Viekö ylin poliittinen johto meitä YYA-aikaan
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
Coffee Man
Respected Leader
Alkaa näyttämään ihan siltä, että meitä ei suinkaan viedä YYA-aikaan vaan Talvisotaan.
Sotilaat johtavat Suomea...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012219061736_uu.shtml
Vielä kun löydetään jostain Mannerheimin manttelinperijä, niin voidaan jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. Ja tietysti ihan yksin, ei me USA:ta ja kumppaneita mihinkään tarvita.
Suomen valtiojohdolla on vanhastaan huonot suhteet Yhdysvaltoihin. Amerikkalaiset suuttuivat, kun presidentti Tarja Halonen sanoi vuonna 2003 Yhdysvaltain aloittamaa Irakin-sotaa laittomaksi.
Tuon koommin ei ole Suomen presidentille tullut oikeaa kutsua Valkoiseen taloon. Ei myöskään Niinistölle, joka ei varmaankaan parantanut osakkeitaan lännessä vierailemalla Vladimir Putinin luona viime syksynä.
Poliittinen johto kastelee housunsa eikä tiedä mistään mitään, mutta Marski 2 ja pojat hoitavat homman kotiin.
Tuomiojan Erkki on väistymässä juuri sopivaan aikaan, joten Väyrysen Paavosta voidaan tehdä uusi Erkko
Paavo on ehkä liian venäläismyönteinen siihen hommaan, mutta sehän myy vaikka äitinsä hautapaikan jos hinnasta sovitaan.
Sotilaat johtavat Suomea...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012219061736_uu.shtml
Vielä kun löydetään jostain Mannerheimin manttelinperijä, niin voidaan jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. Ja tietysti ihan yksin, ei me USA:ta ja kumppaneita mihinkään tarvita.
Suomen valtiojohdolla on vanhastaan huonot suhteet Yhdysvaltoihin. Amerikkalaiset suuttuivat, kun presidentti Tarja Halonen sanoi vuonna 2003 Yhdysvaltain aloittamaa Irakin-sotaa laittomaksi.
Tuon koommin ei ole Suomen presidentille tullut oikeaa kutsua Valkoiseen taloon. Ei myöskään Niinistölle, joka ei varmaankaan parantanut osakkeitaan lännessä vierailemalla Vladimir Putinin luona viime syksynä.
Poliittinen johto kastelee housunsa eikä tiedä mistään mitään, mutta Marski 2 ja pojat hoitavat homman kotiin.
Tuomiojan Erkki on väistymässä juuri sopivaan aikaan, joten Väyrysen Paavosta voidaan tehdä uusi Erkko
Paavo on ehkä liian venäläismyönteinen siihen hommaan, mutta sehän myy vaikka äitinsä hautapaikan jos hinnasta sovitaan.
Viimeksi muokattu:
Recon4Life
Kapteeni
Ei se ole sotilaallisessakaan mielessä suurvalta. Venäjän voimankäyttö on myös sattumanvaraista, joten silloin siihen ei auta muu kuin voima. Ei meidän toiveilla tai teoilla ole merkitystä siihen, miten Venäjä meitä vastaan toimii. Saman huomasivat myös Ukraina ja Georgia. Sen vuoksi onkin parasta harjoitella kaikkia mahdollisia Venäjän agressioita vastaan ja tiivistää yhteistyötä ystävien kanssaa.
aj77
Greatest Leader
Tuo sana Puolueettomuus on ikävä Suomen kannalta. Siitä ei ole seurannut meille ikinä mitään hyvää. Ennen sotia kun se julistettiin Ruotsin mallin mukaan niin oikein tiedetty mitä se meinaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Tänään ollaan ihan samassa tilanteessa. Tuolla ylempänä teksteissä joku kirjoitti että Suomen ulkopolitiikka on menemässä kohti "perinteisetä puolueettomuutta" Toivottavasti ei. Sillä on verinen kaiku. Se johti sotaan ja sen seurauksena sotilasliittoon Natsien kanssa. Sen jälkeen se johti Suomettumisen aikaan.
Kyllä sitä alkaa itsekkin Naton kannalle taipumaan. Se on toissijainen asia nostaako se vai laskeeko se puolustuskykyä. Se tuo suojaa. Ison sodan syttyessä kohteena ollaan joka tapauksessa. Harmi vain että Natojuna taisi mennä jo. Vaikea nähdä meidän eduskunnan pystyvän moiseen päätökseen.
Kyllä sitä alkaa itsekkin Naton kannalle taipumaan. Se on toissijainen asia nostaako se vai laskeeko se puolustuskykyä. Se tuo suojaa. Ison sodan syttyessä kohteena ollaan joka tapauksessa. Harmi vain että Natojuna taisi mennä jo. Vaikea nähdä meidän eduskunnan pystyvän moiseen päätökseen.
