#vihapuhe

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hansai
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tutun vastasyntyneellä esikoisvauvalla leikattiin golfpallon kokoinen kasvain ja vauva on saanut sytostaatteja. Vetää aika vaikeaksi ja laittaa vähän palikoita kohdalleen sen suhteen mikä on ongelma, ei ainakaan joku helvetin vääränlainen kuppila jossain

Vierailu osastolla, jossa kohtaa oikeasti sairaita lapsia on terveellinen, joskin herkälle ihmiselle traumaattinen. Ei naurata kohdata 8-vuotiasta, jonka silmissä pitäisi helkkyä leikki ja ilo, ei, silmissä onkin kehittyvä tietoisuus siitä, että tämä saattaa olla kohta tässä. Muistan tällaisen vierailun taatusti ikäni.

Meillä länkkäreillä on asiat olleet ehkä liiankin hyvin ja olemme mestareita uhriutumaan ja tekemään ongelmia asioista, joille 75-prosenttia maailman väestöstä nauraa reipasta selkäkeikkaa.

Vai onko kyse siitä, että ääntä pitävä sukupolvi sai osansa liian helposti? Kuvitteliko se, että taivas on rajaton ja mahdollisuudet sirkulaariset...eikö kaksi velka-autoa pihassa, tiilitalo, se peritty tai pankilta liisattu, kivaksi kuviteltu duuni, labbis ja aikataulu jääkaapin ovessa, loputtoman vaateliaat ihanat pikku lapset....eivätkö NE olleetkaan SE? Minä vähän luulen, että ihmiset kipuilevat tämän itse rakentamansa litskun tuskaa. i.
 
Savossa vihaista latupuhetta. Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd) esittää ratkaisuksi, että avustukset hiihtäjille lopetetaan, jollei laturaivo lopu.
Jotenkin niin Suomessa tyypillistä olisi, että laturaivon lopettamiseksi latuja ei enää tehdä niille yleisille kulkuväylille. Siitään saivat hiihtäjät!
Samanaikaisesti tallustelijatkin lopettavat väylien käytön koska liika lunta. Hyvä lopputulos: ei ketään paikalla joten ei riitelyäkään. :)
.
 
Olen taipumassa nyt baikalilaisuuden linjoille: Nauran lähinnä näille jutuille, ajoittain kitkerämmin mutta yleensä räkäisesti. Ja sanon myös ei-anonyyminä nykyään useammin että joku asia on älytöntä jos se on älytöntä.

Juuri näin. Ja helvetti: veroina kerätty yhteiseksi sovittu kassa ei ole mikään UnelmaSampo, joka on tarkoitettu immelmanneihin. Sitä on käytettävä säästeliäästi ja sen on piisattava. Velka on edelleen veli otettaessa ja sukulaispoika maksettaessa....ei tämä asia miksikään muutu.

Yleensä törkeimmät älyttömyydet nimittäin rahoitetaan julkisista varoista.
 
Tiedä sitten sopiiko tähän keskusteluun, mutta katselin maanantaina : Kirjeitä Bagdadista, Fem klo 22.00 ja Yle Areena Gertrud Bellin elämästä kertovan dokumentin.
Vaikuttava elämä ja työ. Mutta se mikä minulle ainakin nousi pintaan, jälleen kerran, on tämä ns. "valkoisen miehen taakka".
Britit, ennenkaikkea, mutta tehokkaasti toki muutkin - mukaanlukien ranskalaiset ja jenkit, ovat päällepäsmäröineet ja jakaneet alueita heimoja, piirtäneet rajoja (mukaanlukien neiti Bell) ja vieneet muinaismuistoja sekä siinä samalla sotineet, aseistaneet sekä nostaneet kuninkaita ja yksinvaltiaita viimeisen parin-kolmen sadan vuoden aikana.
Käytännössä kaikki nämä alueet ovat olleet jatkuvassa kriisissä tai katastrofaalisessa ihmisoikeuslimbossa viimeisen sata vuotta. Meillä tämä näkyy maahan saapuvina pakolaisina, ja elintasosiirtolaisina (kauniisti sanottuna). Mutta, me täältä raukoilta rajoilta emme ole olleet vetämässä niitä rajoja, nostamassa klaanipäälliköitä, päättämässä että sunni-vähemmistö hallitsee shia-enemmistöä(ihan esimerkkinä), jotta voisimme vaurastua öljyllä sekä kerätä museoihin tavaraa, jolla ei ole mitään tekemistä ainakaan oman kansallisen historiamme kanssa.

