Tätä arvelinkin... ja siksi kommentoin.Harvemmin omille jutuilleni naurankaan... Sen sanon että tuota naputellessa oli vähemmän lystiä kuin normaalisti tuollaisia rääpiessä. Tuntemukset pään sisällä olivat ennemminkin haudan vakavia.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tätä arvelinkin... ja siksi kommentoin.Harvemmin omille jutuilleni naurankaan... Sen sanon että tuota naputellessa oli vähemmän lystiä kuin normaalisti tuollaisia rääpiessä. Tuntemukset pään sisällä olivat ennemminkin haudan vakavia.
Hitto, en voi enää katsoa Talvisotaakaan.Ei ole resurssipulaa kun videoonkin on pitänyt palkata ykköstason näyttelijät Suosalo ja Kosonen..ja on videolle löytynyt vielä "rodullistettu" poliisikin..Bingo!
hommaEsimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on oikeudessa tuomioita tullut Tilastokeskuksen mukaan seuraavasti. Laaja videokampanja on täysin perusteltu, koska vuosittain tuomittujen määrä on taas ylittänyt kymmenen henkilön kriisirajan.
2009: 5
2010: 1
2011: 1
2012: 13
2013: 4
2014: 3
2015: 1
2016: 5
2017: 13
yhteensä: 46 tuomittua, keskimäärin noin 5 vuodessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiihotus_kansanryhmää_vastaanTuomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomiot kiihotuksesta kansanryhmää vastaan olivat ennen melko harvinaisia. Ennen vuotta 2001 niitä on ollut 4–5.[3] Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuomittiin vuosina 2009–2014 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 27 henkilöä. Tuomiot ovat olleet sakosta kahteen vuotta vankeutta. Eniten tuomioita annettiin vuonna 2012, jolloin käräjäoikeudessa tuomittiin 12 henkilöä.[4]
21. tammikuuta 1999 Turun käräjäoikeus tuomitsi turkulaisen kaupunginvaltuutetun Olavi Mäenpään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 50 päiväsakkoon, mikä teki 1 800 markkaa. Mäenpää oli asettanut 7. heinäkuuta 1998 Turussa Kurjenmäen urheilukentälle 25 kylttiä, joissa muun muassa kehoitettiin somaleja palaamaan Afrikkaan.[5][6] Mäenpää tuomittiin Turun käräjäoikeudessa samasta rikoksesta uudelleen vuonna 2001, tällä kertaa 80 päiväsakkoon mikä vastasi 500 euroa. Mäenpää ei suostunut maksamaan sakkoja, jolloin ne muunnettiin 80 päiväksi vankeutta, joista hän istui puolet eli 40 vuorokautta. Syynä oli Kansallinen Rintama -ryhmän verkkosivustolle vuonna 2000 kirjoitettu artikkeli "Islamilaisten maihinnousu on estettävä".[7]
Tampereen käräjäoikeus tuomitsi 3. toukokuuta 2008 Seppo Lehdon 2 vuoden ja 4 kuukauden[8] ehdottomaan vankeusrangaistukseen 11 syytekohdan perusteella: törkeistä kunnianloukkauksista (9 kohtaa), kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (1 kohta) ja uskonrauhan rikkomisesta (1 kohta). Lisäksi tuomittiin sotilasarvon menettäminen, 40 verkkosivuston poistaminen sekä erinäisiä korvauksia yhteisvastuullisesti rikoskumppanin kanssa 75 000 euron edestä. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen tapahtui muun muassa esittämällä Allahia tai profeetta Muhammadia kuvaavia hahmoja sekaantumassa eläimiin. Lehdon rikoskumppanin yhdeksästä syyksi luetusta kohdasta yksi oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja hänen tuomionsa oli vuoden ja 2 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.lähde?
Helmikuussa 2009 Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden langettaman 30 päiväsakon rangaistuksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan runokirjan vuonna 2005 julkaisseelle miehelle. Käräjäoikeus piti osaa kirjoituksista uhkaavina ja solvaavina ja katsoi kirjan olevan rasistista propagandaa. Kirjassa mies oli esittänyt muun muassa, että kolmannen valtakunnan juutalaisiin kohdistama joukkotuho oli hyväksyttävä ja toivottava toimenpide.[9]
Joulukuussa 2011 Kouvolan hovioikeus tuomitsi Perussuomalaisten silloisen kansanedustajan James Hirvisaaren 25 päiväsakkoon (noin 1 425 e) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli hänen muslimeja halventava blogikirjoituksensa "Kikkarapäälle kuonoon", joka oli julkaistu verkkolehti Uuden Suomen ylläpitämällä sivustolla 4. helmikuuta 2010, jolloin Hirvisaari oli Asikkalan kunnanvaltuutettu.[10]
Maaliskuussa 2012 Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi kotkalaisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Freddy van Wonterghemin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[11] Hovioikeus piti tuomion voimassa, eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa. Syynä oli kommentti verkkolehti Uuden Suomen uutiseen muslimitytön saamasta raipparangaistuksesta.