Pykätessäni tarkoituksella hieman provokatiivisen otsikon "Viekö ylin poliittinen johto meitä YYA-aikaan" ajattelin, että siitä tulisi "tähdenlento", pari kommenttia ja baikalin verbaalinen aiheen lyttääminen. Mutta tyvärr, tyvärr, tuntuu siltä, että juuri tuohon suuntaan ollaan lipeämässä, uusia todisteita ilmenee lähes päivittäin. Kunhan emme joku päivä joutuisi päättämään ketjua käsittelemällä uutta YYA-sopimusta 
Jos nyt unohdetaan suoranainen kielipolitiikka RKP:n ajatushautomo (ajatuspaja) Svenska Bildningsförbundet julkaisee kohtuullisen asiallisia raportteja ajankohtaisista asioista ja Stefan Forssinhan me tunnemme. Tämä viimeinen on kovaa tekstiä Keskustan ja sen edustajien Venäjäkytköksistä ja Venäjän sponsaamisesta. Sitäkin kovempaa kun tietää, että puolueessa kyllä haaveillaan yhteisestä hallitustaipaleesta myös Keskustan kanssa. "Keskustassa haikaillaan Venäjän vaikutuspiiriin, Venäjä on yhtä hyvä ystävä kun Ruotsi, Ukraina ja EU ovat syypäitä Ukrainan kriisiin, Venäjä vain reagoi ja puolustaa etujaa". Kovaa tekstiä puolueesta, joka imeisesti johtaa seuraavaa hallitusta. Nähtäväksi jää kuinka kovaa silloin mennään kohti YYA:ta ja mitä Paavo Väyrynen sanoo asiasta illan Pressiklubissa?
Taitaa tämäkin ketju jatkua
?
http://hbl.fi/nyheter/2015-01-23/710591/sfp-pamflett-kritiserar-centern-ryssvanlighet
Stefan Forss. Foto: KSF-arkiv
SFP-pamflett kritiserar Centern för ryssvänlighet
Maria Gestrin-Hagner
Publicerad: 23.01.2015 05.10
Inför riksdagsvalet ger SFP:s tankesmedja Svenska Bildningsförbundet ut den säkerhetspolitiska pamfletten Den trygga världen? I den riktar försvarsexperten Stefan Forss en bredsida mot Centerns säkerhets- och utrikespolitik och beskyller valgallupledaren för att vara för Rysslandssinnad.
"På vänster- och centerhåll söker man lösningen i backspegeln, neutraliteten som den enda ’realistiska optionen’. Den skulle samtidigt innebära en nyfinlandisering av långt värre slag än den som rådde under kalla kriget.
Att frivilligt låta sig inkluderas i Rysslands intressesfär och få njuta av Rysslands säkerhetsgarantier väcker anstöt hos de flesta finländare", skriver professor Stefan Forss i den nyutgivna pamfletten Den trygga världen? – Synpunkter på säkerhet, hot och försvar, utgiven av SFP-tankesmedjan Svenska bildningsförbundet.
Bland de övriga kapitelförfattarna finns bland andra partiordförande Carl Haglund och tidigare partiledarna Pär Stenbäck, Ole Norrback, Jan-Erik Enestam och Stefan Wallin. Flera av skribenterna tar i boken ställning för ett finländskt Natomedlemskap.
Stefan Forss skriver i sitt kapitel Om den ryska utvecklingen, militära upprustningen och det obefintliga västliga ledarskapet att säkerhetssituationen i Europa är mycket allvarligare än vad beslutsfattarna öppet vill medge.
"C-expert: Ryssland lika god vän som Sverige"
I pamfletten säger Forss att det är anmärkningsvärt hur kort och selektivt minnet i den finländska pågående debatten är:
– Särskilt inom Centern men även vänsterut finner man de mest Rysslandsvänliga attityderna. Där anser man allmänt att EU och Ukraina bär huvudansvaret för den svåra konflikten som urartat i öppet krig. Ryssland beskrivs inte som någon aktiv part, utan som den som enbart reagerar på västs illvilliga planer mot Ryssland. I dessa samma finländska kretsar finner man förståelse för Rysslands angrepp mot Georgien 2008 och för landets annektering av Krim 2014, skriver Forss.
I boken berättar han också hur en av Centern anlitad säkerhetspolitisk expert inte långt innan Ukrainakrisen eskalerade, manade radiolyssnarna att förstå att Ryssland är en minst lika god vän som Sverige.
Carl Haglund, omfattar du det som står i SFP-tankesmedjans bok där du själv också medverkar?
– Det mesta jag har läst omfattar jag nog. Sen finns där vissa analyser som jag inte till 100 procent håller med. Det är inte SFP som är utgivare av boken utan Bildningsförbundet. Skribenterna blev ombedda att väcka diskussion med sina inlägg, säger Haglund.
