Valtakunnansyyttäjä ei nosta syytettä toimittaja Rebekka Härköseen kohdistuneista vihapuheista – Härkönen: "Päätös saatu, nyt alkaa keskustelu"
Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko tapauksessa laissa tarkoitettu yleinen etu, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan.
Lehdistönvapaus
13.3.2018 klo 14:52
Yle
Sannimari Lehtilä
Jaa artikkeli Facebookissa88
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Mistä on kyse?
- Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkönen joutui vihapuheen kohteeksi kirjoitettuaan jutun Turussa 18.8.2017 tapahtuneista puukotuksista
- Poliisi ryhtyi tutkimaan oliko vihapuheissa syyllistytty rikoksiin
- Rebekka Härkönen vaati aluksi rangaistusta asianomistajarikoksista, mutta perui myöhemmin vaatimuksensa
- Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko tapauksessa laissa tarkoitettu yleinen etu, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan
- Valtakunnansyyttäjävirasto antoi asiassa päätöksen 9.3.2018, etteivät Härköseen kohdistuneet asiat ole sellaisia, joissa yleisen edun voisi katsoa vaativan syytteen nostamista
Turun Sanomien toimittajaa Rebekka Härköstä kohtaan sosiaalisessa mediassa kohdistettu kirjoittelu ei vaadi valtakunnansyyttäjän mukaan syytteen nostamista. Tapaus liittyy
Turun puukotusten uutisointiin(siirryt toiseen palveluun).
Härkönen sai runsaasti vihamielistä palautetta kirjoitettuaan lehdessä Turun puukottajaa jahdanneesta turvapaikanhakijasta.
– Lähdin tekemään uutista, enkä todellakaan lähteissäni tiennyt, että siitä seuraisi tämä. Minua haukuttiin, mustamaalattiin ja uhkailtiin, Härkönen sanoo.
Poliisi ryhtyi oma-aloitteisesti tutkimaan Härköseen kohdistuneita kirjoituksia kunnianloukkauksina ja laittomina uhkauksina.
– He itse huomasivat sen valtavan myrskyn. Ilahduin siitä, että meillä olisi ollut yhteiskunta, jossa olisi lähdetty ajamaan toimittajaan ja lehdistönvapauteen kohdistuvaa häirintä- ja painostuskampanjaa alas. Asia on kuitenkin nyt päättynyt toisella tavalla, Härkönen sanoo.
Valtakunnansyyttäjä on rajanvetäjä
Rebekka Härkönen vaati aluksi häneen kohdistuneista vihapuheista rangaistusta asianomistajarikoksina, mutta peruutti myöhemmin vaatimuksensa, kun uhkailujen taakka tuli liian suureksi.
– Se oli ainoa keino saada asia valtakunnansyyttäjän arvioitavaksi. Halusin tietää, lähtisikö valtakunnansyyttäjä ajamaan asiaa puolestani.
Härkönen pyysi lokakuussa 2017 valtakunnansyyttäjää linjaamaan onko hänen tapauksessaan olemassa laissa tarkoitettu erittäin tärkeä yleinen etu, jolloin häneen kohdistuneet asianomistajarikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimustaan.
Katson, että lainsäädäntömme on täysin riittämätön suojelemaan työtään tekevää toimittajaa ja koko demokraattisen yhteiskunnan kivijalkaa eli lehdistövapautta.
REBEKKA HÄRKÖNEN
Valtakunnansyyttäjä päätti olla nostamatta syytettä eikä Härkönen ole yllättynyt.
– Ymmärrän valtakunnansyyttäjää. Rima on varmasti todella korkealla, mikä on se erittäin tärkeä yleinen etu. Tilanne on heillekin uusi, että toimittajaan kohdistuu näin rankka vihapuhekampanja. Ei ole helppoa päättää, onko se sellainen piirre yhteiskunnassa, jota yhteiskunnan pitäisi voida estää, Härkönen sanoo.
Lainsäädännössä korjattavaa
Rebekka Härkösen mielestä valtakunnansyyttäjän päätös olla nostamatta syytettä ei oikeastaan olisi voinut olla mikään muu nykyisen lainsäädännön puitteissa.
– Katson, että lainsäädäntömme on täysin riittämätön suojelemaan työtään tekevää toimittajaa ja koko demokraattisen yhteiskunnan kivijalkaa eli lehdistövapautta. Lainsäädäntöä pitää muuttaa, Härkönen sanoo.
Näin Suomessa toimii lehdistönvapauden suojaaminen käytännössä.
REBEKKA HÄRKÖNEN
Hän näkee ongelman lainsäädännössä esimerkiksi siinä, että asioita käsitellään yksittäisinä tekoina, joita ei tulkita osaksi kokonaisuutta.
– Ei katsota, että ihmisen päivittäiseen elämään vaikuttava vainoamiskampanja on iso rikoskokonaisuus. Siinä on liikkeellepaneva voima, josta kumpuaa aina lisää painostusta, lietsontaa ja häirintää. Itse sen lingon läpi menneenä voin sanoa, että montaa kertaa sitä ei kestä. Sitten lentää hanskat naulaan ja lopetan toimittajan työt, Härkönen sanoo.
Muun muassa
Bonnierin Suuren journalistipalkinnon(siirryt toiseen palveluun) ja tutkivan journalismin yhdistyksen
Lumilapio-palkinnon saanut Rebekka Härkönen on kertonut muuttaneensa toiseen kaupunkiin vainon seurauksena. Hänen mukaansa puutteellinen lainsäädäntö näkyy siinäkin.
– Näin käy, kun tuijotetaan sokeasti vain tekoa, mutta ei sen seurauksia.
Valtakunnansyyttäjän päätös ei Härkösen mielestä ole piste asian käsittelylle.
–
Nyt alkaa julkinen keskustelu. Twitter on ainakin jo ihan tukossa. Ihmiset ovat aika pöyristyneitä siitä, miten Suomessa lehdistönvapauden suojaaminen toimii käytännössä.