Näin poliitikot tukivat venäläisten maakauppoja: Uhkista kerrottiin, nämä kansanedustajat estivät rajoitukset
Uutisanalyysi: Airiston Helmen kaltaisten maakauppojen riskeistä on ollut paljon tietoa päättäjille. Toimenpiteitä on ollut vähän, kirjoittaa toimittaja Tuula Malin.
POLITIIKKA 24.9.2018 16:51
TUULA MALIN
Venäjän presidentti Vladimir Putin kehotti suomalaisia 2010 iloitsemaan venäläisten maakaupoista.
VENÄLÄISTAUSTAINEN Airiston Helmi -yhtiö onnistui kymmenessä vuodessa toteuttamaan maanhankintaprojektin, jonka ansiosta yhtiö omistaa maata ja kiinteistöjä Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta strategisilta merialueilta Turun ja Naantalin edustalla.
Saaristomatkailuhankkeen nimissä yhtiö on hankkinut saaria viideltä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiseltä syvävesiväylältä sekä muualta saaristosta Merivoimien tutka- ja miinavarastojen lähialueilta.
SUOMI purki ulkomaalaisten maakauppojen luvanvaraisuuden kahden portaan kautta 1990-luvulla.
Ensimmäinen etappi oli 1993, toinen kuusi vuotta myöhemmin. Vuosituhannen vaihteessa kaupankäynnin esteet oli purettu.
EU:n liittymisasiakirjan siirtymämääräys velvoitti poistamaan kiinteistöjen hankkimista koskevat rajoitukset vain unionin jäsenvaltioiden osalta.
Suomi oli avoimempi. Avoimet kiinteistömarkkinat tarjottiin myös ETA-alueen ulkopuolisille, käytännössä venäläisille.
Vapautuslain esittelijänä toimi tuolloinen ympäristöministeri
Satu Hassi (vihr)
Hassi muistelee nyt, ettei eduskunta edes keskustellut asiasta. Laki oli Hassin mukaan läpihuutojuttu. Hybridisota ei ollut tunnettu termi, Venäjän etupiiripolitiikkaa ei ymmärretty ennakoida.
MTV3:N 45 MINUUTTIA –
ohjelma toi venäläisten maakauppoihin liittyvät rahanpesuun ja sotilaalliseen vaikuttamiseen liittyvät epäilyt julki jo vuonna 2008.
Eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan johtajistossa vuosien varrella toimineet
Ilkka Kanerva (kok),
Pertti Salolainen (kok) ja
Antti Kaikkonen(kesk) ovat olleet vuosien varrella innokkaita keskustelemaan ulkomaalaisten tekemistä maakaupoista.
Kaikki kolme ovat ilmaisseet huolensa ja lausuneet toiveensa kaupankäynnin vastavuoroisuudesta eli siitä, että myös suomalaisten pitäisi saada ostaa maata Venäjältä.
Kameroiden sammuttua into puuttua asiaan on laantunut.
Kokoomuksen
Alexander Stubb kehotti ulkoministerikaudellaan 2009 lopettamaan ”patrioottisen journalismin”. Ministerin mielestä suomalaisten oli syytä avautua globaalisti ja lähteä vastakaupoille Venäjälle.
Pääministerikaudellaan 2014–2015 Stubb näki ulkomaalaiskaupoissa myös riskejä, ei kuitenkaan niin suuria, että niihin olisi tarvinnut puuttua lainsäädännön keinoin.
Puolustusministeri
Jyri Häkämies (kok) lupasi katsella maakauppojen perään vuonna 2010. Asia unohtui ja tehtäväkin vaihtui EK:n toimitusjohtajaksi.
Nykyinen opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni Grahn-Laasonen (kok) kirjoitti kansanedustajana työskennellessään blogia, jossa julisti tonttikaupat isänmaalleen vaarattomiksi. Mihin kannanotto vaarattomuudesta perustui, sitä hän ei ole avannut.
Eduskunnan puhemiehenä vuosina 2011–2015 toiminut
Eero Heinäluoma (sd.) sekä Vanhasen hallituksen (2003–2007) puolustusministeri
Seppo Kääriäinen (kesk) näkivät molemmat ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa sopivaa piristysruisketta maaseudun tilallisille. Heinäluoma ja Kääriäinen hehkuttivat mahdollisuutta realisoida kotimaista omistusta ulkomaiseen hyötykäyttöön.
Presidentti
Tarja Halosen toivoi vastavuoroista kaupankäyntiä.