Stefan Forss går särskilt hårt åt Centerns säkerhetspolitiska linje som han anser för ryssvänlig. Håller du med honom?
– Forss får själv förklara varför han kritiserar Centern, men det är klart att man i ett demokratiskt samhälle måste få kritisera partiers säkerhetspolitik. Det finns ju många andra som också är kritiska.
I pamfletten höjs många röster för ett finländskt Natomedlemskap. Är en röst på SFP i riksdagsvalet en röst för Nato?
– Nej. Vi kommer inte aktivt att driva Natofrågan i valet.
Varför inte?
– Det skulle kräva att vi har ett partidagsbeslut i frågan och det har vi inte. Det är ingen hemlighet att många i SFP är för Nato, men det finns också flera som är skeptiska. Jag tror inte det finns något parti som har en enhetlig Natosyn, utom kanske Vänsterförbundet som är enhälligt mot.
Jos nyt unohdetaan suoranainen kielipolitiikka RKP:n ajatushautomo (ajatuspaja) Svenska Bildningsförbundet julkaisee kohtuullisen asiallisia raportteja ajankohtaisista asioista ja Stefan Forssinhan me tunnemme. Tämä viimeinen on kovaa tekstiä Keskustan ja sen edustajien Venäjäkytköksistä ja Venäjän sponsaamisesta. Sitäkin kovempaa kun tietää, että puolueessa kyllä haaveillaan yhteisestä hallitustaipaleesta myös Keskustan kanssa. "Keskustassa haikaillaan Venäjän vaikutuspiiriin, Venäjä on yhtä hyvä ystävä kun Ruotsi, Ukraina ja EU ovat syypäitä Ukrainan kriisiin, Venäjä vain reagoi ja puolustaa etujaa". Kovaa tekstiä puolueesta, joka imeisesti johtaa seuraavaa hallitusta. Nähtäväksi jää kuinka kovaa silloin mennään kohti YYA:ta ja mitä Paavo Väyrynen sanoo asiasta illan Pressiklubissa?
Taitaa tämäkin ketju jatkua
?http://hbl.fi/nyheter/2015-01-23/710591/sfp-pamflett-kritiserar-centern-ryssvanlighet
Stefan Forss. Foto: KSF-arkiv
SFP-pamflett kritiserar Centern för ryssvänlighet
Maria Gestrin-Hagner
Publicerad: 23.01.2015 05.10
Inför riksdagsvalet ger SFP:s tankesmedja Svenska Bildningsförbundet ut den säkerhetspolitiska pamfletten Den trygga världen? I den riktar försvarsexperten Stefan Forss en bredsida mot Centerns säkerhets- och utrikespolitik och beskyller valgallupledaren för att vara för Rysslandssinnad.
"På vänster- och centerhåll söker man lösningen i backspegeln, neutraliteten som den enda ’realistiska optionen’. Den skulle samtidigt innebära en nyfinlandisering av långt värre slag än den som rådde under kalla kriget.
Att frivilligt låta sig inkluderas i Rysslands intressesfär och få njuta av Rysslands säkerhetsgarantier väcker anstöt hos de flesta finländare", skriver professor Stefan Forss i den nyutgivna pamfletten Den trygga världen? – Synpunkter på säkerhet, hot och försvar, utgiven av SFP-tankesmedjan Svenska bildningsförbundet.
Bland de övriga kapitelförfattarna finns bland andra partiordförande Carl Haglund och tidigare partiledarna Pär Stenbäck, Ole Norrback, Jan-Erik Enestam och Stefan Wallin. Flera av skribenterna tar i boken ställning för ett finländskt Natomedlemskap.
Stefan Forss skriver i sitt kapitel Om den ryska utvecklingen, militära upprustningen och det obefintliga västliga ledarskapet att säkerhetssituationen i Europa är mycket allvarligare än vad beslutsfattarna öppet vill medge.
"C-expert: Ryssland lika god vän som Sverige"
I pamfletten säger Forss att det är anmärkningsvärt hur kort och selektivt minnet i den finländska pågående debatten är:
– Särskilt inom Centern men även vänsterut finner man de mest Rysslandsvänliga attityderna. Där anser man allmänt att EU och Ukraina bär huvudansvaret för den svåra konflikten som urartat i öppet krig. Ryssland beskrivs inte som någon aktiv part, utan som den som enbart reagerar på västs illvilliga planer mot Ryssland. I dessa samma finländska kretsar finner man förståelse för Rysslands angrepp mot Georgien 2008 och för landets annektering av Krim 2014, skriver Forss.
I boken berättar han också hur en av Centern anlitad säkerhetspolitisk expert inte långt innan Ukrainakrisen eskalerade, manade radiolyssnarna att förstå att Ryssland är en minst lika god vän som Sverige.
