Viet Nam, eli miten sotaa ei pidä käydä

Miten tarkkaan arvelette Suomen intin seuranneen Vietnamin sotaa? Mitä johtopäätöksiä sodasta ja sodankäynnistä tehtiin? Mistä Suomen intti mahtoi saada ajantasaista de faktoa, mitä arvelette?

Mulle on vuosien mittaan kehittynyt käsitys, että Suomen intti seurasi Vietnamin sotaa hyvin tarkoin ja sai de faktoa varsin avoimesti amerikkalaisilta. Amerikkalaiset luovuttivat varsin helposti kokemuksiaan niille, joiden saattoi kuvitella joutuvan sotimaan NLa vastaan.

Vaikuttiko Vietnamin sodasta saatu tieto suomalaiseen doktriiniin?
 
Miten tarkkaan arvelette Suomen intin seuranneen Vietnamin sotaa? Mitä johtopäätöksiä sodasta ja sodankäynnistä tehtiin? Mistä Suomen intti mahtoi saada ajantasaista de faktoa, mitä arvelette?

Mulle on vuosien mittaan kehittynyt käsitys, että Suomen intti seurasi Vietnamin sotaa hyvin tarkoin ja sai de faktoa varsin avoimesti amerikkalaisilta. Amerikkalaiset luovuttivat varsin helposti kokemuksiaan niille, joiden saattoi kuvitella joutuvan sotimaan NLa vastaan.

Vaikuttiko Vietnamin sodasta saatu tieto suomalaiseen doktriiniin?

Mielenkiintoinen kysymys. Jotain viitettä antaa Marko Palokankaan väitöskirja, jossa toisaalta useasti viitataan Vietnamin sodan kokemuksiin, mutta kuitenkin todetaan

"Miten kansainväliset suuntaukset ovat vaikuttaneet kansallisen sissitoiminnan kehitykseen?
Sotataidossa sissien merkitys korostui entisestään ulkomaisten esimerkkien valossa. Yhtäältä sissien toiminta niin Indokiinassa, Koreassa kuin Vietnamissa oli osoittanut toiminnan tehokkuuden. Toisaalta helikopterit ja ilmatiet olivat mahdollistaneet vastasissitoiminnan laajentamisen. Hyvin mielenkiintoista on se, että Vietnamin sota vaikuttaa kuitenkin jääneen Suomessa varsin vähälle huomiolle. Vietnamin vapautusliikkeen tai Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman käymää sissisotaa ei jostain syystä ainakaan tämän tutkimuksen perusteella julkisesti Suomen sotilaallisessa suunnittelussa laajemmin noteerattu. On yllättävää, että eräs yleisimmin käytetyistä kumouksellisen kansansodan ja sissisodan kansainvälisistä referensseistä 1960- ja 1970-luvulla ei noussut suurempaan rooliin sissitoiminnasta Suomen puolustusvoimien sisällä käydyssä keskustelussa."


Toisaalta tuossa viitataan julkisuuteen. Oisko sittenkin niin, että tiettyjä asioita ei niin julkisesti kannatakaan tuoda esille...
 
Miten tarkkaan arvelette Suomen intin seuranneen Vietnamin sotaa? Mitä johtopäätöksiä sodasta ja sodankäynnistä tehtiin? Mistä Suomen intti mahtoi saada ajantasaista de faktoa, mitä arvelette?

Mulle on vuosien mittaan kehittynyt käsitys, että Suomen intti seurasi Vietnamin sotaa hyvin tarkoin ja sai de faktoa varsin avoimesti amerikkalaisilta. Amerikkalaiset luovuttivat varsin helposti kokemuksiaan niille, joiden saattoi kuvitella joutuvan sotimaan NLa vastaan.

Vaikuttiko Vietnamin sodasta saatu tieto suomalaiseen doktriiniin?

Minäpä epäilen, että ensimmäinen Vietnamin sota ranskalaisia vastaan vaikutti enemmän. Silloin PV oli todella heikoilla. Suomalainen alueellisen puolustuksen ensimmäinen editiohan oli kuin Vietnamista paikallisjoukkoineen ja yleisjoukkoineen. Poliittinen johto (läänit ja kunnat) integroitu alueelliseen sotilaalliseen johtoportaaseen. Samoin esim. jalkaväkiaseistukseen panostettiin, ideana päästä niin lähelle vihollista ettei taktisia ydinaseita voitaisi käyttää. Varustus kevyttä, koukkaukset maastossa.

