Ruukinmatruuna vetää historian mutkat iloisesti suoraksi, Vietnam oli vielä amerikkalaistenkin aikaan ns siirtomaasota ja sen historia pitäisikin aloitta Ranska Indokiinan valtauksesta. Muista siirtomaista poiketen Vietnam ei ollut sekalainen kokoelma heimoja vaan yhtenäinen keisarikunta jolla oli oma kansallinen identiteettinsä ja perinteensä.
Vietnam lainasi hallintomuotonsa Kiinalta, keisari hallitsi taivaallisella mandaatilla perinnöllisen virkamiesluokan kautta, virkamiesluokkaa kutsutaan lännessä samalla nimellä kuin kiinan vastaavaa, mandariinit. Pääosa väestöstä oli pienviljelijöitä jotka olivat ryhmittyneet pieniksi kyläkunniksi (engl. hamlet), kyläkunnilla oli laaja perinteeseen pohjautuva itsehallinto ja Vietnamilaisilla olikin sanonta "Keisarin valta loppuu kylän portilla"
1800-luvulla Ranska valtasi Vietnamin siirtomaakseen ja kehitti nopeasti paikallisia luonnonvaroja, tee- ja erityisesti kumiplantaasit ilmestyivät, kehitettiin rautateitä ja kaivostoimintaa. Annamin protektoraatti oli näennäisesti itsenäinen, mutta jokaisen keskeisen mandariinin takana oli Ranskan siirtomaahallinnon "neuvonantaja". Eurooppalaiset ohjastivat sekä virkamiesluokkaa että pienen pientä kehittyvää kaupunkien keskiluokkaa. Yli 99% vestöstä oli kuitenkin yhä maaseudulla jossa olot kurjistuivat tasaiseen tahtiin.
Lisääntyvä verotaakka pakotti maanviljelijöitä vuokraviljelijöiksi tai töihin plantaaseille ja kaivoksiin jotka olivat käytännössä orjatyöpaikkoja. Kapinoita oli säännöllisesti, mutta ne murskattiin säälittä. Keisarin ja mandariiniluokan taivallinen mandaatti alkoi menettää tehoaan, kun valtaosa väestöä näki nälkää köyhyydessä.
1910-luvulla nuori mies nimeltä Nguyễn Sinh Cung kehitti ohjelman johon kuului
-Mandariiniluokan etuoikeuksian poistaminen
-Maan jakaminen maattomille
-Älyttömien maanvuokrien poistaminen
-Demokratiaan ja lakiin perustuva hallinto
Ohjelma ei saanut paljon kannatusta siirtomaahallinnon keskuudessa, mutta se oli helppo selittää maaseudun pienviljelijälle. Mandariiniluokka ja keisari leimautuivat länsivaltojen kätyreiksi ja kannattajia saatii jokaisesta kylästä. Nguyễn Sinh Cung otti salanimen Hän joka valaisee ja kutsui järjestöään Vietnamin Itsenäisyysliitoksi. Koska siirtomaahallinto kieltäytyi johdonmukaiseti kaikista hallinnollisista ja taloudellisista uudistuksista, näytti Ho Tsi Minh ja Viet Minh tarjoavan ainoan toivin tilanteen parantumisesta. Toiseen maailmansotaan mennessä Viet Minh oli soluttanut kannattajillaan käytännössä koko Tonkinin eli Pohjois-Vietnamin ja levittäytyi etelään.
Huomatkaa, tässä vaiheessa Viet Minh oli (laiton) poliittinen puolue jolla ei ollut sen enempää aseita kuin sotilaitakaan.
Toisessa maailmansodassa Japani pyyhkäisi siirtomaajoukot pois, Vietminh aloitti Japanilaisia vstaan sissisodan jossa se sai tukea liittoutuneilta, myös USA:lta. Japanin antauduttua, Vietminh otti Tonkinin myös sotilaaliseen hallintaansa ja julisti Vietnamin itsenäiseksi. Ranskaset ja Brittiläiset joukot valtasivat Vietnamin uudelleen, Vietnamilaisilta, mutta käytännössä Ranskalaiset ja heidän Vietnamilaiset apurinsa olivat miehittäjiä vihamielisessä maassa aivan kuten Japanilaisetkin.
Ensimmäisen Indokiinan sodan aikana Vietminh levittäytyi etelään, samalla kun Ranskalaiset yrittivät murskata sen sotilaallisesti. Kylistä löytyi kuitenkin aina uusia alokkaita kuolleiden tilalle ja kiinan muutuminen kommunistiseksi avasi uuden varustelähteen kehittyville Vieminhin sotilasjoukoille.
Dien Bien Phun aikaan Ranskalaiset olivat häviämässä ja tiesivät sen, operaatio oli viimeinen yritys, ei voittaa vaan saada edulliset asemat rauhanneuvotteluille. Lopulta maa jaettiin Ranskan miehitysvyöhykkeeseen ja siitä vapaaseen alueeseen, tarkoitus oli järjestää vapaat vaalit, jotka Vietminh olisi voittanut. Vaalit esti USA, joka ryhtyi tukemaan etelän katolista vähemmistöä ja siihen kuuluvaa mandariinia Ngo Diemiä. Syntyi Vietnamin tasavalta.
Valitettavasti USA:kaan ei kyennyt pakottamaan hallinto ja talousuudistusta Vietnamin tasavalta oli mitä suurimmassa määrin Annamin Protektoraatin perillinen, maanvuokraus, ylisuuret verot, riisto, sorto ja korruptio jatkuivat erinäisten diktaattorien alaisuudessa. Seurauksena oli toinen indokiinan sota, jota on jo käsiteltykin.
Mutta miksi kaikki takertuvat taktiikkaan eivätkä ymmärrä sodan poliittista ulottuvuutta? Ranskalaiset tay USA eivät olisi kyenneet voittamaan vaikka heillä olsikin ollut paremmat aseet, elleivät he olleet halukkaat hankkimaan väestön enemmistön kannatusta. Vihreät baretit saavuttivat paikallista menestystä, mutta vain vähemmistökansallisuuksien avulla Suomessa kolttasaamelaisista saisi kovia erikoisjoukkoja, mutta maata ei heidän avullaan vallata.