Carl Haglund, omfattar du det som står i SFP-tankesmedjans bok där du själv också medverkar?
– Det mesta jag har läst omfattar jag nog. Sen finns där vissa analyser som jag inte till 100 procent håller med. Det är inte SFP som är utgivare av boken utan Bildningsförbundet. Skribenterna blev ombedda att väcka diskussion med sina inlägg, säger Haglund.
Stefan Forss går särskilt hårt åt Centerns säkerhetspolitiska linje som han anser för ryssvänlig. Håller du med honom?
– Forss får själv förklara varför han kritiserar Centern, men det är klart att man i ett demokratiskt samhälle måste få kritisera partiers säkerhetspolitik. Det finns ju många andra som också är kritiska.
I pamfletten höjs många röster för ett finländskt Natomedlemskap. Är en röst på SFP i riksdagsvalet en röst för Nato?
– Nej. Vi kommer inte aktivt att driva Natofrågan i valet.
Varför inte?
– Det skulle kräva att vi har ett partidagsbeslut i frågan och det har vi inte. Det är ingen hemlighet att många i SFP är för Nato, men det finns också flera som är skeptiska. Jag tror inte det finns något parti som har en enhetlig Natosyn, utom kanske Vänsterförbundet som är enhälligt mot.
Recon4Life
Kapteeni
Pykätessäni tarkoituksella hieman provokatiivisen otsikon "Viekö ylin poliittinen johto meitä YYA-aikaan" ajattelin, että siitä tulisi "tähdenlento", pari kommenttia ja baikalin verbaalinen aiheen lyttääminen. Mutta tyvärr, tyvärr, tuntuu siltä, että juuri tuohon suuntaan ollaan lipeämässä, uusia todisteita ilmenee lähes päivittäin. Kunhan emme joku päivä joutuisi päättämään ketjua käsittelemällä uutta YYA-sopimusta
Jos nyt unohdetaan suoranainen kielipolitiikka RKP:n ajatushautomo (ajatuspaja) Svenska Bildningsförbundet julkaisee kohtuullisen asiallisia raportteja ajankohtaisista asioista ja Stefan Forssinhan me tunnemme. Tämä viimeinen on kovaa tekstiä Keskustan ja sen edustajien Venäjäkytköksistä ja Venäjän sponsaamisesta. Sitäkin kovempaa kun tietää, että puolueessa kyllä haaveillaan yhteisestä hallitustaipaleesta myös Keskustan kanssa. "Keskustassa haikaillaan Venäjän vaikutuspiiriin, Venäjä on yhtä hyvä ystävä kun Ruotsi, Ukraina ja EU ovat syypäitä Ukrainan kriisiin, Venäjä vain reagoi ja puolustaa etujaa". Kovaa tekstiä puolueesta, joka imeisesti johtaa seuraavaa hallitusta. Nähtäväksi jää kuinka kovaa silloin mennään kohti YYA:ta ja mitä Paavo Väyrynen sanoo asiasta illan Pressiklubissa?
Taitaa tämäkin ketju jatkua
http://hbl.fi/nyheter/2015-01-23/710591/sfp-pamflett-kritiserar-centern-ryssvanlighet
Stefan Forss. Foto: KSF-arkiv
SFP-pamflett kritiserar Centern för ryssvänlighet
Maria Gestrin-Hagner
Publicerad: 23.01.2015 05.10
Inför riksdagsvalet ger SFP:s tankesmedja Svenska Bildningsförbundet ut den säkerhetspolitiska pamfletten Den trygga världen? I den riktar försvarsexperten Stefan Forss en bredsida mot Centerns säkerhets- och utrikespolitik och beskyller valgallupledaren för att vara för Rysslandssinnad.
"På vänster- och centerhåll söker man lösningen i backspegeln, neutraliteten som den enda ’realistiska optionen’. Den skulle samtidigt innebära en nyfinlandisering av långt värre slag än den som rådde under kalla kriget.
Att frivilligt låta sig inkluderas i Rysslands intressesfär och få njuta av Rysslands säkerhetsgarantier väcker anstöt hos de flesta finländare", skriver professor Stefan Forss i den nyutgivna pamfletten Den trygga världen? – Synpunkter på säkerhet, hot och försvar, utgiven av SFP-tankesmedjan Svenska bildningsförbundet.
Bland de övriga kapitelförfattarna finns bland andra partiordförande Carl Haglund och tidigare partiledarna Pär Stenbäck, Ole Norrback, Jan-Erik Enestam och Stefan Wallin. Flera av skribenterna tar i boken ställning för ett finländskt Natomedlemskap.
Stefan Forss skriver i sitt kapitel Om den ryska utvecklingen, militära upprustningen och det obefintliga västliga ledarskapet att säkerhetssituationen i Europa är mycket allvarligare än vad beslutsfattarna öppet vill medge.
