Näin Putinin politiikka vaikuttaa tavallisten venäläisten elämään: "Ruuveja kiristetään, kriittisiä ääniä hiljennetään ja ihmisiä pelotellaan"
Maanantai 16.10.2017 klo 07.46
Poliittinen valtapeli on tehnyt kansalaisten elämästä aiempaa sensuroidumpaa ja köyhempää. Silti venäläiset pitävät istuvan presidenttinsä puolia.
- Venäjällä on vuosina 2014-2017 tapahtunut poliittinen muutos, jota voidaan luonnehtia militaristiseksi patriotismiksi, sanoo Venäjään erikoistunut Kalle Kniivilä.
- Venäjän taloudessa tai demokratian tilassa ei ole viime vuosina ollut kehumista.
- Venäläisten vaikeista oloista huolimatta Kniivilällä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö presidentti Vladimir Putinia valittaisi jatkokaudelle.
Kalle Kniivilän mukaan propaganda Venäjällä on lisääntynyt viime vuosien aikana Krimin valloittamisen jälkeen. (ALEKSANDR DYMNIKOV)
Vuonna 2014 Venäjä irrotti Krimin niemimaan Ukrainasta ja liitti sen itseensä. Siitä seurasivat muun muassa Itä-Ukrainan sota, länsimaiden talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Nämä ovat kiistattomia historiallisia faktoja, mutta miten ne vaikuttivat tavallisten Venäjällä asuvien ihmisten elämään?
Venäjään erikoistunut
Kalle Kniivilä työskentelee tällä hetkellä Ruotsin Malmössä Sydsvenska Dagbladet -lehdessä. Hän on kirjoittanut Venäjästä neljä kirjaa. Ensimmäinen kirja nimeltään
Putinin väkeä - Venäjän hiljainen enemmistö ilmestyi vuonna 2014. Viimeisin,
Tanjan katu -elämää Pietarissa 1917-2017, on juuri tullut painosta ulos.
- Ensimmäisen ja viimeisimmän kirjani välissä moni asia Venäjällä on muuttunut huonompaan suuntaan. Suurin muutos on tietenkin ollut Krimin valloittaminen. Se vaikutti Venäjän ja muun maailman suhteisiin todella merkittävästi, Kniivilä kuvailee.
Soraääniä vaiennetaan
Kniivilän mukaan Venäjällä on vuosina 2014-2017 tapahtunut poliittinen muutos, jota voidaan luonnehtia militaristiseksi patriotismiksi.
Pietarin ja Lundin yliopistoissa opiskellut sekä Venäjällä asunut Kniivilä sanoo, että nykyään propagandatunnelma Venäjällä on paljon korkeammalla kuin vielä muutama vuosi sitten.
- Venäläiset uskovat aiempaa enemmän tähän propagandaan vihamielisestä länsimaailmasta, joka haluaa Venäjälle vain pahaa. Ruuveja kiristetään, kriittisiä ääniä hiljennetään ja ihmisiä pelotellaan. Tuntuu siltä, että Venäjä luisuu koko ajan entistä enemmän poispäin demokratiasta, Kniivilä sanoo.
Toki Kniivilän mukaan Venäjä ei ole vielä sensuuriltaan yhtä huonossa jamassa kuin vaikkapa Kiina, mutta Venäjän presidentin
Vladimir Putinin hallinto haluaa pysyä vallassa kaikin mahdollisin keinoin. Kniivilä arvelee tulevaisuudessa olevan hyvinkin todennäköistä, että ihmisiä vainotaan ja laitetaan telkien taakse poliittisista syistä entistä enemmän.
Hyllyt tyhjinä
Venäjän taloudessa ei ole viime vuosina ollut kehumista. Öljyn hinta ja Venäjän asettamat vastapakotteet ovat olleet merkittäviä syitä maan huonoon taloudelliseen jamaan.
Kun länsimaat Krimin valloituksen seurauksena asettivat Venäjälle finanssipakotteita, Venäjä vastasi elintarvikkeita koskevilla vastapakotteilla. Vuonna 2014 Venäjä ilmoitti kieltävänsä maidon sekä muiden meijerituotteiden, lihan, kalan, hedelmien ja vihannesten tuonnin EU-alueelta, Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta.
Vaikka Putin puhuu jokavuotisissa puheissaan siitä, kuinka vastapakotteet ovat tehneet Venäjästä vahvemman ja omavaraisemman, kuluttajien näkökulmasta elintarvikkeiden tuontirajoitukset olivat aikamoinen järkytys.
- Tavallisen venäläisen näkökulmasta vastapakotteiden tuoma muutos näkyi niin, että monet tutut elintarvikkeet yksinkertaisesti katosivat kauppojen hyllyiltä käytännössä yhdessä yössä, Kniivilä sanoo.
Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti
Heli Simola on samoilla linjoilla.
- Ruoan tarjonta väheni todella merkittävästi ja ruoan hinta nousi alkuvaiheessa jopa kaksinumeroista vauhtia. Yhdistettynä siihen, että kotitalouksien tulot samaan aikaan supistuivat 10-15 prosenttia, muutos oli erittäin tuntuva.