Venäjän talous

Trolleja käy melkein sääliksi. Pirullinen homma alkaa kääntää tätä myönteiseksi.

Trolleja käy tosissaan sääliksi. Niillä ei ole kohta enää työpaikkaa, jolleivät sitten pelkän kutsumuksen turvin uurasta... :rolleyes:
 
Trolleja käy melkein sääliksi. Pirullinen homma alkaa kääntää tätä myönteiseksi.

Niin...oikeastaan ei käy sääliksi..Venäjä on hirvittävän suuren ja pitkäaikaisen talouskatastrofin partaalla. Mikään ei tietenkään romahda hetkessä eikä lopullisesti mutta Venäjän valtion taloutta (=kansalaisten omaisuutta) ryöstää tällä hetkellä sellainen rosvolauma joka tuhoaa kaiken mahdollisuuden järkevälle talouskehitykselle. Vielä kymmenen vuotta sitten Venäjällä oli kaikki mahdollisuudet nousta merkittäväksi ja jopa vauraaksi eurooppalaiseksi valtioksi. Mutta se olisi edellyttänyt alkaneen demokratiakehityksen jatkamista..vapaita vaaleja, vapaata edustuksellista hallintojärjestelmää. Rikollisuuden ja ennen kaikkea korruption lopettamista pitkässä juoksussa..jne.

Ikävä kyllä Venäjän johtoon nousivat omaa henkilökohtaista valta-asemaa tavoittelevat rikolliset. Lopullisesti turmioon vievän virheensä Putin teki aloittamalla sodat Georgiaa ja Ukrainaa vastaan. Suurempaa poliittista virhettä ei valtion johtaja voi yksinkertaisesti tehdä. Putin tuhoaa oman maansa ja koko kansakunnan tulevaisuuden kymmeniksi vuosiksi.

Minun käy oikeasti sääliksi niitä kymmeniä miljoonia venäläisiä mummoja, vaareja sekä heidän jälkeläisiään Venäjällä. Ikävintä tässä on se etteivät he itse edes ymmärrä mitä on tapahtunut. He päinvastoin yhä edelleenkin jatkavat elämäänsä hyväuskoisina. Tietämättömyyttään he kannattavat Putinia sekä yhteiskuntaa säälittä ryöstäviä roistoja, oligarkkeja.. Siinä vaiheessa kun totuus kansalaisille valkeaa kaikki on jo liian myöhäistä..Voi käydä niinkin ettei totuus ehdi valkenemaan heille koskaan.
 
Minun käy oikeasti sääliksi niitä kymmeniä miljoonia venäläisiä mummoja, vaareja sekä heidän jälkeläisiään Venäjällä. Ikävintä tässä on se etteivät he itse edes ymmärrä mitä on tapahtunut. He päinvastoin yhä edelleenkin jatkavat elämäänsä hyväuskoisina. Tietämättömyyttään he kannattavat Putinia sekä yhteiskuntaa säälittä ryöstäviä roistoja, oligarkkeja..

No, eipä tarvitse nälissään jatkaa hyväuskoista elämäänsä, kuten neukkuaikoina.

"Russia is expecting a record crop in the 2016/17 marketing season which began on July 1, while EU harvests are poor.

"The U.S. Department of Agriculture (USDA) expects Russia to export 30 million tonnes in the 2016/17 season, which would allow it to beat EU exports of 27 million tonnes and become the world's largest wheat exporter. EU exports have been hurt by weak crops in France and Germany in 2016."

"Russian farmers have become richer and are not in a hurry to sell. External demand is also weak because buyers clearly see that there will be a glut in the market, the trader said"

http://economictimes.indiatimes.com...s-top-wheat-exporter/articleshow/53862268.cms
 
No, eipä tarvitse nälissään jatkaa hyväuskoista elämäänsä, kuten neukkuaikoina.

"Russia is expecting a record crop in the 2016/17 marketing season which began on July 1, while EU harvests are poor.

"The U.S. Department of Agriculture (USDA) expects Russia to export 30 million tonnes in the 2016/17 season, which would allow it to beat EU exports of 27 million tonnes and become the world's largest wheat exporter. EU exports have been hurt by weak crops in France and Germany in 2016."

"Russian farmers have become richer and are not in a hurry to sell. External demand is also weak because buyers clearly see that there will be a glut in the market, the trader said"

http://economictimes.indiatimes.com...s-top-wheat-exporter/articleshow/53862268.cms
Onneksi, koska...

Venäjän ulkomaankauppa romahti alkuvuonna
Vientikauppa on Venäjän valtion tulojen kannalta erittäin tärkeä. Maan tullilaitoksen mukaan vientitulot laskivat alkuvuonna yli neljänneksellä.
Venäjän kauppataseen ylijäämä supistui alkuvuoden aikana lähes puolella, kertoo maan tullivirasto. Ylijäämää kertyi tammikuusta heinäkuuhun 57,8 miljardia dollaria, mikä oli 45,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Venäjän vienti väheni edellisvuoteen verrattuna 27,1 prosenttia. Vientiä kertyi 153,4 miljardia dollaria.
Tuonti supistui myös, mutta vähemmän. Tuonnin määrä laski kahdeksalla prosentilla 95,6 miljardiin dollariin.
Venäjän viennistä 62,2 prosenttia oli polttoaineita ja energiaa. Näiden osuus tosin supistui edellisvuodesta noin kuusi prosenttiyksikköä. Myös teknisten laitteiden ja kuljetuskaluston vienti väheni.
Venäjän kauppakumppaneista tärkein on Euroopan unioni, jonka osuus kauppavaihdosta oli 43,7 prosenttia.
Yksittäisistä maista Venäjä käy eniten kauppaa Kiinan kanssa. Tammi-elokuussa kauppavaihtoa syntyi 33,6 miljardin euron kanssa. Venäjän ja Kiinan kauppa kuitenkin supistui edellisvuodesta 6,8 prosenttia.
Lähteet:Tass
http://yle.fi/uutiset/venajan_ulkomaankauppa_romahti_alkuvuonna/9150867

Pääsääntöisesti ovat osanneet pelkästään ryssiä asiansa. On se hyvä, että ruokaa sentään riittää.
Mutta kuten sanottu, trolleilla pää savuaa, kun pitää etsiä hyviä uutisia...
 
