consequences of the changing geopolitical situation around Russia.” "
5.10.2016.
https://themoscowtimes.com/news/russia-to-increase-military-spending-whilst-slashing-budget-55583
Venäjä lisää sotilasmenoja 679 miljardilla ruplalla (10 mrd $). Samaan aikaan "hyvinvointi-menot" pienenevät 375 miljardilla ruplalla (6 mrd $).
Samassa artikkelissa todetaan erään asiantuntijan suulla, että Venäjän panostaa ainoastaan sotilas- sekä sosiaalimenoihin, muut saavat mitä jää yli.
"Russia’s military spending is set to increase by 679 billion rubles ($10 billion) despite the welfare budget decreasing by 375 billion rubles ($6 billion), the Gazeta.ru news website reported Tuesday, citing a source in the government.
The government's finance ministry published a bill of amendments to the welfare budget on Monday, announcing that it will shrink from 13.1 trillion ($210 billion) to 12.7 trillion ($203 billion dollars). This spending cut already includes the government’s decision to give pensioners a one off payment of 5,000 rubles instead of indexing pensions at the rate of inflation.
However, the bill also outlines a 304 billion ruble ($4.8 billion) increase in the overall state budget, rising from 16.1 trillion rubles ($258 billion) to 16.4 trillion ($263 billion), meaning the government has freed up 678 billion rubles ($10 billion).
An unnamed government source familiar with the bill told Gazeta.ru that the increase relates to the repayment of state credit, previously guaranteed by the government for the fulfillment of state defense contracts.
This, according to the source, is how the finance ministry will “be able to reduce the burden of defense spending on the 2017-2019 budgets.”
Alexandra Suslina, an economic analyst, told Gazeta.ru that defense and social spending are the government’s priorities. All other areas of government would receive “whatever is leftover,” she said, adding that the economy was far from the government’s priority.
“They don’t even pretend it is,” she said.
According to the expert, investment in long-term projects is unlikely due to “high political risks,” whilst adding that the two choices the government faced to increase the budget were printing money or raising taxes.
Gazeta.ru also claims to have seen a proposed bill of amendments to Russia’s budgetary code, which would give the finance ministry the right to redistribute 10 percent of the entire budget to institutions of state security, namely; defense, foreign affairs, internal security, and the recently formed national guard.
The bill’s accompanying material explains the need for the budgetary mechanism as “the ever increasing consequences of the changing geopolitical situation around Russia.” "