Olen muutamankin kerran saanut ilon käydä, yleisesti paheksuttavan heteronormatiivisen, lihaasyövän, ugri-mies-väestön edustajana todella outoja keskusteluja henkisiltä ja moraalisilta kyvyiltään täysin ylivoimaisten helsinkiläisten, anteeksi kruununhakalaisten, yliopisto-vasemmisto-intellektuaalien kanssa. Jostain syystä edellä mainittu dilemma ei toimi argumenttina - ja pikemminkin osoittaa oman nurjan ahdaskatseisuuteni ja pyrkimykseni vastuunpakoiluun.
 
Tiedä sitten sopiiko tähän keskusteluun, mutta katselin maanantaina : Kirjeitä Bagdadista, Fem klo 22.00 ja Yle Areena Gertrud Bellin elämästä kertovan dokumentin.
Vaikuttava elämä ja työ. Mutta se mikä minulle ainakin nousi pintaan, jälleen kerran, on tämä ns. "valkoisen miehen taakka".
Britit, ennenkaikkea, mutta tehokkaasti toki muutkin - mukaanlukien ranskalaiset ja jenkit, ovat päällepäsmäröineet ja jakaneet alueita heimoja, piirtäneet rajoja (mukaanlukien neiti Bell) ja vieneet muinaismuistoja sekä siinä samalla sotineet, aseistaneet sekä nostaneet kuninkaita ja yksinvaltiaita viimeisen parin-kolmen sadan vuoden aikana.
Käytännössä kaikki nämä alueet ovat olleet jatkuvassa kriisissä tai katastrofaalisessa ihmisoikeuslimbossa viimeisen sata vuotta. Meillä tämä näkyy maahan saapuvina pakolaisina, ja elintasosiirtolaisina (kauniisti sanottuna). Mutta, me täältä raukoilta rajoilta emme ole olleet vetämässä niitä rajoja, nostamassa klaanipäälliköitä, päättämässä että sunni-vähemmistö hallitsee shia-enemmistöä(ihan esimerkkinä), jotta voisimme vaurastua öljyllä sekä kerätä museoihin tavaraa, jolla ei ole mitään tekemistä ainakaan oman kansallisen historiamme kanssa.

Olen muutamankin kerran saanut ilon käydä, yleisesti paheksuttavan heteronormatiivisen, lihaasyövän, ugri-mies-väestön edustajana todella outoja keskusteluja henkisiltä ja moraalisilta kyvyiltään täysin ylivoimaisten helsinkiläisten, anteeksi kruununhakalaisten, yliopisto-vasemmisto-intellektuaalien kanssa. Jostain syystä edellä mainittu dilemma ei toimi argumenttina - ja pikemminkin osoittaa oman nurjan ahdaskatseisuuteni ja pyrkimykseni vastuunpakoiluun.

Afrikassa afrikkalaiset eivät tule toimeen keskenään, koska kaikki kulttuurit siellä ovat afrikkalaisia. Lähi-idässä lähi-itäinen kulttuuri ei tule toimeen edes itsensä kanssa, koska kulttuuri siellä eristää heimo-klaani-suku-perhetasollakin jo kaikki kaikkien vihamiehiksi. Afrikkalainen ja lähi-itäinen kulttuuri tulee kuitenkin toimeen hienosti Euroopassa, koska se afrikkalaisuus ja lähi-itäisyys muuttuu heti tänne saapuessaan suvaitsevaiseksi, tofua syöväksi, tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjä puolustavaksi vihervasemmistolaiseksi maailmanhalauskulttuuriksi. Tai näin ainakin siellä "kruununhakalaisessa, yliopisto-vasemmisto-intellektuaalisessa" kuplassa ajatellaan. Katutasolla todellisuus voi olla jotain muuta, tietysti, mutta se taas selittyy sillä valkoisen miehen taakalla, siirtomaa-ajalla, yhteiskunnan sisäänrakennetulla rasismilla ja millälie...
 