No, eipä tarvitse nälissään jatkaa hyväuskoista elämäänsä, kuten neukkuaikoina.

"Russia is expecting a record crop in the 2016/17 marketing season which began on July 1, while EU harvests are poor.

"The U.S. Department of Agriculture (USDA) expects Russia to export 30 million tonnes in the 2016/17 season, which would allow it to beat EU exports of 27 million tonnes and become the world's largest wheat exporter. EU exports have been hurt by weak crops in France and Germany in 2016."

"Russian farmers have become richer and are not in a hurry to sell. External demand is also weak because buyers clearly see that there will be a glut in the market, the trader said"

http://economictimes.indiatimes.com...s-top-wheat-exporter/articleshow/53862268.cms
Niin, tässähän juuri näemme Neukkulan loppuaikojen toisinnon: kotimaassa väki köyhtyy ja nälkiintyy kun samaan aikaan kaikki mahdollinen vilja myydään ulkomaille valuutan tarpeessa... Ihan vielä ei olla 1980-luvun lopun tilanteessa, mutta ansiokkaasti lähestytään!
 
Niin, tässähän juuri näemme Neukkulan loppuaikojen toisinnon: kotimaassa väki köyhtyy ja nälkiintyy kun samaan aikaan kaikki mahdollinen vilja myydään ulkomaille valuutan tarpeessa... Ihan vielä ei olla 1980-luvun lopun tilanteessa, mutta ansiokkaasti lähestytään!

Juuri päinvastoin. Neukkula ei historiansa aikana koskaan pystynyt viemään viljaa ainakaan merkittäviä määriä, tuontia sen sijaan oli paljon. etenkin juuri loppuvaiheessa.
 
Niin, tässähän juuri näemme Neukkulan loppuaikojen toisinnon: kotimaassa väki köyhtyy ja nälkiintyy kun samaan aikaan kaikki mahdollinen vilja myydään ulkomaille valuutan tarpeessa... Ihan vielä ei olla 1980-luvun lopun tilanteessa, mutta ansiokkaasti lähestytään!


Ja alkuaikojen. Holodomorissa kuoli ihmisiä ja samalla viljaa kuitenkin riitti vientiin.
 
Suomi keikkuu siinä 40. sijan paikkeilla n. 270-280 miljardin suurusluokassa..
Jep, tosiaan dollareissa eikä euroissa mitattuna, kuten jo joku mainitsikin. Ja tämä oli muuten tilanne ennen dollarin vahvistumista euroon nähden, ja samalla yksi lisäesimerkki siitä, miksi ostovoimakorjattu BKT on tiettyyn valuuttaan sidottua BKT:tä kuvaavampi. Suomen dollarimääräinen BKT romahti yhdessä vuodessa 2014 --> 2015 kertaheitolla noin 15%, koska dollari vahvistui. Vuoden 2015 BKT oli vajaat 230 miljardia USD, tipahti vuodessa 40 miljardia USD. Vaikkei Suomen talous olekaan ollut viime aikoina maailman parhaassa hapessa, väittäisin etteivät suomalaiset kokeneet oikeastaan minkäänlaista elintason muutosta vuosien 2014 ja 2015 välillä (nykyisen laman juuret ovat jo paljon kauempana).


Muuten, miksi pyrit niin innokkaasti parantelemaan Venäjän talouslukuja?
Vastaavasti vähättelet Suomen taloutta koskevia tietoja?
Pahoittelen, jos tästä tulee mielikuva, että pyrkisin "parantelemaan" jotain lukuja. Pyrkimys on lähinnä luodata sitä, miltä tilanne ns. "oikeasti" näyttää lukujen valossa.


Eihän Venäjän talouden luvuissa ole sinällään mitään ihmettelemistä...Mehän tiedämme että naapurin budjetin tuloista n. puolet kertyy öljyn ja kaasun myynnistä
Tästä olen täysin samaa mieltä: öljyn hinnan alentuminen on aiheuttanut suuren kolhun Venäjän talouteen. Eikä se edes ole mielipideasia vaan ihan kiistaton fakta.


Ei tarvitse olla mikään Einstain'in kaltainen matemaatikko ymmärtääkseen että Venäjällä on pysyviä ja rakenteellisia talousvaikeuksia.
Tässä meneekin sitten hieman kimurantimmaksi, siis tuon talousvaikeuksien pysyvyyden suhteen. Niin Suomen pankki, IMF, maailmanpankki kuin vaikkapa "talousguru" Nouriel Roubini ovat tämän vuoden aikana arvioineet, että Venäjän talous kääntyy ensi vuonna kasvuun (joskin toki maltilliseen sellaiseen, alkuun noin 1%).

Jos lähdetään siitä olettamuksesta, että nämä tahot ovat yhtään asioista perillä, vaikuttavat itänaapurimme jokseenkin kokonaisvaltaista romahdusta povaavat ennustukset nojaavan lähinnä jonkinlaiseen toiveajatteluun siitä, että "paha saa palkkansa" esimerkiksi roolistaan Ukrainan konfliktin synnyttämisessä. Toki tällaisesta saa unelmoida, mutta ainakin minua kiinnostaa keskustella mahdollisimman pitkälti tosiasioiden kuin mielivaltaisten toiveiden pohjalta.