"C-expert: Ryssland lika god vän som Sverige"
I pamfletten säger Forss att det är anmärkningsvärt hur kort och selektivt minnet i den finländska pågående debatten är:
– Särskilt inom Centern men även vänsterut finner man de mest Rysslandsvänliga attityderna. Där anser man allmänt att EU och Ukraina bär huvudansvaret för den svåra konflikten som urartat i öppet krig. Ryssland beskrivs inte som någon aktiv part, utan som den som enbart reagerar på västs illvilliga planer mot Ryssland. I dessa samma finländska kretsar finner man förståelse för Rysslands angrepp mot Georgien 2008 och för landets annektering av Krim 2014, skriver Forss.
I boken berättar han också hur en av Centern anlitad säkerhetspolitisk expert inte långt innan Ukrainakrisen eskalerade, manade radiolyssnarna att förstå att Ryssland är en minst lika god vän som Sverige.
Carl Haglund, omfattar du det som står i SFP-tankesmedjans bok där du själv också medverkar?
– Det mesta jag har läst omfattar jag nog. Sen finns där vissa analyser som jag inte till 100 procent håller med. Det är inte SFP som är utgivare av boken utan Bildningsförbundet. Skribenterna blev ombedda att väcka diskussion med sina inlägg, säger Haglund.
Stefan Forss går särskilt hårt åt Centerns säkerhetspolitiska linje som han anser för ryssvänlig. Håller du med honom?
– Forss får själv förklara varför han kritiserar Centern, men det är klart att man i ett demokratiskt samhälle måste få kritisera partiers säkerhetspolitik. Det finns ju många andra som också är kritiska.
I pamfletten höjs många röster för ett finländskt Natomedlemskap. Är en röst på SFP i riksdagsvalet en röst för Nato?
– Nej. Vi kommer inte aktivt att driva Natofrågan i valet.
Varför inte?
– Det skulle kräva att vi har ett partidagsbeslut i frågan och det har vi inte. Det är ingen hemlighet att många i SFP är för Nato, men det finns också flera som är skeptiska. Jag tror inte det finns något parti som har en enhetlig Natosyn, utom kanske Vänsterförbundet som är enhälligt mot.
Vem i helvete är Stefan Forss?
Noh, ei ole näköjään KRP:kään NATO:n kannalla. Käytännössä neljännekselle suomalaisista ei taida löytyä puoluetta, joka ajaisi heidän turvallisuuspoliittista näkemystä.
ajs178
Respected Leader
Ei näytä olevan Sauli Niinistön mielestä.
Ja kohta virolaiset tulevat Suomeen saamaan CV90-vaunujen koulutusta.
YliKoo
Greatest Leader
Sehän voisi olla jopa hyvä jos USA ja Saksa koppaisivat meidät valtapiiriinsä.
*Puolhjuumoria, mutta vain puolet*
Parahin Taitolaji. Muistanet kuinka vuosi sitten, huom. vuosi sitten, kirjoitin, että suomettuminen ON JO DE FACTO. Nyt on enää jäljellä se, miten paljon tuohon suuntaan otetaan liukua. Se, miksi kenties hitusen halusin käyttää verbaalista rutistamista, on tuo näkökulma, jonka mielestäni hahmotatte usein väärin. Etsitte syitä suomettumiselle jostain ammoisesta kommonismista tms. muusta lähes perverssistä suunnasta. Kun suomettuminen tapahtuu tällä kertaa petro-dollarein ja gas-euroin. niin mikä voima on vastassa? Aivan, ei mikään. Jokaisen täytyy muistaa taannoisessa vaalirahacasessa paljastunut juttu: paljonko maksaa suomalainen poliitikko tai puolue? Aivan.
Kun tuo venäläisvaikutus uitetaan liike-elämään, urheiluun, kulttuuriin, kauppaan, rahoitukseen, energiatalouteen, turismi, jne. niin mitäpä arvelette tapahtuvan? Venäjä ottaa armotta vaikutusvaltaa Suomessa. Ei esim. Keskustan tai minkään muunkaan suunnan tai puolueen jäsenet komppaa mitään sosialismin uutta tulemista, vaan sitä rahaa, joka virtaa tavalla tai toisella suomalaiseen elämänmenoon. Ei tämä niin vaikea asia pitäisi olla ymmärtää. Mutta miten panet vastaan? Kun lopun viimein takana on koko ajan mani, jota on opittu kumartamaan niin, ettei siinä vanhat ja kuluneet lonkat enää mukana pysy.
Siunailkaa vaan suomettumista. Siunailkaa syitä, etsikää niitä vaikka mistä hitosta menneestä tai tulevasta. Syy on yksinkertaisesti raha. Uhkailevalle politiikallekin on helppo panna vielä hanttiin, mutta rahalle emme osaa sanoa nietu. Ja siinä sitä sitten räpistellään ja itketään.
