”Oikeistopuolue” kokoomus käy ”vihapuheen” kimppuun
Olli HerralaToimittaja, Kauppalehti
AVAINSANAT
Kaikkea sitä saa kuulla. Kuten senkin, että ”oikeistopuolue” kokoomus käy hyvää tarkoittavan tädin tavoin ”vihapuheen” kimppuun.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri
Petteri Orpo esitti MTV:n uutisissa (14.8.), että ”meidän velvollisuutemme on puuttua tähän vakavaan ongelmaan, joka on liian usein jokaisen suomalaisen arjessa.” Jokaisen suomalaisen? Liian usein? Uskomatonta puppua.
Aikuisten arjessa ovat läsnä kilpailevat näkemykset, joita joko kannatetaan tai vastustetaan. Tai jotka eivät yksinkertaisesti liikuta tai kiinnosta.
Vaikka kokoomus muuta haluaa, länsimaisessa kulttuurissa tulee olla vallalla vanha voltairelainen käytäntö: "Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä."
Siis jos joku kannattaa vaikka primitiivisiä viha-argumentteja kylvävää äärivasemmistoa, minä annan tälle kannatukselle vapauden, mutta samalla arvostelen luokkavihaan perustuvaa argumentointia. Miksi juuri tällainen vapaus on suomalaisille se sokein piste?
Vapaus valita mielipide ei kokoomuksen toverituomioistuimelle selvästikään sovi.
Puheenjohtaja Orpo sanoo, että vihapuhe tutkitusti heikentää
eniten suomalaisten turvallisuudentunnetta. Herää kysymys, kuka tällaisen tutkimuksen on tehnyt? Herää myös kysymys, mikä into kokoomuksella on holhtota ja peesata vihreää vasemmistoa tällaisilla Stasi-ideoilla?
Minulle sanan- ja mielipiteenvapaus merkitsee vapautta typeriin, inhottaviinkin mielipiteisiin. Perustelemattomia näkemyksiä ja valhepropagandaa torjutaan mahdollisimman avoimessa kansalaiskeskustelussa, jota ei ennakkoon suitsita. Tätä on vapaa, kilpailevien näkemysten alati kuohuva virta. Vain totalitarismi paaluttaa oikeat mielipiteet ja virallisen totuuden.
Ja kaikista puolueista juuri kokoomus perustaa ”vihapuhetyöryhmän”, joka ”tekee huolellisen analyysin siitä, mitä kaikkea sananvapauden piiriin kuuluu.” Tyrmistyttävä ajatus, kun sitä tarkemmin pohtii.
Mennäänpä ajattelussa eteenpäin.
Lopulta valtiollinen ajatuspoliisi erottelisi oikeat mielipiteet vääristä. Ilmiantajien verkosto täydentäisi työn kuten tuossa ”kiehtovassa yhteiskuntakokeilussa”, joka ennen tunnettiin nimellä ”DDR”.
Ilmeisesti kokoomuksen linjaus ”vihapuheesta” on myös yritys nuoleskella toimittajakuntaa. Toimittajia vastaan kun kuulemma suorastaan kampanjoidaan, jos he tarttuvat arkoihin aiheisiin. Noin 35 vuoden kokemuksella osaan sanoa, että mainittu kampanjointi on työn luontoisetuja. Jos olet herkkähipiäinen pelkuri ja vellihousu, älä tälle alalle tule.
Lähden siitä, ettemme tähänkään tarkoitukseen ("vihapuhe") tarvitse uusia lakeja. Meillä on jo käytössä kasa pykäliä, joilla laittomaan uhkaukseen, herjaukseen, solvaukseen ja kunnianloukkaukseen puututaan.
Jopa kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kriminalisoitu, joten lakien ja köysien puutteesta ei todellakaan ole kyse.
Yleensä tällaisia puhe-, mielipide- ja sananvapauden vastaisia ”ideoita” kumpuaa vihreiden khmerien ja vasemmiston riveistä, jolloin kokoomus uiskentelee todella tummissa vesissä.
Haluaako se karkottaa vapauteen uskovia äänestäjiä? Ilmeisesti.
Jotenkin erikoista on sekin, että vasemman laidan ”vihapuhe” on terävää yhteiskuntakritiikkiä, kun taas oikean laidan haukahdukset vaikkapa "hyvinvointivaltion" kääntöpuolesta ovat automaattisesti vääriä näkemyksiä.
Itse näen asiat niin, että vihapuheen rajat ovat varsin venyvät. Mikä on karkeaa vihapuhetta toiselle, on toiselle asiallista argumentointia.
Kertokaapa minulle näistä lähtökohdista sen asiantuntijan nimi, joka piirtää vihapuheen juridiset rajat.
Jotenkin uskon, ettei se asiantuntija ole opetusministeri
Sanni (kok). Tai edes oikeusministeri
Antti (kok).
https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/oikeistopuolue-kokoomus-kay-vihapuheen-kimppuun