Venäjän taloudella ei todellakaan mene hyvin, mutta se on silti varsin kaukana yhteiskunnalliseen levottomuuteen johtavasta talouden romahduksesta. Siitä lienemme samaa mieltä, että Venäjä joka tapauksessa tulee pysymään vielä pitkään selvästi vauraita länsimaita köyhempänä maana. Eikä tämäkään oikeastaan liene mielipideasia vaan kiistaton fakta.
 
Olen kyllä Jurpin kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että katsot ruusunpunaisten lasien läpi Venäjän tilannetta. Lähteiden käyttösi on vähintäänkin hyvin valikoivaa, ja johtopäätösten teko on vieläkin kummallisempaa.

Jos olet yhtään seurannut Venäjän taloutta viimeisen 16 vuoden aikana, niin sinun tulisi tietää, että kaikki maailman taloustieteilijät ovat aivan järjestään kritisoineet Putinia siitä, että tämän aikana Venäjällä ei ole tehty juuri minkäänlaisia uudistuksia talouteen. Putinin ajan talouskasvu on vain ja ainoastaan perustunut öljyn ja kaasun pumppaamiseen. Voihan Roubini olla oikeassa tuossa prosentin kasvun ennusteessaan. Öljyn ja kaasun hinta on nyt pohjalla, ja jos öljyn hinta pomppaa vaikka jonnekin 60-70 $/barrel tietämiin ensi vuonna, niin kai Venäjän bkt voisi sen yhden prosentin kasvaa.

Mutta kun valtiontalous ja kansantalous on kaksi eri asiaa. Kasvaahan Suomenkin talous ennusteiden mukaan yhden prosentin tänä vuonna, mutta siitä huolimatta me velkaannumme kovaa vauhtia. Venäjällä tämä rakenteellinen ongelma on vielä suurempi. Siellä verotulot ovat 30% pienemmät kuin budjetin menot. Ja tämä 30% otetaan vararahastosta ja hyvinvointirahastosta. Mutta kun ne kaksi rahastoa on syöty loppuun 1 - 1,5 vuoden kuluessa, niin sitten tulee kyllä niitä yhteiskunnallisia levottomuuksia, ja paljon. Jos nyt valtion budjetista vaikka juustohöylällä leikataan se 30% pois, niin se tarkoittaa joko palkkojen leikkaamista kaikilta 30% tai sitten 30% porukasta pistetään pihalle.

@Mortti Minä haastan sinut. Palataan tälle samalle paikalle 1.5.2018 ja katsotaan kumpiko oli enemmän oikeassa. Sinun ennustuksesi on tässä:
"Venäjän taloudella ei todellakaan mene hyvin, mutta se on silti varsin kaukana yhteiskunnalliseen levottomuuteen johtavasta talouden romahduksesta. Siitä lienemme samaa mieltä, että Venäjä joka tapauksessa tulee pysymään vielä pitkään selvästi vauraita länsimaita köyhempänä maana. Eikä tämäkään oikeastaan liene mielipideasia vaan kiistaton fakta."

Minun ennustukseni taas on se, että Venäjällä tapahtuu 8.9.2016 - 30.4.2018 välisenä aikana hyvin merkittävä taloudellinen romahdus, jolla on hyvin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.
 
Venäjän taloudella ei todellakaan mene hyvin, mutta se on silti varsin kaukana yhteiskunnalliseen levottomuuteen johtavasta talouden romahduksesta. Siitä lienemme samaa mieltä, että Venäjä joka tapauksessa tulee pysymään vielä pitkään selvästi vauraita länsimaita köyhempänä maana. Eikä tämäkään oikeastaan liene mielipideasia vaan kiistaton fakta.

Venäjän talouden ongelmat ovat peräisin jo kommunistikaudelta..

Pohjimmiltaan kysymys on Venäjän ns. tuotantotalouden jälkeenjääneisyydestä. Kommunistinen hallintojärjestelmä sekä poliittisesti ohjattu ns. suunnitelmatalous ei kyennyt kehittämään toimivaa ratkaisua jossa yhteiskunnan hallussa olevat tuotantoresurssit olisi saatu toimimaan tehokkaasti ja tuottamaan laadukkaita sekä myös vapailla markkinoilla kilpailukykyisiä tuotteita. Ideologisesti suljettu Neuvostoliitto ei käytännössä edes kyennyt kilpailuun vapailla kaupallisilla markkinoilla.

Neuvostoliiton romahdettua taloudellisesti ja hallinnollisesti tilanne heikkeni entisestään. Sotien jälkeen kommunistisen yhteisön kaikkien pisimmälle kehittyneet, Stalinin valtaamat (pakko)sosialistiset valtiot irtaantuivat välittömästi itsenäisiksi. Suurin osa Neuvostoliiton valtion itsensä omistamista tuotantolaitoksista vaihtoi omistajaa keinotteluiden myötä ja niiden niiden toiminta käytännössä loppui. Niistä ryöstettiin ja rahastettiin kaikki mitä irti saatiin. Hyvin harvat ryhtyivät investoimaan jatkamiseen ja tuotannon kehittämiseen.