Valtakunnansyyttäjä ei nosta syytettä toimittaja Rebekka Härköseen kohdistuneista vihapuheista – Härkönen: "Päätös saatu, nyt alkaa keskustelu"
Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko tapauksessa laissa tarkoitettu yleinen etu, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan.
Lehdistönvapaus
13.3.2018 klo 14:52
13-3-9792092.png

Yle
13-3-8576116.jpg

Sannimari Lehtilä

Jaa artikkeli Facebookissa88
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa

Mistä on kyse?
  • Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkönen joutui vihapuheen kohteeksi kirjoitettuaan jutun Turussa 18.8.2017 tapahtuneista puukotuksista
  • Poliisi ryhtyi tutkimaan oliko vihapuheissa syyllistytty rikoksiin
  • Rebekka Härkönen vaati aluksi rangaistusta asianomistajarikoksista, mutta perui myöhemmin vaatimuksensa
  • Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko tapauksessa laissa tarkoitettu yleinen etu, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan
  • Valtakunnansyyttäjävirasto antoi asiassa päätöksen 9.3.2018, etteivät Härköseen kohdistuneet asiat ole sellaisia, joissa yleisen edun voisi katsoa vaativan syytteen nostamista
Turun Sanomien toimittajaa Rebekka Härköstä kohtaan sosiaalisessa mediassa kohdistettu kirjoittelu ei vaadi valtakunnansyyttäjän mukaan syytteen nostamista. Tapaus liittyy Turun puukotusten uutisointiin(siirryt toiseen palveluun).
Härkönen sai runsaasti vihamielistä palautetta kirjoitettuaan lehdessä Turun puukottajaa jahdanneesta turvapaikanhakijasta.
– Lähdin tekemään uutista, enkä todellakaan lähteissäni tiennyt, että siitä seuraisi tämä. Minua haukuttiin, mustamaalattiin ja uhkailtiin, Härkönen sanoo.
Poliisi ryhtyi oma-aloitteisesti tutkimaan Härköseen kohdistuneita kirjoituksia kunnianloukkauksina ja laittomina uhkauksina.
– He itse huomasivat sen valtavan myrskyn. Ilahduin siitä, että meillä olisi ollut yhteiskunta, jossa olisi lähdetty ajamaan toimittajaan ja lehdistönvapauteen kohdistuvaa häirintä- ja painostuskampanjaa alas. Asia on kuitenkin nyt päättynyt toisella tavalla, Härkönen sanoo.
Valtakunnansyyttäjä on rajanvetäjä
Rebekka Härkönen vaati aluksi häneen kohdistuneista vihapuheista rangaistusta asianomistajarikoksina, mutta peruutti myöhemmin vaatimuksensa, kun uhkailujen taakka tuli liian suureksi.
– Se oli ainoa keino saada asia valtakunnansyyttäjän arvioitavaksi. Halusin tietää, lähtisikö valtakunnansyyttäjä ajamaan asiaa puolestani.
Härkönen pyysi lokakuussa 2017 valtakunnansyyttäjää linjaamaan onko hänen tapauksessaan olemassa laissa tarkoitettu erittäin tärkeä yleinen etu, jolloin häneen kohdistuneet asianomistajarikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimustaan.
Katson, että lainsäädäntömme on täysin riittämätön suojelemaan työtään tekevää toimittajaa ja koko demokraattisen yhteiskunnan kivijalkaa eli lehdistövapautta.
REBEKKA HÄRKÖNEN​
Valtakunnansyyttäjä päätti olla nostamatta syytettä eikä Härkönen ole yllättynyt.
– Ymmärrän valtakunnansyyttäjää. Rima on varmasti todella korkealla, mikä on se erittäin tärkeä yleinen etu. Tilanne on heillekin uusi, että toimittajaan kohdistuu näin rankka vihapuhekampanja. Ei ole helppoa päättää, onko se sellainen piirre yhteiskunnassa, jota yhteiskunnan pitäisi voida estää, Härkönen sanoo.
Lainsäädännössä korjattavaa
Rebekka Härkösen mielestä valtakunnansyyttäjän päätös olla nostamatta syytettä ei oikeastaan olisi voinut olla mikään muu nykyisen lainsäädännön puitteissa.
– Katson, että lainsäädäntömme on täysin riittämätön suojelemaan työtään tekevää toimittajaa ja koko demokraattisen yhteiskunnan kivijalkaa eli lehdistövapautta. Lainsäädäntöä pitää muuttaa, Härkönen sanoo.
Näin Suomessa toimii lehdistönvapauden suojaaminen käytännössä.
REBEKKA HÄRKÖNEN​
Hän näkee ongelman lainsäädännössä esimerkiksi siinä, että asioita käsitellään yksittäisinä tekoina, joita ei tulkita osaksi kokonaisuutta.
– Ei katsota, että ihmisen päivittäiseen elämään vaikuttava vainoamiskampanja on iso rikoskokonaisuus. Siinä on liikkeellepaneva voima, josta kumpuaa aina lisää painostusta, lietsontaa ja häirintää. Itse sen lingon läpi menneenä voin sanoa, että montaa kertaa sitä ei kestä. Sitten lentää hanskat naulaan ja lopetan toimittajan työt, Härkönen sanoo.
Muun muassa Bonnierin Suuren journalistipalkinnon(siirryt toiseen palveluun) ja tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon saanut Rebekka Härkönen on kertonut muuttaneensa toiseen kaupunkiin vainon seurauksena. Hänen mukaansa puutteellinen lainsäädäntö näkyy siinäkin.
– Näin käy, kun tuijotetaan sokeasti vain tekoa, mutta ei sen seurauksia.
Valtakunnansyyttäjän päätös ei Härkösen mielestä ole piste asian käsittelylle.
Nyt alkaa julkinen keskustelu. Twitter on ainakin jo ihan tukossa. Ihmiset ovat aika pöyristyneitä siitä, miten Suomessa lehdistönvapauden suojaaminen toimii käytännössä.
https://yle.fi/uutiset/3-10114003
 