Venäjä torppasi toiveen tarjoamalla kipukorvaukseksi vuokrauksen mahdollisuutta.
Suomessa pääministerikaudellaan toukokuussa 2010 vieraillut
Vladimir Putin kehotti suomalaisia iloitsemaan maakaupoista.
VUONNA 2013 kansanedustaja
Suna Kymäläinen (sd) tarttui ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen suuntautuvan kaupankäynnin rajoittamiseen.
Kymäläisen lakialoitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa. Valiokuntavaiheessa lakihankkeen puolesta liputti enää alle puolet eduskunnasta. Allekirjoituksen jälkeen kymmenkunta kansanedustajaa käänsi yllättäen takkinsa.
Ulkomaalaisten maakauppojen rajoittamiselle eivät nähneetkään tarvetta seuraavat lakialoitteen alun perin allekirjoittaneet kansanedustajat:
Anu Vehviläinen (kesk),
Jouko Skinnari (sd),
Anneli Kiljunen (sd),
Mika Kari (sd) ja
Kaj Turunen (tuohon aikaan ps, nykyään kok),
Eero Reijonen (kesk),
Simo Rundgren (kesk),
Jari Myllykoski (vas) ja
Arja Juvonen (ps).
Kymäläiselle tukijoukkojen lipeäminen jäi mysteeriksi.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien vaalikoneet paljastavat, että pääosa takkinsa kääntäneistä kansanedustajista oli ilmoittanut äänestäjille vastustavansa ETA-alueen ulkopuolista maanhankintaa Suomessa.
Kymäläisen aloite maakauppalaista eteni lakivaliokuntaan alkuvuodesta 2014.
Koska lakialoitteen takana oli valiokuntavaiheessa enää alle puolet kansanedustajien kokonaisvahvuudesta, päätyi valiokunta äänestämään aloitteen käsittelemisestä. Äänestys toteutettiin kädenheilautuksella. Kymäläisen aloite torjuttiin luvuin 12–5.
Lakialoitteen käsittelemistä vastaan äänestivät:
Anne Holmlund, puheenjohtaja, kok
Stefan Wallin, varapuheenjohtaja, rkp
Mikael Jungner, jäsen, sd
Arja Juvonen, jäsen, ps
Johanna Ojala-Niemelä, jäsen, sd
Aino-Kaisa Pekonen, jäsen, vas
Jaana Pelkonen, jäsen, kok
Arto Pirttilahti, jäsen, kesk
Kristiina Salonen, jäsen, sd
Jani Toivola, jäsen, vihr
Kari Tolvanen, jäsen, kok
Peter Östman, jäsen, kd
LAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Anne Holmlund (kok) selitti äänestystulosta parhain päin.
Holmlundin mukaan käsittelystä äänestettiin, koska aloitteen tukena oli vain alle puolet kansanedustajista. Myös valiokunnan työmäärä sekä kiireet olisivat jo lähtökohtaisesti estäneet aloitteen perusteellisen käsittelyn.
Holmlund ei pitänyt aloitteen käsittelyä viisaana myöskään Ukrainan kriisin kiristämän poliittisen tilanteen vuoksi.
PARHAILLAAN vuosia vatvottu laki on puolustusministeriön käsissä.
Ministeriö sai vuosi sitten valmiiksi selvityksen EU:n ulkopuolisten tahojen maanhankintaa Suomessa rajoittavan lakiesityksen pohjaksi.
Selvityksessä lain tarvetta perustellaan hybridiuhilla.
Vieras valtio voi puolustusministeriön mukaan käyttää maanomistusta viestiliikenteen ja infrastruktuurin häiritsemiseen.
Esimerkkinä turvallisuutta heikentävistä strategisista kohteista mainittiin maa-alueet ja kiinteistöt merenkulkuväylien, raja-alueiden, lentokenttien, keskeisten tieverkkojen, siltojen ja varuskuntien läheisyydessä.
Puolustusministeriö esittää, että kaupankäyntiä valvottaisiin lupamenettelyn ja valtion etuosto-oikeuden avulla.
Etuosto-oikeutta voitaisiin ministeriön mukaan käyttää myös jälkikäteen siten, että valtio voisi lunastaa ulkomaalaisten hankkiman, strategisella alueella sijaitsevan kiinteistön itselleen.
Juttua muokattu 24.9.2018 kello 17.45. Jaana Pelkosen puoluekannaksi korjattu kokoomus.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...ivat-rajoitukset/?shared=1041179-9febf65f-999