Käytännässä Venäjällä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta kehittää yhteiskuntaansa vanhojen kommunististen rakenteiden pohjalta. Eikä se ole mahdollista edelleenkään. Venäjän ainoa mahdollisuus tuotantotaloutensa kehittämiseksi lähtee siitä sinne saadaan kansainvälisiä suuria investoijia ja täysin uusia tuotantorakenteita. Tällainen kehitys vaatisi vakaita yhteiskunnallisia olosuhteita, vapaan markkinatalouden mukaisen investointien suojan jne..

Putinin valtaan nousu lopetti käytännössä jo hieman alulle saadut uudistukset. Sodat Georgiaa ja Ukrainaa vastaan löivät lopullisen niitin nykyiselle Venäjän hallinnolle. Putinin johtamalla diktatuurilla ei ole enää mahdollisuutta tehdä minkäänlaisia uudistuksia. Venäjällä itsellään ei ole niihin edellytyksiä..

Tottakai tämä ymmärretään myös Venäjällä. Eikä liene epäilystäkään etteikö sitä ole kerrottu myös suoraan Putinille. Siksi on valittu toinen kehityssuunta..

Venäjällä ollaan ryhdytty varustautumaan yhteiskunnallisten levottomuuksien varalle. Putin antoi keväällä käskyn uusien kansallisen turvallisuuden joukkojen perustamisesta.
Ulkomaat
Putin perusti 400 000 miehen yksityisarmeijan – "oikeus ampua varoittamatta"
Kasperi Summanen
7.4.2016 klo 10:36 (päivitetty 7.4.2016 klo 14:12)
Venäjän uuden kansalliskaartin johtaja on Vladimir Putinin luottomies.

  • c144146ac226049634b00cea1cc1e297f7af4c042c62fccb7102d20b50120d50

    Vladimir Putin (oik.) ja Viktor Zolotov.

    (AFP/Lehtikuva)
Venäjällä on muodostettu kokonaan uusi turvallisuuselin, joka vastaa suoraan maan presidentti Vladimir Putinille.

Moscow Timesin mukaan kyseessä on suurin uudistus Venäjän lainvalvonta- ja turvallisuussektorilla sitten Putinin valtaannousun.

Kansalliskaartiksi luonnehditulla uudella yksiköllä on lehtitietojen mukaan laajat voimankäyttöoikeudet.

“Kansalliskaartin työntekijällä on oikeus käyttää fyysistä voimaa, eritysvälineitä tai tuliaseita varoittamatta tilanteessa, jossa on kyse välittömästä uhkasta Venäjän kansalaisen hengelle”, kansalliskaartista säädetyssä laissa todetaan.

Lain perusteella kaartilaiset saavat myös pidättää epäiltyjä ja tehdä etsintöjä asuntoihin ja ajoneuvoihin.

Kaartista kaavaillaan massiivista. Venäläismedian mukaan sen vahvuudeksi saattaa tulla jopa 400 000 miestä.

Kaartin johtoon nousee Vladimir Putinin määräyksellä presidentin henkivartiokaartia aiemmin johtanut Viktor Zolotov.

Putinin ja Zolotovin yhteinen historia on pitkä. Se ulottuu monien muiden presidentin lähipiiriläisten tavoin 1990-luvun alun Pietariin. Vladimir Putin toimi tuolloin Pietarin pormestarin Anatoli Sobtsakin ulkomaan suhteista vastanneen komitean johtajana. Zolotov oli puolestaan Sobtsakin henkivartija. Nykyisin Zolotov kantaa ministerin titteliä ja istuu Venäjän kansallisen turvallisuuden neuvostossa.

Kyseessä on lyhyen ajan sisällä jo toinen entinen presidentin henkivartiokaartilainen, joka nousee merkittävään asemaan Venäjällä.

Putin nimitti hiljattain entisen henkivartijansa ja jääkiekkokaverinsa Aleksei Djuminin Moskovan lähellä sijaitsevan noin 1,5 miljoonan asukkaan Tulan Oblastin kuvernööriksi.

Nimitystä on uumoiltu palkkioksi. Venäläiset armeijalähteet ovat paljastaneet Djuminin olleen vastuussa venäläisoperaatiosta, jolla Ukrainan vallasta syösty presidentti Viktor Janukovytš kiidätettiin turvaan keskeltä vuoden 2014 vallankumousta. Djuminilla on mahdollisesti ollut rooli myös Krimin valtauksen aloittaneissa erikoisoperaatioissa.

Djuminia on kaavailtu jopa Putinin mahdolliseksi seuraajaehdokkaaksi.

Huoli mielenosoituksista
Presidentti Putinin alaisuudessa toimiva kansalliskaarti muodostetaan nykyisistä sisäministeriön ja turvallisuusviranomaisten joukoista. Kaartia kuvataan ”yhtenäiseksi sisäiseksi sotajoukoksi”.

Putinin määräyksen perusteella kaartin tarkoituksena on ”turvata yleinen järjestys ja taistella terrorismia ja ääriliikkeitä vastaan”.

Kremliä lähellä oleva lähde kertoo Moscow Timesille, että kansalliskaartin perustamisen taustalla on Putinin hallinnon huoli mielenosoituksista ja muista levottomuuksista. Lähteen mukaan Venäjän johdossa on kiertänyt huhuja tällaisten joukkojen perustamisesta aina vuoden 2011 suurmielenosoituksista lähtien.

”Sen aika on ilmeisesti lopulta tullut”, hän toteaa.

Venäläisasiantuntijoiden mukaan kansalliskaartin toinen tarkoitus on toimia vastavoimana vaikutusvaltaansa kasvattavalle turvallisuuspalvelu FSB:lle.