8. kesäkuuta 2012 korkein oikeus tuomitsi Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta 50 päiväsakkoon. Tuomioon johti Halla-ahon vuonna 2008 julkaisema blogikirjoitus, jota oikeus piti islaminuskoa loukkaavana ja kansanryhmää halventavana.[12]
Lokakuussa 2013 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi Magneettimedian päätoimittajan Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli Kärkkäisen Magneettimedia-lehdessä ja sen verkkosivustolla syksyllä 2012 ja keväällä 2013 julkaisemista juutalaisia käsittelevistä kirjoituksista. Lisäksi Magneettimedia tuomittiin maksamaan yhteisösakkoa 45 000 euroa.[13]
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2016 miehen ja naisen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytetyt olivat ladanneet Facebookiin videon, jossa pikkutyttöä kehotetaan lyömään "pakolaiseksi" kutsuttua apinalelua. Naisen tuomio on 40 päiväsakkoa à 6 euroa, eli yhteensä 240 euroa. Miehen tuomio on 50 päiväsakkoa à 6 euroa, eli yhteensä 300 euroa.[14]
Q&A Against Hate, vihapuheen vastainen kampanja
Mistä tässä kampanjassa on kyse? Mitä kampanjalla tavoitellaan?
Kampanjalla halutaan vaikuttaa kansalaisten asenteisiin. Tarkoituksena on lisätä mieleen jäävällä tavalla ”tavallisen
netinkäyttäjän” tietoisuutta siitä, millainen sisältö on rangaistavaa vihapuhetta. Kampanjalla pyritään myös lisäämään
halukkuutta ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.
Kampanja on osa Against Hate -hanketta.
Kenelle kampanja on suunnattu?
Kampanjan kohderyhmänä ovat rangaistavaa vihapuhetta verkossa havaitsevat.
Miksi tämä on tärkeä asia?
Vihapuheeseen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota. Kaikilla ei kuitenkaan ole selvää mitä vihapuhe on. On
tärkeää tietää, että vihapuhe voi olla myös rangaistavaa ja silloin siitä pitää ilmoittaa poliisille. Vihapuheen taustalla
vaikuttavat ennakkoluulot ja syrjintä.
Oikeusministeriön selvityksen (2016) mukaan 53 % oli kokenut itseen kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää. Selvityksen
mukaan vihapuhe ja häirintä ovat vaikuttaneet vahvimmin yleiseen turvallisuuden tunteeseen (61 %) ja psyykkiseen
terveyteen (52 %). Lähes kolmanneksella ne ovat vaikuttaneet myös viranomaisluottamukseen.
Mitä vihapuhe on?
Vihapuheen käsitettä ei käytetä tai määritellä lainsäädännössä, mutta Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät
tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa
suvaitsemattomuuteen.
Vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos, yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää tai
muuten yleisesti haitallista ilmaisua.
Miksi näkökulmaksi valittiin rangaistava vihapuhe?
Monissa vihapuhekampanjoissa on painotettu rakentavaa vuorovaikutusta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että
vihapuhe voi olla myös rikos. Halusimme kampanjassa muistuttaa siitä, että verkossa pätevät samat lait kuin
muuallakin
Eikö Suomessa ole sananvapaus?
Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä rajoitetaan niin, ettei
sananvapauden turvin sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista. Rikoslaissa sananvapautta on
rajattu muun muassa säätämällä kunnianloukkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan rangaistaviksi teoiksi. Näin
ollen rangaistava vihapuhe on myös viharikos.
Miten vihapuheen voi tunnistaa?
Vihapuheen tunnistaminen on vaikeaa. Tästä syystä olemme kampanjaa varten tehneet materiaalia rangaistavan
vihapuheen tunnistamiseen. Materiaali löytyy osoitteesta yhdenvertaisuus.fi. Vaikean aiheen ymmärtämiseksi
materiaali on selkokielistetty.
Miksi kampanja tehtiin?
Kaikilla ei ole selvää mitä vihapuhe on. On tärkeää tietää, että vihapuhe voi olla myös rangaistavaa ja silloin siitä pitää
ilmoittaa poliisille. Esimerkiksi oikeusministeriön (2016) selvityksen mukaan vihapuhetta ja häirintää kohdataan
erityisesti julkisilla paikoilla, kuten kadulla. Toiseksi yleisin paikka oli internet, erityisesti yleiset keskustelupalstat ja
sosiaalinen media.