Rosatom, telakat, rakennusala, kauppa, rahoitus, tonttikauppa, turistit, urheilu, kulttuuri, venäläisasukkaat Suomessa, jne.jne. ja voi poloiset, etsitte syytä pahimmillaan kommonismista tai Kekkosesta. Katsokaa, mitä Suomessa tapahtuu ja on tapahtunut jo. Ei tämä niin vaikea asia ole. Mutta sitä ei haluta vaan myöntää.
Kun tuo venäläisvaikutus uitetaan liike-elämään, urheiluun, kulttuuriin, kauppaan, rahoitukseen, energiatalouteen, turismi, jne. niin mitäpä arvelette tapahtuvan? Venäjä ottaa armotta vaikutusvaltaa Suomessa. Ei esim. Keskustan tai minkään muunkaan suunnan tai puolueen jäsenet komppaa mitään sosialismin uutta tulemista, vaan sitä rahaa, joka virtaa tavalla tai toisella suomalaiseen elämänmenoon. Ei tämä niin vaikea asia pitäisi olla ymmärtää. Mutta miten panet vastaan? Kun lopun viimein takana on koko ajan mani, jota on opittu kumartamaan niin, ettei siinä vanhat ja kuluneet lonkat enää mukana pysy.
Siunailkaa vaan suomettumista. Siunailkaa syitä, etsikää niitä vaikka mistä hitosta menneestä tai tulevasta. Syy on yksinkertaisesti raha. Uhkailevalle politiikallekin on helppo panna vielä hanttiin, mutta rahalle emme osaa sanoa nietu. Ja siinä sitä sitten räpistellään ja itketään.
Rosatom, telakat, rakennusala, kauppa, rahoitus, tonttikauppa, turistit, urheilu, kulttuuri, venäläisasukkaat Suomessa, jne.jne. ja voi poloiset, etsitte syytä pahimmillaan kommonismista tai Kekkosesta. Katsokaa, mitä Suomessa tapahtuu ja on tapahtunut jo. Ei tämä niin vaikea asia ole. Mutta sitä ei haluta vaan myöntää.
Suomihan on ollut osa Venäjää. Osa porukasta suorastaan haikailee autonomian aikaan.
Vapaus on enemmän henkinen asia, joka on paljon korkeammalla abstraktiotasossa kuin arkipäivän talous.
Minulle isänmaallisuus on vapautta, omaa suomalaista kulttuuria ja omat porukat.
Liberaali kansainvälisyys osaltaa vesittää kansallisaatteita; voiko liberaalista minä-perspektiivistä sitoutua kansallistuntoon ja jopa taistella sen puolesta?
Katsokaa Ruotsia; rikas maa joka kehittää sotateknologiaa mutta vain harva on itse valmis taistelemaan sen puolesta.
Recon4Life
Kapteeni
Suomalaisuudelle ei ole tilaa venäläisen nationalismin alla, kuten jo huomasimme hybridivihan aikaan 1809-1917. Euroopassa suomalaisuudelle on tilaa.
En suinkaan ole kaikesta eri mieltä baikalin kanssa, mutta on muistettava, että käsitteellä "suomettuminen" tarkoitetaan nimenomaan Suomen ja Venäjän (vast) suhdetta ja määrättyä alistumista. Kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen on sitten jotain aivan muuta, niissäkin on riskinsä, jopa baikalin mainitsemat, mutta kyllä ainakin minä sen riskin hyväksyn ennemmin, kuin Venäjän pauloihin lankeamisen. Yksi ainakin on varma, miksikään eristyneeksi perähikiän "Pohjois-Koreaksi" Suomesta ei ole. Tuossa jutussa tuli kolhaistua Keskustaa, mutta etenkin vasemmiston ja persujen kannattajista ja kansanedustajista löytyy saman suunnan kannattajia, muista puolueista vähemmän.
Vonka
Supreme Leader
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Tämän allekirjoitan myös.
Vonka
Supreme Leader
Ei tietenkään ole samantekevää. Suomi ei kovin mielellään mene Yhdysvaltain omaan Viron puolustusharjoitukseen tai muuhun voimannäyttöön ulkopuolella NATO-kumppanuuden.
Mikäli kyseessä on tekninen harjoitus, kuten ylimalkainen kirje antoi ymmärtää, sinne mennään. Olisi tyhmää olla menemättä. Kustannustehokas harjoitus ja poisjäänti antaa ikävän signaalin myös.
Periaatteessa tämä on yksinkertaista. Tulee vähän tuo Islanti-case mieleen.
Honcho
SMLNKO M/83
No ei KRP mutta luulen että SUPO saattaa ollakin ja Helsingin huumepoliisi myös
Anteeksi, oli pakko.
yrjö
Ylipäällikkö
Joo voi. Oon elävä todiste.
