MIKÄ ON RANGAISTAVAA VIHAPUHETTA INTERNETISSÄ?
Tiesitkö, että vihapuhe voi olla rikos? Siihen ei vaikuta, esittääkö henkilö vihapuheen henkilökohtaisesti vai internetissä. Netissä pätevät samat lait kuin muuallakin.
Joskus on vaikea tietää, milloin on kyse rikoksesta. Tältä sivulta saat apua, kun arvioit, kannattaako vihapuheesta ilmoittaa poliisille. Kun olet tehnyt rikosilmoituksen, poliisin tehtävä on tutkia asiaa sen jälkeen.
VIHAPUHE ON MUUTAKIN KUIN PUHETTA
Vihapuhe on viestintää, joka levittää tai lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia.
VIHAPUHE ON KIELLETTY LAISSA
Osa vihapuheesta on rangaistavaa. Se tarkoittaa, että Suomen rikoslaki kieltää sen. Vihapuheesta voi saada rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta.
VIHAPUHE EI OLE SANANVAPAUTTA
Jokaisella on sananvapaus, mutta sananvapaudella on rajat. Sananvapauteen ei kuulu, että voit loukata muiden ihmisten oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua.
RANGAISTAVAN VIHAPUHEEN TUNNUSMERKKEJÄ
Ei ole olemassa täydellistä listaa siitä, millainen puhe tai muu viestintä on rangaistavaa vihapuhetta. On kuitenkin joitakin tunnusmerkkejä, joiden avulla sitä voi arvioida.
SYYNÄ VIHAMIELISYYS TAI EPÄLUULO
Rangaistavan vihapuheen taustalla on epäluulo tai vihamielisyys jotain ihmisryhmää kohtaan. Rangaistava vihapuhe kohdistuu johonkin ihmisen tai ihmisryhmän ominaisuuteen.
Rikoslaissa on mainittu seuraavia ominaisuuksia:
• rotu
• ihonväri
• syntyperä
• kansallinen tai etninen alkuperä
• uskonto tai vakaumus
• seksuaalinen suuntautuminen
• vammaisuus.
Vihapuhe voi myös kohdistua johonkin vastaavaan ominaisuuteen, esimerkiksi sukupuoleen.
KOHTEENA YKSI IHMINEN TAI IHMISRYHMÄ
Rangaistava vihapuhe voi kohdistua yhteen ihmiseen tai ihmisryhmään.
Jos vihapuhe kohdistuu yhteen ihmiseen, kyseessä on esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus.
Jos vihapuhe kohdistuu ihmisryhmään, kyseessä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN
Kun kyseessä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sillä on seuraavia tunnusmerkkejä:
1. Vihapuhetta sisältävällä viestillä on yleisö eli lukijoita tai vastaanottajia. Viestiä on levitetty yleisölle tai viesti on julkaistu siten, että yleisö voi nähdä sen. Tällaisia viestejä ovat esimerkiksi kirjoitukset sosiaalisessa mediassa tai blogissa. Rangaistavaa on myös, jos joku linkittää tällaista materiaalia.
2. Yleisönä on riittävän suuri määrä ihmisiä. Yleisö voi olla myös suljettu ryhmä sosiaalisessa mediassa, jos ryhmä on riittävän suuri tai jos kuka tahansa voi päästä suljettuun ryhmään rekisteröitymällä.
3. Viestissä käytetään ilmaisuja, joissa uhataan, solvataan tai panetellaan jotakin ihmisryhmää. Viestissä esimerkiksi hyväksytään väkivalta tai syrjintä jotakin ihmisryhmää kohtaan, tai sitä toivotaan.
4. Kiihottamisen tunnusmerkki on myös, jos ihmisiä verrataan eläimiin tai loisiin.
5. Viestissä toivotaan, että johonkin ihmisryhmään kuuluva henkilö joutuu väkivallan uhriksi.
6. Viestissä kutsutaan johonkin ihmisryhmään kuuluvia yleisesti rikollisiksi tai alempiarvoisiksi tai käytetään heistä halventavia nimityksiä.
YHTEEN HENKILÖÖN KOHDISTUVA VIHAPUHE
Ei ole olemassa erillisiä sääntöjä sille, milloin yhteen ihmiseen kohdistuva vihapuhe on rangaistavaa. Kyse voi olla mistä tahansa rikoksesta, jonka perusteena on epäluulo tai vihamielisyys jotakin ihmisryhmää kohtaan.
Tyypillisiä yhteen ihmiseen kohdistuvia rikoksia verkossa ovat laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.
MIKÄ ON LAITON UHKAUS?
Laiton uhkaus tarkoittaa, että joku uhkaa toista ihmistä niin, että tämän on syytä pelätä oman tai toisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. Esimerkiksi viestin lähettäjä uhkaa sosiaalisessa mediassa toista ihmistä väkivallalla.
MIKÄ ON KUNNIANLOUKKAUS?
Kunnianloukkaus on kyseessä, kun viestin lähettäjä levittää valheellista tietoa tai vihjauksia, jotka aiheuttavat vahinkoa tai kärsimystä. Esimerkiksi blogin kirjoittaja esittää väitteen, että toinen henkilö on syyllistynyt rikokseen.