Joissain PV:n lennokkaimmissa teksteissä viitattiin jopa sivistyskansoihin jotka eivät osaa sissisotaa, villi-ihmisiin jotka osaavat sekä suomalaisiin noiden välissä.

Toisen Vietnamin sodan opetukset lienevät olleet enemmän taktis-teknisiä - toimi hekoja vastaan näin, hoida ensiapua näin ym.

Epäilen myös että Vietnamin sota kasvatti uskoa suomalaista maanpuolustusta kohtaan. Sissi oli termi joka kadunmiehen korvissa kuulosti ihmeveijarilta joka veti dunkkuun maailman voimakkainta kansakuntaa vastaan. Vietnam oli esimerkki jota pystyi käyttämään siitä, että atomiaikakaudellakin pieni maa pystyi laittamaan maailman voimakkaimmalle sotilasmahdille vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta tuossa viitataan julkisuuteen. Oisko sittenkin niin, että tiettyjä asioita ei niin julkisesti kannatakaan tuoda esille..

Asioiden julkistaminen on ollut aina se johtava Peikko. Salaamista on harjoitettu runsaasti. Keihäänkärkikynsilleantoelementit ovat saaneet rahoituksensa, mitä on lirunut viimeiset 30 vuotta muille kyvyille? Aivan.
 
Vietnamin vapautusliikkeen tai Etelä-Vietnamin kansallisen vapautusrintaman käymää sissisotaa ei jostain syystä ainakaan tämän tutkimuksen perusteella julkisesti Suomen sotilaallisessa suunnittelussa laajemmin noteerattu.
Ei noteerattu ihan syystä koska etenkin 1968 Tet- hyökkäyksen jälkeen FNL (aka "Vietkong") oli murskattu, ja vastuu siirtyi täysin Pohjois-Vietnamin armeijalle "NVA Regulars" raskaine aseineen.
 
Tässäpä pari vastaan tullutta mielenkiintoisen tuntuista kirjaa.

Erään Tiikeri-pataljoonan miesten omakohtaisia muistoja koottuna yhteen. Saksalaisten panssarimiesten kokemukset kiinnostavat aina.

Katso liite: 46297

11. panssariratsuväkirykmentti soti erikoisissa olosuhteissa. Vietnam kun oli kaikkea muuta kuin hyvää panssarimaastoa. Mutta Blackhorse -rykmentti pärjäsi hyvin.

Katso liite: 46298

Blackhorse in Vietnam -kirjan kirjoittaja muistelee palvelusaikaansa Vietnamissa 11 ACR:n riveissä.

 
Erikoisjoukkojen isku Son Tayn sotavankileiriin Hanoin lähellä.

En kutsuisi tuota iskuksi mutta en tiedä miksi sitä kutsua. Erikoistehtävä, erikoisukoille. Mitään normaalia tässä ei ollut. Silti kerta toisensa jälkeen jossain vaiheessa tämä tehtävä tulee eteen. Miksi sitä ei harjoitella taikka suunnitella rauhan aikana jollain simuloidulla alueella?
 
Aika tavallinen tarina tuo sotasaaliina siirtyneen kaluston kohtalo. Vähän kuten Irankin niiden muistaakseni F14-koneiden kanssa.

Monimutkaisimmat vehkeet kuten lentokoneet jäivät varaosien ja tietotaidon puutteen vuoksi pois käytöstä vaikka näemmä Huey-kopterit palvelivat lopulta pitkäänkin. Osasta käsiaseita sitten kehiteltiin omia johdannaisia ja simppelimmät vehkeet ovat varastorasvoissa yhä.

Aika vaikuttavan arsenaalin jätti Nixon jälkeensä. Tuota röykkiötä takuulla kävi läpi niin Kiina kuin silloinen itänaapurikin suurella kiinnostuksella.
 
Aika tavallinen tarina tuo sotasaaliina siirtyneen kaluston kohtalo. Vähän kuten Irankin niiden muistaakseni F14-koneiden kanssa.

Monimutkaisimmat vehkeet kuten lentokoneet jäivät varaosien ja tietotaidon puutteen vuoksi pois käytöstä vaikka näemmä Huey-kopterit palvelivat lopulta pitkäänkin. Osasta käsiaseita sitten kehiteltiin omia johdannaisia ja simppelimmät vehkeet ovat varastorasvoissa yhä.

Aika vaikuttavan arsenaalin jätti Nixon jälkeensä. Tuota röykkiötä takuulla kävi läpi niin Kiina kuin silloinen itänaapurikin suurella kiinnostuksella.

Tuossa mainittiinkin että ainakin F-5 -hävittäjä kävi neukkulassa testattavana.
 
Back
Top