En tosin oo taistellu. Eli sen puoleen en sano mitään. Enkä tietty puhu kaikkien puolesta. Mut mä oonkin vitullinen edelläkävijä HAHA!
Liittykää yrjöön ja sit yrjötään loppuillasta porukalla tää aate koko suomenniemeen!!!! Vakavasti puhuen nyt näyttää siltä, että ns. sivistyneistö alkaa hiljalleen kääntyä yrjön linjoille. Eiköhän se loppukin tiedostava jengi taivu sille samalle kannalle kuin mä, eli että oma puolustus ja meidän oma jalkaväki onkin lopulta ihan helvetin hyvä juttu. Mut silti samaan aikaan kannattaa sivistysarvoja kuten sananvapautta, tasa-arvoa (intin suhteen pitää tehdä myönnytys, kompromissi for greater good) ja esim. täyttä arvoliberaaliutta.
Kyllä.
Tämä on mahdollista!
Ja tietty natoa. Jopa muutama kirjailija ja sivistyneistön edustaja pisti pystyyn natonaika-sivuston. Tota mieltä oon ollu enkä ees muista mistä asti. Paljon ennen kuin ns. sivistyneistön "massa" eli mua paljon "viisaammat" alkoi hiljalleen kääntyä. Mikä siis on nyt mahdollisesti käynnissä IMHO. Ainakin siltä näyttää. Siinä mielessä oon helvetin huolissani kun oon kuitenkin rehellisesti sanottuna jonkin verran tyhmänpuoleinen, että mä näin ja olin melko yksinäinen näkemysteni kanssa. Oon ihmetellyt miks mua fiksummat ei tätä tajunneet? Ehkä ne ei sit olleetkaan niin fiksuja? Mut vaan erotti tosta "latte"-porukasta se tekijä, et oon ollut tota mieltä aina. Siis ihan aina. Eli siis jo ennen Ukrainaa ja jo ennen Georgiaa. Olin muuten tosi yksin mielipiteineni, en nimittäin oo pyörinyt maaseudun "konservatiivi"-porukoissa juurikaan. Siellähän maanpuolustus oli aina kovassa huudossa. "Tiedostavassa" jengissä käytännössä mikä tahansa tuki maanpuolustukselle leimattiin äkkiä automaationa kiitospaita- ja leijonariipus-junttiudeksi. Mikä toki oli pohjimmiltaan osoitus siitä, et ei noikaan tyypit täysillä käyneet. Kepulien ja aitojen "junttien" "latteporukka"-vinoilussa oli ilman muuta pohjaa ja katetta. Tää on vielä voimakkaampaa just Ruotsissa jossa leimautuminen ja "ruotsidemokraatti"-stigman pelko on vielä voimakkaampaa kuin mitä se Suomessa on ja oli.
Mut siis mielestäni ajattelu on muuttumassa liberaaleissa piireissä. Siis niissä joissa siis äänestettiin vihreitä, vastustettiin turkistarhausta, ostettiin luomua ja kannatettiin hyviä juttuja eli tasa-arvoa, arvoliberaaliutta, jne. Kyl te tiiätte. Ilolla tervehdin sitä, että vihdoin näyttää siltä, et tää jengi on kääntymässä! Ikävä kyllä se vaati perusteellisen turvallisuusympäristön muutoksen tai oikeammin realisoitumisen. Maanpuolustuksen ja turpon sivuuttaminen noissa piireissä osoitti sen, kuinka ajattelu oli monilla apinointia. Kokonaiset aatekokonaisuudet, ajatusklusterit, otettiin annettuna ideologiana eikä kutakin asiakokonaisuutta tarkasteltu itsenäisesti. Vain yksi viisaus tunnettiin, kuten Suomessa niin usein. Ja ilman aitoa kyseenalaistamista.
Moni tietty oli reservin upseeri, mutta piti silti jostain syystä suunsa kiinni kun asia tuli esiin ja oltiin vaikkapa lasin äärellä jossa muuten puhuttiin varsin vapautuneestikin. Mielestäni siksi koska ei haluttu "maanpuollustaja"-stigmaa. Mikään siis tässä suhteessa ei ole muuttunut periaatteessa 60-70 lukujen taitteesta. Muotisanat muuttuivat vaan toisiksi. Ihminen ei muutu nopeasti. 2007 ja sitä ennen moni näissä piireissä joissa juuri pidetään liberaalista elämästä parjasi täysin avoimesti asevelvollisuutta ja oli täysin vakuuttunut jopa 100% varmuudella siitä että esim. maahyökkäys on täysin vanhentunut uhkakuva jota vastaan varautuminen ei ollut tarpeellista vaan jopa täysin järjetöntä. Ja tätä mieltä jengi oli oikeasti.