Mikähän on oikea syy jutun pois vetämisestä? Tieto ettei juttu olisi "kantanut"?

Valtakunnansyyttäjä ei nosta syytettä Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistuneesta vihapuheesta
Rebekka Härkösen mielestä asiaan oli tärkeä saada valtakunnansyyttäjän linjaus, koska Suomessa ei ole selvää oikeuskäytäntöä siitä, miten laissa suhtaudutaan voimakkaisiin ja laajoihin vihapuhekampanjoihin.

Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 13.3. 19:58 , Päivitetty: 13.3. 21:03
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ ei nosta syytettä Turun Sanomien palkittuun toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistuneesta vihapuheesta.

Härkönen joutui vihapuheen kohteeksi Turun puukotusta seuranneen uutisoinnin jälkeen.

Poliisi tutki Härköseen kohdistuneita kirjoituksia kunnianloukkauksina ja laittomina uhkauksina. Asia olisi edennyt syyteharkintaan, mutta Härkönen veti lokakuussa 2017 rangaistusvaatimuksen pois.

Hän kertoo halunneensa tehdä näin, jotta valtakunnansyyttäjä joutuisi linjaamaan, onko hänen tapauksessaan olemassa erittäin tärkeä yleinen etu, jolloin häneen kohdistuneista asianomistajarikoksista voitaisiin syyttää ilman hänen rangaistusvaatimustaan.

HÄRKÖSEN mielestä asiaan oli tärkeä saada linjaus, koska Suomessa ei ole selvää oikeuskäytäntöä siitä, miten laissa suhtaudutaan voimakkaisiin ja laajoihin vihapuhekampanjoihin.

”Ymmärrän kyllä sitä päätöstä ja uskon, että se perustuu lakiin. Mutta olisi tärkeää herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, suojeleeko lainsäädäntö nykyisellään riittävästi esimerkiksi toimittajia ja samalla lehdistönvapauden toteutumista.”

Härkösen mukaan kyse ei ole vain toimittajista vaan myös poliiseista, tutkijoista, poliitikoista ja kenestä tahansa muusta, joka saattaa joutua laajan vihapuhekampanjan kohteeksi.

Härkönen kertoo saaneensa Turun puukotusten jälkeen satoja uhkaavia ja solvaavia viestejä. Hänen mielestään on kohtuutonta, että vihapuhekampanjoiden kohteeksi joutuneet joutuvat viemään asiaa itse eteenpäin rikosprosessissa.

”Se tarkoittaa väistämättä sitä, että uhkailijapuolelta tulee lisää lokaa ja uhkauksia niskaan.”