Politiikantutkija Jevgeni Mintsenkon mukaan tämä kuvastuu jo kaartin laajasta toimivallastakin. Lisäksi sen ilmoitettu tehtävä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjujana ulottuu suoraan FSB:n tontille.
Nämä joukot tulevat kaikkien entisten sisäisen turvallisuusorganisaatioiden (FSB, GRU, miliisi, osin myös asevoimat jne.) lisäksi. Jopa Venäjän mittakaavassa tämä kansalliskaartin 400.000 miestä on varsin suuri organisaatio.

Ei siis tarvitse huolestua yhteiskunnallisesta levottomuudesta Venäjällä. Sellaista ei todennäköisesti ole odotettavissa. Ainakin sellaisen torjuntaan on varauduttu vähintäänkin riittävästi..
 
Venäjän taloudenpidossa on muutamia länsimaista poikkeavia piirteitä, joita kannattaa jatkossa seurata. Nämä ovat valtaosin vaikutuksiltaan negatiivisia ja yhteisvaikutuksena muiden talousongelmien kanssa näillä voi olla dramaattinen vaikutus lähiajan tapahtumiin.
  • Valtio on käytännössä velaton, mutta sen sijaan monet alueista on hyvin velkaantuneita ja eivät selvinne ilman valtion apua.
  • Monet valtion yrityksistä ovat myös suhteellisen velkaantuneita (esim. Gazprom) ja näillä voi tulla ongelmia lainojen maksuissa, jos talous sakkaa edelleen. Tällöin tarvitaan taas valtiota apuun.
  • Valtion mahdollisuudet saada lainaa vapailta markkinoilta ovat huomattavasti länsimaita heikommat. Lainan kustannukset ovat jo suoraan korkeammat ja läntiset pakotteet hankaloittavat/estävät länsimaisten pankkien kautta tulevan rahoituksen. Vaihtoehdoiksi jää lähinnä arabi- tai kiinalaisraha.
  • Kaikkialle kattava korruptio ja suoranainen varastaminen vie näistäkin rahoista kohtuuison osan.
  • Tilastojen ja raportoinnin luotettavuus on iso kysymysmerkki. Kaikkia Venäjän tilastoja vääristellään, miksi taloustilastot muodostaisivat poikkeusta!
  • Vara- ja eläkerahaston likviditeetti voi olla huomattavasti huonompi kuin julkisuudessa kerrotaan. Rahastoista on rahoitettu tuottamattomia hankkeita ja osa rahoista on suoraan varastettu. Voi olla, ettei jäljellä oikeasti enää olekaan mittavia omaisuuksia!
  • Pankkisektorilla muhii varsinainen aikapommi. Monet pankeista ovat jo kaatuneet suurempien syliin ja valtiota tarvittaneen takaajaksi (tai sitten säästöjen annetaan kadota kuin tuhka tuuleen...).
 
Ei hätää - Venäjän luottoluokitus tuskin enää laskee:

Suomen Pankki kirjoitti:
Uusi kansallinen luottoluokituslaitos sai rekisteröinnin Venäjällä

Venäjällä kesäkuussa 2015 hyväksytyn uuden luottolaitoslain mukaan kaikkien kansallisia luottoluokituksia tekevien laitosten tulee rekisteröityä Venäjän keskuspankkiin vuoden 2017 alkuun mennessä. Rekisteröityminen edellyttää luokituslaitoksen olevan Venäjälle rekisteröity yritys, ja rekisteröinnin edellytyksenä on mm. sitoutuminen Venäjän lainsäädäntöön ja pidättäytyminen ulkomaisesta painostuksesta. Lakimuutoksen taustalla on Venäjän pettymys kansainvälisten luottoluokittajien luokituspäätöksiin talouskehityksen heikentyessä 2014‒2015 ja halu rakentaa omia kansallisia järjestelmiä niin maksujen välitykseen, maksukortteihin kuin luottoluokituksiinkin.

Loppuvuonna 2015 perustettu Kansallinen luottoluokituslaitos ACRA sai keskuspankin rekisteröinnin 25.8. ja voi näin ollen virallisesti aloittaa toimintansa. Keskuspankin mukaan sillä on harkinnassaan myös muutaman muun laitoksen rekisteröintianomus.

Uuden lain seurauksena kansainväliset luottoluokittajat ovat arvioineet toiminnan muuttuvan vaikeaksi tai mahdottomaksi Venäjällä. Luottoluokittaja Moody’s ilmoitti jo alkukeväällä lopettavansa yhteisyrityksensä Venäjällä.
 
Ei hätää - Venäjän luottoluokitus tuskin enää laskee:

Eli suunta vain ylös päin. :D

Foliopipoa kun pistän päähän, niin tulee suuremmat kuviot mieleen, eli globaali pankkisektori rahoittaisi Venäjää, kun nykyään Turkin kanssa kaveeraavat ja Yhdysvallat ovat antaneet "hiljaisen" hyväksyntänsä toiminnalle Turkin kurdien vastaiseen taisteluun, jos tarkoituksena on yhdessä nitistää ISIS monesta suunnasta.

Ota noista rahoituskuvioista selvää.

Suomelle ainakin olisi parasta jos Venäjä saataisiin sidottua Syyriaan ym. pidemmäksi aikaa.
 
Olen kyllä Jurpin kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että katsot ruusunpunaisten lasien läpi Venäjän tilannetta. Lähteiden käyttösi on vähintäänkin hyvin valikoivaa, ja johtopäätösten teko on vieläkin kummallisempaa.
Jos esimerkiksi Suomen pankki, IMF tai maailmanpankki ovat jotenkin "valikoituja" lähteitä (siis jossain muussa mielessä kuin siinä, että ne edustanevat parasta osaamista maailmantalouden analysoinnista), niin mitä ne paremmat lähteet sitten olisivat?

