Venäjän talous koskee Suomea, mutta maa sippaisi ilman pakotteitakin.
Jos Venäjän taloustilanne jatkuu yhtä heikkona, vaarana on menettää kymmeniä tuhansia työpaikkoja, sanoo EK:n Venäjä-johtaja Kai Mykkänen.
EK:n Venäjä-johtaja latasi synkkiä ennusteita Suomen talouskehityksestä Venäjä-aiheisessa seminaarissa eduskunnassa torstaina iltapäivällä.
Mykkäsen mukaan jos tilanne jatkuu yhtä pahana kuin nyt, Suomi voi menettää ensi vuonna 25-40 prosenttia Venäjän-viennistään ja 30-50 prosenttia venäläisten tuomista turismin tuloista. Se olisi yhteensä noin prosentti bruttokansantuotteesta eli noin kaksi miljardia euroa.
"Tässä tilanteessa vaarantuisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja Suomen talous vajoaisi takaisin taantumaan", Mykkänen kertoo.
Mykkäsen mukaan viennin ongelma on ennen kaikkea öljyn hintojen lasku ja ruplan arvon voimakas heikkeneminen, vasta toissijaisesti Ukrainan kriisiin liittyvät pakotteet.
Mykkänen maalaa synkkää kuvaa Venäjän talouskasvusta.
"Riippumatta poliittisesta tilanteesta Venäjän kasvunäkymät on vaisummat."
Hän perustelee sitä fundamenttien muutoksella: 2000-luvun Venäjän talouden kultakausi perustui osin siihen, että öljyn hinta viisinkertaistui.
Lisäksi 1990-luvun taloudellisen romahduksen jälkeen maassa oli valtavasti vapaata kapasiteettia, joten kun öljydollarit alkoivat virrata maahan, työvoimaa ja pääomaa oli helposti saatavilla.
"Tuolloin kasvu perustui kertaluonteisiin tekijöihin, jotka eivät helposti toistu."
Mykkänen muistuttaa, että nyt kapasiteetti on pitkälti käytössä ja työvoima suppenee samalla tavalla kuin Suomessa. Viime aikoina pääoman virtaaminen ulos Venäjältä on voimistunut.
"Öljyn hinta ei enää moninkertaistu. Venäjällä on voimas tarve avata uusia kaasu- ja öljykenttiä, koska vanhat kentät ovat hiipuvassa tilanteessa, niiden tuotanto on jo tehostettu. Venäjällä on mahdollisuuksia pohjoisessa offshore-hankkeissa, mutta se on kallista."
Mykkäsen mukaan Venäjän pyrkimykset rakentaa innovaatiotaloutta ovat ymmärrettäviä. Hän ei kuitenkaan usko, että sitä voi kokonaisuudessaan rakentaa valtiovetoisesti budjettirahoituksella suurten mittakaavojen vuoksi, vaan se edellyttää yksityisiä ja ulkomaisia investointeja.
Huolestuttavana Mykkänen pitää sitä, miten geopoliittiset intressit vaikuttavat sääntelyyn ja Venäjän talouden sulkeutumiseen aiemmasta.
Mykkänen muistuttaa kuitenkin, että Suomen viennissä pääpaino on kuitenkin Euroopassa, joten sen elpyminen voi kannattaa talouskasvua.