Mä en. Oon silti ollu liberaali ja tietyssä mielessä kansallisvaltion kielteisiä lieveilmiötä vastaan. En kyl kritisoi kansallisvaltiota! Sen kritisoiminen kuului ajatusklusteriin, koko sana oli lähes muoti-ilmiö.
Toiset seuraa pää märkänä sitä mitä muutkin. Toiset miettii itse näitä juttuja. Vaikka itsekehu haisee, omalla nimellä en IRL kersku (oikeesti en! Kunhan netissä vähän revittelen)
Mut oli niitä muitakin ketkä tajus, ilman muuta! En vaan ikinä tajunnu miks ne piti kynttilää vakan alla viimeseen asti ja aina anto suosiolla suunvuoron vaikka argumentit olisi olleet ja vaan myötäili "vastapuolta". Siis niille, joka pelasi Venäjän pussiin ihan loppuviimeeksi. Jotka aidosti uskoi ja argumentoi voimakkaasti Venäjän demokratiakehityksen puolesta jne. Eli tälle tiedostavalle porukalle joka dominoi keskustelua ajatusklusterin eli tietyn arvoryppään pohjalta ja aika lailla kokonaisuudessaan siihen perustuen. Tää diskurssi elää edelleen ns. sivistyneistön piirissä voimakkaana vaikka siis rakoilua on tapahtunut ja irtiottoja nähty. Ne on musta ne merkit että kurssi kääntyy.
Näiden kokemusten pohjalta oon sitä mieltä,että suomalaisen loputon nöyryys, halu kompromissiin ja konsensukseen sekä rajaton luonnonvaramme eli hyödylliset idiootit ovat baikalin kuvaaman rahanvallan ohella toinen tekijä miks suomettuminen on niin helposti mahdollista tässä maassa. Rahan kutsua on vaikea vastustaa.
Pallien kasvatus lienee yhtä vaikeaa.
Korostin. Juu, niin varmasti. Jutut on kuin neuvostouskovaisilla jokunen vuosikymmen takaperin.
Coffee Man
Respected Leader
YYA-sopimusta on vielä vaikea ennustaa, vaikka kuinka kristallipalloon tuijottelisi tai kahvinporoja pyörittelisi. Sen tiellä on EU jonka tulevaisuus on toki myös hieman epävarma.
Suomi on aina ollut ja on edelleenkin tilanteessa, missä suuret päätökset Suomen ulkopoliittisista linjauksista tehdään jossain ihan muualla kun Suomessa. Se on Suomen kohtalo aivan samalla tavalla kun Ruotsin kohtalo on olla aina vähän sivussa, kun maailmalla rytisee ja rämisee.
Tässä maassa on aina asunut ihmisiä jotka haluavat asua länsimaassa, mutta myös niitä jotka ovat identiteetiltään paljon lähempänä Moskovaa.
Tämä on sikäli ihan luonnollista että mehän emme ole oikein misssään mielessä ihan puhdas länsimaa, ainakaan samalla tavalla kun Ruotsi. Sitä me emme ole myöskään Washingtonin tai Moskovan papereissa.
Brysselissä meidät hahmotetaan kyllä länsimaana, mutta jos oikein tiukka paikka tulee niin kyllä meidät Moskovaan myydään jos Ruotsi jätetään rauhaan.
Kun tähän yhtälöön lisätään tonttikaupat, oligarkien rahat, venäläiset turistit, poliitikot, liikemiehet ja muu sotku, niin siinähän sitä on ihmettelemistä jos idän ja lännet välit vielä vähänkin kiristyvät.
Ollako vai eikö olla, siinä pulma
Suomi on aina ollut ja on edelleenkin tilanteessa, missä suuret päätökset Suomen ulkopoliittisista linjauksista tehdään jossain ihan muualla kun Suomessa. Se on Suomen kohtalo aivan samalla tavalla kun Ruotsin kohtalo on olla aina vähän sivussa, kun maailmalla rytisee ja rämisee.
Tässä maassa on aina asunut ihmisiä jotka haluavat asua länsimaassa, mutta myös niitä jotka ovat identiteetiltään paljon lähempänä Moskovaa.
Tämä on sikäli ihan luonnollista että mehän emme ole oikein misssään mielessä ihan puhdas länsimaa, ainakaan samalla tavalla kun Ruotsi. Sitä me emme ole myöskään Washingtonin tai Moskovan papereissa.
Brysselissä meidät hahmotetaan kyllä länsimaana, mutta jos oikein tiukka paikka tulee niin kyllä meidät Moskovaan myydään jos Ruotsi jätetään rauhaan.
Kun tähän yhtälöön lisätään tonttikaupat, oligarkien rahat, venäläiset turistit, poliitikot, liikemiehet ja muu sotku, niin siinähän sitä on ihmettelemistä jos idän ja lännet välit vielä vähänkin kiristyvät.
Ollako vai eikö olla, siinä pulma