Jos olet yhtään seurannut Venäjän taloutta viimeisen 16 vuoden aikana, niin sinun tulisi tietää, että kaikki maailman taloustieteilijät ovat aivan järjestään kritisoineet Putinia siitä, että tämän aikana Venäjällä ei ole tehty juuri minkäänlaisia uudistuksia talouteen. Putinin ajan talouskasvu on vain ja ainoastaan perustunut öljyn ja kaasun pumppaamiseen.
Eikö tuo ole aika suuri kärjistys? Esimerkiksi verouudistus, maatalouden vapauttaminen, WTO-jäsenyys, Pietarin talousfoorumin sekä Eastern economic forumin kaltaiset aloitteet kansainvälisen talousyhteistyön pönkittämiseksi sekä ruplan kurssin vapauttaminen markkinaehtoiseksi ovat merkki ainakin jonkinlaisesta kehityksestä. Näiden käytännön merkitys toki voi olla hieman hankalasti hahmotettavissa, mutta keskustelun kannalta on onneksi olemassa jonkinlainen ihan konkreettinenkin talouden kehitystä kuvaava mittari: maailmanpankin "ease of doing business"-ranking, joka arvioi lähes kaikkien maailman maiden bisnesympäristöä (vuosittaiset raportit löytyvät sivustolta www.doingbusiness.org). Venäjän kehitys (sijoitus noin 180-190 maan joukossa, pienempi sija parempi) vuosina 2010-2016:
  • 2010: 120
  • 2011: 123
  • 2012: 120
  • 2013: 112
  • 2014: 92
  • 2015: 62
  • 2016: 51
Toki tämä kalpenee esimerkiksi Suomen rinnalla (vuonna 2016 sija 10), mutta onhan se aika yllättävää, että maailmanpankin uusimmassa raportissa Venäjää todellakin pidetään parempana maana tehdä bisnestä kuin esimerkiksi Israelia (sija 53), Kreikkaa (sija 60), Luxemburgia (sija 61) tai Maltaa (sija 80). Joku Italiakin (sija 45) alkaa olla lähellä. Ainakin henkilökohtaisesti pidän tätä kehitystä itse asiassa todella yllättävänä sitä taustaa vasten, kuinka Venäjän on sanottu olleen tekemättä mitään talousuudistuksia ja kuinka nyt ovat vielä pakotteetkin mukana pelissä.

Tähän vielä esimerkkinä sitaatti brittiläisen (nykyisin globaali jättiläinen) Deloitte-konstulttiyhtiön raportista Venäjän bisnesympäristöstä 2016:
In recent years, Russia has made a number of significant changes to its tax legislation, bringing the Russian tax system closer to OECD / G20 standards and making the country a more predictable place for doing business. Russia has significantly reworked its transfer pricing rules and introduced rules on controlled foreign companies, the beneficial ownership concept, the concept of tax residency based on management and the control principle in line with OECD guidelines and the BEPS initiative. The government also has negotiated changes to a wide range of Double Tax Treaties (including ones with major European holding jurisdictions) in order to improve transparency and boost the attractiveness of Russia as an investment destination.

At 20%, Russia’s main profit tax rate remains one of the lowest among major economies, and the government has introduced a number of tax incentives that can reduce the rate even further. Special tax regimes have been established for specific regions and industries to encourage investment and innovation. This guide provides an up to-date overview of Russian tax policy and legislation relevant for companies considering doing business here.


Mutta kun valtiontalous ja kansantalous on kaksi eri asiaa. Kasvaahan Suomenkin talous ennusteiden mukaan yhden prosentin tänä vuonna, mutta siitä huolimatta me velkaannumme kovaa vauhtia. Venäjällä tämä rakenteellinen ongelma on vielä suurempi. Siellä verotulot ovat 30% pienemmät kuin budjetin menot. Ja tämä 30% otetaan vararahastosta ja hyvinvointirahastosta. Mutta kun ne kaksi rahastoa on syöty loppuun 1 - 1,5 vuoden kuluessa, niin sitten tulee kyllä niitä yhteiskunnallisia levottomuuksia, ja paljon. Jos nyt valtion budjetista vaikka juustohöylällä leikataan se 30% pois, niin se tarkoittaa joko palkkojen leikkaamista kaikilta 30% tai sitten 30% porukasta pistetään pihalle.
Tähän nyt vielä kerran, että tuo 30% lukemasi ei mitä ilmeisimmin perustu reaalitodellisuuteen. Jos öljyn hinta olisi jatkuvasti pysynyt 20-30 dollarissa, olisi vaje ehkä(?) voinut ollakin tuollaista luokkaa, mutta öljyn hinta on noussut alkuvuoden jälkeen melko vakaasti 40-50 dollariin, ja koko vuoden vajeeksi on arvioitu hieman yli 3% bruttokansantuotteesta eli arviolta noin 16% budjetin menoista.

Eipä sillä: ei tuollainen 16% vajekaan ihan pieni reikä ole. Esimerkiksi nykyisen laman aikana Suomen budjettivaje ei ole ollut missään vaiheessa enempää kuin noin 12% budjetista (vuonna 2014). Olet siinä mielessä oikeassa, että jos öljyn hinta jälleen painuu korkeintaan 30 dollarin tienoille ja pysyy siellä pitkään, on Venäjällä edessä joko budjettikriisi, pakko korottaa veroja (esimerkiksi tuloverotuksen nykyinen 13% tasavero on aika matala), tai pakko ottaa velkaa (jos rahoittajia löytyy). Mutta tuoreehkot öljyn hintaennusteet eivät taida tukea tällaista skenaariota. Esimerkiksi CNBC uutisoi heinäkuussa eri ennusteista, ja yleinen odotus öljynhinnalle oli reilut 50 dollaria vuodeksi 2017 ja noin 60 dollaria vuodeksi 2018. Jos tämä kehitys toteutuu, ei budjettivajetta (ainakaan läheskään noin suurta) ole enää ensi vuonna.