Viime vuosina verkkokeskustelussa on yleistynyt esimerkiksi nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen. Tämä kehitys
johtaa äärimmillään turvattomuuden tunteen lisääntymiseen ja siihen, että yksilöt ja yhteisöt eivät enää voi käyttää
perustuslain turvaamaa sananvapauttaan, koska pelkäävät joutuvansa viha-puheen tai vihakampanjoiden kohteeksi.
Miksi kampanjoidaan vihapuheesta, kun poliisi ei sille kuitenkaan juuri mitään tee?
Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tehdyt rikosilmoitukset ovat lisääntyneet poliisin viharikosraportin mukaan.
Rangaistavaa vihapuhetta käsitellään myös tuomioistuimissa aiempaa enemmän.
On erittäin tärkeää, että rikoksista ilmoitetaan poliisille. Tutkintaa joudutaan joskus rajoittamaan tai keskeyttämään,
mutta pienemmätkin poliisille ilmoitetut rikokset voivat esimerkiksi johtaa jonkin rikossarjan jäljille. Lisäksi ilmoitetut
rikokset luovat tilannekuvaa poliisille.
Mikä Against Hate -hanke on?
Against Hate -hankkeen tavoitteena on viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn kehittäminen.
Hankkeen toiminta keskittyy viharikosraportoinnin kehittämiseen sekä viranomaisten, erityisesti poliisin, syyttäjän,
tuomareiden viharikosten ja vihapuheen vastaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen sekä viharikosten uhrien
tukemisen kehittämiseen.
Viharikosten ja vihapuheen ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi on vahvistettava eri toimijoiden
osaamisesta. Viranomaisten lisäksi potentiaalisten uhrien tietoisuutta mm. tarjolla olevista tukipalveluista on lisättävä.
Muuttunut tilanne lisää myös tarvetta jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Eri
toimijoiden välinen yhteistyö on usein tehokkain keino viharikosten ja vihapuheen ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja
niihin puuttumiseen.
Lue lisää hankkeesta: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM005:00/2018
"Kampanjalla halutaan vaikuttaa kansalaisten asenteisiin..."
Oikeastaan odotan vesikielellä @baikal :n analyysia Against hate-kampanjasta..
Jos minä en tykkää muslimeista ja heidän vaatimuksista niin ei mikää vihapuhekampanja saa minua toisii ajatuksiin. Samat tunteet jatkaa elämistään.
Se, mitä oikeasti pelätään, on se, että sinä kysyt miksi asiat ovat näin
Krista on yhä samaa mieltä kuin heti vaalien jälkeen. Vaalitulos ei edusta hänen Suomeaan, eikä hän tunne ketään perussuomalaisia äänestänyttä.
Kampanjalla pyritään myös lisäämään halukkuutta ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.
Riiheläinen tuossa vetää kyllä sellaisia pohjia että oksat pois suutarin joulukuusesta. Hänelle tarjotaan melko selkokielellä poliisin viestiä ja vastauksena tulee piimän ja ranskanleivän mussutusta suu auki muistuttavaa, itsensä kanssa ristiriidassa olevaa vasemmisto makulatuuria. Huikea setti.
Kuninkaat ja ruhtinaat ovat aina pelänneet ja vihanneet niitä, jotka ovat kysyneet: miksi?
Tuolla ei ole väliä. Kunhan saadaan vihapuhe ilmoitukset kasvu suuntaan,niin lehdistö voi kauhistella viharikollisuuden kasvua.Toinen asia on se,kuka noita ilmoituksia vihapuheesta ehtii pärvöttää ja tutkia,täyttyykö siinä rikoksen tunnusmerkistö.
Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö vastaa kansalaisvaikuttamisen edistämistehtävistä, vaalilain, puoluelain ja kielilain mukaan ministeriölle kuuluvista tehtävistä, huolehtii perusoikeuspolitiikan toimeenpanoon, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä tehtävistä sekä saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta ja saamelaisasioiden yhteensovittamisesta.
Vuoden 2015 alusta uuden yhdenvertaisuuslain mukaiset yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisen valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät mukaan luettuna tehtäviin liittyvät hankkeet sekä etnisten suhteiden neuvottelukunta siirtyivät sisäministeriöstä oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikköön.
Lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalle ja yksikön tulosohjaukseen siirtyivät yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu.
Johtaja Johanna Suurpää