Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”
Suomi ei päässyt tasavertaiseen asemaan ruotsin, tanskan ja norjan rinnalle. Eduskunta on hankkinut Ahvenanmaan edustaja Britt Lundbergille kaikkiin kokouksiin tulkkauksen.
Ahvenanmaalainen Britt Lundberg (keskellä) on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 presidentti. Vasemmalla Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola ja oikealla varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta. (KUVA: EMMI KORHONEN, RONI REKOMAA / LEHTIKUVA)
Teemu Luukka HS Minna Nalbantoglu HS
Julkaistu: 21.9. 13:43 , Päivitetty: 21.9. 16:12
AHVENANMAAN edustaja on äänestänyt Suomen ehdotusta ja kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa (PN). Hän esti näin suomen ja islannin kielten nousun tasavertaiseen asemaan neuvostossa ruotsin, tanskan ja norjan rinnalle.
Ehdotus hävisi äänin 6–5, kun Suomeen kuuluvan Ahvenanmaan edustaja
Britt Lundberg ei kannattanut sitä. Ahvenanmaalla on neuvostossa oma edustajansa, joka on nyt puheenjohtajiston puheenjohtaja.
Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen toimielin.
PN:N SUOMEN-VALTUUSKUNTAAN kuuluvat edustajat ovat pöyristyneitä Lundbergin toiminnasta. Britt Lundbergin perustelut äänestyskäyttäytymiselleen löytyvät
tästä HS:n uutisesta.
Valtuuskunnan varapuheenjohtaja
Maarit Feldt-Ranta (sd) sanoi, ettei Lundbergin toiminta edistä hyviä kielisuhteita Suomessa eikä Pohjolassa.
”Olen todella pettynyt. Suomen valtuuskunta esitti Lundbergia aikanaan Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi, emmekä pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen eduskunnan valtuuskunnan aloitetta vastaan”, Feldt-Ranta sanoi tiedotteessa.
RKP:N puheenjohtaja, Suomen valtuuskunnan jäsen
Anna-Maja Henriksson pitää Lundbergin toimintaa ”äärimmäisen valitettavana”.
”Meille Rkp:n ryhmälle on ollut aivan selvä asia, että tuemme suomen kieltä. Olen hyvin hyvin yllättynyt tästä”, Henriksson.
Hän kertoi aikovansa puhua asiasta Lundbergin kanssa. Henrikssonin mukaan tavoitteena on yhä, että PN:n loka–marraskuussa pidettävässä istunnossa myös suomi ja islanti olisivat virallisia kieliä.
Kieliasiasta äänestetään vielä lokakuussa Helsingissä.
Myös PN:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
Juho Eerola (ps) kertoi HS:lle pitävänsä ”erittäin hämmästyttävänä” äänestyksen lopputulosta.
Eerola pyrki alun perin neuvoston presidentiksi, mutta
hän ei kelvannut muille puolueille. Tilalle nousi Lundberg.
EHDOTUKSEN suomen ja islannin kielen aseman parantamisesta PN:ssä olivat tehneet Suomen ja Islannin valtuuskunnat. Sen tarkoituksena oli huolehtia muun muassa siitä, että suomalaisilla ja islantilaisilla kansanedustajilla olisi mahdollisuus tehdä aloitteita omalla kielellään.
Ehdotuksen kaatuminen tuli esille Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenen
Erkki Tuomiojan (sd)
Facebook-kirjoituksessa. Asiasta
kertoi ensimmäisenä Sosiaalidemokraatti.
Suomen ja islannin aseman parantamista on vastustettu muun muassa siksi, että siitä olisi tullut kustannuksia. Tuomiojan mukaan ehdotus oli kuitenkin sellainen, ettei siitä olisi tullut viiteen vuoteen uusia kustannuksia.
”Kun tätä vastustettiin viittaamalla kaikkien seurausten selvittämistarpeeseen, totesin, että jos Suomessa olisi 1906 jääty odottamaan kaikkien yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden taloudellisten ja muiden seurausten selvittämistä, niin tuskin meillä olisi tänäänkään vielä demokraattista valtiosääntöä”, Tuomioja kirjoittaa Facebookissa.
AHVENANMAAN edustaja Britt Lundberg
puolustautuuHufvudstadsbladetissa, ettei hän nähnyt Suomen ehdotuksella olevan menestymismahdollisuuksia. Siksi hän halusi etsiä puheenjohtajana kompromissin.
Kompromissin mukaan suomalaiset ja islantilaiset voisivat käyttää kieliään nykyistä enemmän. Esimerkiksi pöytäkirjat tulisivat myös islanniksi ja suomeksi.
FELDT-RANTA SANOO, että Suomen eduskunta on Lundbergin presidenttiyden vuoksi järjestänyt kaikkiin kokouksiin tulkkauspalvelut ruotsin kielellä.
”Myös sitäkin taustaa vasten tuntuu kummalliselta, ettei Lundberg näe muiden edustajien kielellisten palvelujen vahvistamisen tärkeyttä”, Feldt-Ranta sanoo.