@Mortti Minä haastan sinut. Palataan tälle samalle paikalle 1.5.2018 ja katsotaan kumpiko oli enemmän oikeassa. Sinun ennustuksesi on tässä:
"Venäjän taloudella ei todellakaan mene hyvin, mutta se on silti varsin kaukana yhteiskunnalliseen levottomuuteen johtavasta talouden romahduksesta. Siitä lienemme samaa mieltä, että Venäjä joka tapauksessa tulee pysymään vielä pitkään selvästi vauraita länsimaita köyhempänä maana. Eikä tämäkään oikeastaan liene mielipideasia vaan kiistaton fakta."

Minun ennustukseni taas on se, että Venäjällä tapahtuu 8.9.2016 - 30.4.2018 välisenä aikana hyvin merkittävä taloudellinen romahdus, jolla on hyvin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tämä sopii.
 
Viimeksi muokattu:
Jos esimerkiksi Suomen pankki, IMF tai maailmanpankki ovat jotenkin "valikoituja" lähteitä (siis jossain muussa mielessä kuin siinä, että ne edustanevat parasta osaamista maailmantalouden analysoinnista), niin mitä ne paremmat lähteet sitten olisivat?


Eikö tuo ole aika suuri kärjistys? Esimerkiksi verouudistus, maatalouden vapauttaminen, WTO-jäsenyys, Pietarin talousfoorumin sekä Eastern economic forumin kaltaiset aloitteet kansainvälisen talousyhteistyön pönkittämiseksi sekä ruplan kurssin vapauttaminen markkinaehtoiseksi ovat merkki ainakin jonkinlaisesta kehityksestä. Näiden käytännön merkitys toki voi olla hieman hankalasti hahmotettavissa, mutta keskustelun kannalta on onneksi olemassa jonkinlainen ihan konkreettinenkin talouden kehitystä kuvaava mittari: maailmanpankin "ease of doing business"-ranking, joka arvioi lähes kaikkien maailman maiden bisnesympäristöä (vuosittaiset raportit löytyvät sivustolta www.doingbusiness.org). Venäjän kehitys (sijoitus noin 180-190 maan joukossa, pienempi sija parempi) vuosina 2010-2016:
  • 2010: 120
  • 2011: 123
  • 2012: 120
  • 2013: 112
  • 2014: 92
  • 2015: 62
  • 2016: 51
Toki tämä kalpenee esimerkiksi Suomen rinnalla (vuonna 2016 sija 10), mutta onhan se aika yllättävää, että maailmanpankin uusimmassa raportissa Venäjää todellakin pidetään parempana maana tehdä bisnestä kuin esimerkiksi Israelia (sija 53), Kreikkaa (sija 60), Luxemburgia (sija 61) tai Maltaa (sija 80). Joku Italiakin (sija 45) alkaa olla lähellä. Ainakin henkilökohtaisesti pidän tätä kehitystä itse asiassa todella yllättävänä sitä taustaa vasten, kuinka Venäjän on sanottu olleen tekemättä mitään talousuudistuksia ja kuinka nyt ovat vielä pakotteetkin mukana pelissä.

Tähän vielä esimerkkinä sitaatti brittiläisen (nykyisin globaali jättiläinen) Deloitte-konstulttiyhtiön raportista Venäjän bisnesympäristöstä 2016:




Tähän nyt vielä kerran, että tuo 30% lukemasi ei mitä ilmeisimmin perustu reaalitodellisuuteen. Jos öljyn hinta olisi jatkuvasti pysynyt 20-30 dollarissa, olisi vaje ehkä(?) voinut ollakin tuollaista luokkaa, mutta öljyn hinta on noussut alkuvuoden jälkeen melko vakaasti 40-50 dollariin, ja koko vuoden vajeeksi on arvioitu hieman yli 3% bruttokansantuotteesta eli arviolta noin 16% budjetin menoista.

Eipä sillä: ei tuollainen 16% vajekaan ihan pieni reikä ole. Esimerkiksi nykyisen laman aikana Suomen budjettivaje ei ole ollut missään vaiheessa enempää kuin noin 12% budjetista (vuonna 2014). Olet siinä mielessä oikeassa, että jos öljyn hinta jälleen painuu korkeintaan 30 dollarin tienoille ja pysyy siellä pitkään, on Venäjällä edessä joko budjettikriisi, pakko korottaa veroja (esimerkiksi tuloverotuksen nykyinen 13% tasavero on aika matala), tai pakko ottaa velkaa (jos rahoittajia löytyy). Mutta tuoreehkot öljyn hintaennusteet eivät taida tukea tällaista skenaariota. Esimerkiksi CNBC uutisoi heinäkuussa eri ennusteista, ja yleinen odotus öljynhinnalle oli reilut 50 dollaria vuodeksi 2017 ja noin 60 dollaria vuodeksi 2018. Jos tämä kehitys toteutuu, ei budjettivajetta (ainakaan läheskään noin suurta) ole enää ensi vuonna.


Tämä sopii.
Meniköhän tägäyksesi nyt ihan oikealle henkilölle?
 
Veteraanidiplomaatti René Nyberg sanoi Kultaranta-keskustelujen yhteydessä, että Venäjän toimintaa eivät koskaan ohjaa talouden realiteetit.