HÄRKÖNEN kirjoitti puukotusten jälkeen jutun, jossa hän haastatteli Afganistanista kotoisin olevaa 18-vuotiasta miestä. Jutussa kerrottiin, kuinka lähihoitajaksi opiskeleva turvapaikanhakija näki Turun puukottajan hyökkäyksen, juoksi tämän perään ja auttoi yhtä uhreista.

Juttu aiheutti vihaviestien ryöpyn, ja valemedia MV-lehti teki aiheesta jutun. Viestien tulo kiihtyi Härkösen mukaan sen jälkeen kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahooli antanut MV-lehden tekemälle jutulle lisäjulkisuutta Facebook-sivuillaan.

Härkönen on sitä mieltä, ettei Suomen lainsäädäntö vastaa nykypäivän ongelmiin vihapuheen suhteen.

Sieltä puuttuu kokonaan rikosnimike sille, että joku tai jotkut tahot käynnistävät vihakampanjan, jossa masinoidaan satoja ja satoja ihmisiä kohdistamaan yhteen henkilöön häirintää, painostusta ja uhkailua.”

HÄRKÖNEN sanoo, että kyse ei ole vain viesteistä, vaan hän kertoo joutuneensa Turussa jatkuvasti aggressiivisen käytöksen kohteeksi vihapuhekampanjan takia.

”Se on heijastunut suoraan jokapäiväiseen arkielämääni. Aggressiivisuutta tulee vastaan busseissa ja kaduilla. Olin viime syksynä kahdesti illalla julkisessa tilaisuudessa, jossa käytettiin alkoholia. Molemmilla kerroilla täysin vieras mies jouduttiin poistamaan kimpustani. Tämä ei ole mikään leikin asia.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005602622.html
 
Nyt olisi hyvä hetki Härkösen julkaista ne kuvat, joidenka puutteesta tämä älämölö syntyi. Luulisi, että vastuullinen ja palkittu toimittaja näin tekisi :unsure:
 
Mikähän on oikea syy jutun pois vetämisestä? Tieto ettei juttu olisi "kantanut"?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005602622.html

Näillä "mun kanssa eri mieltä oleminen on kansanmurha" -tapauksilla on hassu tapa kokea itseensä tai samanmielisiinsä kohdistuva kritiikki vihana ja useamman henkilön osoittama kritiikki kampanjana.

Syyttäjä puolestaan arvioi asiaa emotionalismin sijaan juridiikan näkökulmasta. Jos rikosta ei ole tapahtunut tai jos se on mitättömän vähäinen, niin yhteiskunnan tehtäviin ei kuulu laastaroida julkisuudessa elävien henkilöiden henkistä pipiä kalliilla oikeusprosesseilla. Ja itse omaa julkisuuttaan lisäävä journalisti on julkisuuden henkilö jos kuka.
 
Nyt olisi hyvä hetki Härkösen julkaista ne kuvat, joidenka puutteesta tämä älämölö syntyi. Luulisi, että vastuullinen ja palkittu toimittaja näin tekisi :unsure:

Tuolla yllä Matti Posio kehuu Rebekkaa nimenomaan sanavalmiiksi toimittajaksi. Sanavalmiiksi. .:unsure:
En tosin tiedä, millaisen vihapuheella ryyditetyn maalituksen kohteeksi hän joutui liudennettuaan totuutta ah niin nykytyypilliseen tapaan.
 
Tiedämme ainoastaan, että Härkönen ei nostanut juttua asianomistajana vaan halusi, että valtakunnansyyttäjä linjaisi, onko tapauksessa kyse laissa tarkoitetusta yleisestä edusta.

Valtakunnansyyttäjän mukaan ei ollut.

Härkönen haluaisi nyt, että keskustellaan siitä, että toimittaja ja lehdistönvapaus pitäisi suojata lainsäädännöllä. Tietenkin toimittajilla on oltava työrauha, mutta toisaalta ei lainsäädäntöä voi tehdä varta vasten erilaisten jutuiksi naamioitujen maailmankuvavedätysten suojaksi.

Ehkä siitä ei kokonaan ole kyse. Emme oikeasti tiedä, mitä kaikkea roinaa hän sai. Näissä jutuissa tuntuu olevan suorastaan ylimaallista kiihkeyttä. Surullista, että ihmiset eivät enää tiedä, miten jutellaan.
 
Back
Top