"Venäjä toimii aina, ja yksinomaan vain valtapoliittisista syistä, Nyberg luonnehti painottaen sanojaan voimakkaasti."

"Muistan omasta kokemuksestani, ja olen tätä paljon miettinyt, että joka kerta kun minä olen olettanut, että Venäjän täytyy toimia taloudellisista syistä näin, olen erehtynyt, Nyberg tunnusti."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001204492.html

Jos kirstunpohja alkaa häämöttää, Venäjällä on aina käytössä skenaario, jota voisi kutsua leikkisästi nimellä "Operaatio Pietarin jätevedet". Se kuuluu kaikessa kaikessa yksinkertaisuudessaan näin: "Ettekö halua, että syydämme Suomenlahden ja Itämeren täyteen paskaa? No, tehkää meille sitten puhdistamot!"

Tätä teemaa voidaan varioida loputtomasti. Ajatellaanpa, kuinka monella miljardilla länsimaat tukivat Venäjää Neuvostoliiton romahdettua, kaaosta peläten. No, Venäjä hoippui jotenkuten 2000-luvulle, itsetunto nousi energian hinnan mukana ja samalla unohdettiin lännen antama apu. Tai jos se muistettiinkin, sitä pidettiin nöyryyttävänä. Mutta nyt! Nyt näytettäisiin! Länsi näkisi, että yksikään hyvä teko ei jää rankaisematta.

Jos - siis jos - samanlainen pankrotti tapahtuisi uudelleen nykyisen Venäjän federaation kohdalla, niin mitäpä veikkaatte, paljollako länsi olisi tällä kertaa valmis maata tukemaan? Ottaen huomioon, että sitä paskaa olisi mahdollisesti tulossa taas tuutin täydeltä.

Loppukevennyksenä Martti "Huuhaa" Innanen kertoo, mikä hänestä oli ihaninta vuonna 1991:
Edit: kohdasta 1:15 eteenpän.
 
Viimeksi muokattu:
Veteraanidiplomaatti René Nyberg sanoi Kultaranta-keskustelujen yhteydessä, että Venäjän toimintaa eivät koskaan ohjaa talouden realiteetit.

"Venäjä toimii aina, ja yksinomaan vain valtapoliittisista syistä, Nyberg luonnehti painottaen sanojaan voimakkaasti."

"Muistan omasta kokemuksestani, ja olen tätä paljon miettinyt, että joka kerta kun minä olen olettanut, että Venäjän täytyy toimia taloudellisista syistä näin, olen erehtynyt, Nyberg tunnusti."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001204492.html

Jos kirstunpohja alkaa häämöttää, Venäjällä on aina käytössä skenaario, jota voisi kutsua leikkisästi nimellä "Operaatio Pietarin jätevedet". Se kuuluu kaikessa kaikessa yksinkertaisuudessaan näin: "Ettekö halua, että syydämme Suomenlahden ja Itämeren täyteen paskaa? No, tehkää meille sitten puhdistamot!"

Tätä teemaa voidaan varioida loputtomasti. Ajatellaanpa, kuinka monella miljardilla länsimaat tukivat Venäjää Neuvostoliiton romahdettua, kaaosta peläten. No, Venäjä hoippui jotenkuten 2000-luvulle, itsetunto nousi energian hinnan mukana ja samalla unohdettiin lännen antama apu. Tai jos se muistettiinkin, sitä pidettiin nöyryyttävänä. Mutta nyt! Nyt näytettäisiin! Länsi näkisi, että yksikään hyvä teko ei jää rankaisematta.

Jos - siis jos - samanlainen pankrotti tapahtuisi uudelleen nykyisen Venäjän federaation kohdalla, niin mitäpä veikkaatte, paljollako länsi olisi tällä kertaa valmis maata tukemaan? Ottaen huomioon, että sitä paskaa olisi mahdollisesti tulossa taas tuutin täydeltä.

Loppukevennyksenä Martti "Huuhaa" Innanen kertoo, mikä hänestä oli ihaninta vuonna 1991:
Edit: kohdasta 1:15 eteenpän.



Kyllä Martti puhui viisaita ja mukavia tuntemuksia. :D
 
Jos esimerkiksi Suomen pankki, IMF tai maailmanpankki ovat jotenkin "valikoituja" lähteitä (siis jossain muussa mielessä kuin siinä, että ne edustanevat parasta osaamista maailmantalouden analysoinnista), niin mitä ne paremmat lähteet sitten olisivat?

Kaksi pointtia:

1. Ensinnäkin minä olen budjettialijäämän (se kuuluisa 30%) suhteen puhunut koko ajan tästä vuodesta (2016). Sinä taas olet linkittänyt Suomen Pankin, IMF:n ja Roubinin ennusteita ensi vuodesta (2017).

2. Toisekseen sinä viittaat koko ajan ennusteisiin. Ennuste on tulevaisuuteen sijoittuva arvio jostakin asiasta. Puhumme koko ajan kuitenkin vuoden 2016 budjettialijäämästä, joten miksi viittaat ennusteisiin, kun ihan reaaliaikaista dataakin on tarjolla. Sinun ajatusrakennelmasi pohjalla on se Venäjän valtionvarainministeriön talousarvio, joka puhuu siitä 32 miljardin euron alijäämästä. Mutta kun tarjolla on nyt ihan aitoa, tätä vuotta koskevaa, kovaa dataa, jonka mukaan tuo 32 miljardin alijäämäennuste ei pidä paikkaansa. Pelkästään elokuussa se alijäämä oli 6 miljardia euroa. Toisien sanoen kova data osoittaa, että se alijäämä on todellisuudessa yli kaksinkertainen ennusteisiin verrattuna.
 
Back
Top