Parodian erottaminen alkaa olla taitolaji nykyajassa.
#vihapuhe
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Parodian erottaminen alkaa olla taitolaji nykyajassa.
Parempi kieltää sekin sarkasmin lisäksi selvyyden vuoksi.
Ihminen on aika luova olento. Kun jotain kielletään, niin uutta tulee tilalle. Noh, kai sitä tavoitellaankin eräänlaista evoluution eteenpäin menemistä. Melkoiseksi kiinailmiöksi pitää Suomikin muuttaa, jotta piruilu loppuu.
ajs178
Respected Leader
Nyt alkaa olemaan Aisa Kantolan tasoista tekstiä mutta tällä kertaa Hesarissa.
Naisvaltainen hallitus on askel oikeaan suuntaan
Sanna Marinin (sd), Maria Ohisalon (vihr) ja Li Anderssonin (vas) kaltaisia nuoria naisia ei ole vielä totuttu näkemään ministereinä.
Lukijan mielipide | Naisvaltainen hallitus on askel oikeaan suuntaan
Sanna Marinin (sd), Maria Ohisalon (vihr) ja Li Anderssonin (vas) kaltaisia nuoria naisia ei ole vielä totuttu näkemään ministereinä.www.hs.fi
Haha taisi toimitukselta mennä ohi, että kukaan oikea feministi ei taitaisi määritellä ”faktoja ja analyyseja” maskuliinisiksi kyvykkyyksiksi. Kirjoittaja käytännössä vahvistaa sukupuolistereotyyppejä, mutta menee feministisenä puheenvuorona läpi näille toimituksille
Aamulehdellä on ainakin vakavia haasteita, kun kerta viikkoon näyttäisi nyt menevän läpi..
ajs178
Respected Leader
Ongelma taitaa olla luetun ymmärtämisessä. Kun on tarpeeksi oikeita feminististä avainsanoja tekstissä, niin sokaistutaan sille, mitä kirjoittaja itse asiassa sanoo ja tarkoittaa
Tehokkainta on kieltää tai ainakin rajoittaa naurua, kenties hymyilyäkin joka voi olla jopa mikroagressiota.
Keijo tunnusti:
kaarisade.home.blog
Kuka muu muka?
Minun on epäilty olleen takana useissa älyvapaina pidetyissä mielipidekirjoituksissa, joita valtakunnan ykköslehdet ovat julkaisseet. Tarkimmat salapoliisit ovat myös ennättäneet löytämään Keijo-vi…
kaarisade.home.blog
En tiedä kuka tuo "Kaarisade" on, mutta nostan hattua! Kari Suomalaisen jälkeen eniten työtä tekevä taho jargonin ja kulissien paljastajana.
Raastupaan hän kyllä vielä päätyy, enkä usko lehdistön keräävän hänelle rahastoa asianajajaa varten. Mutta siitä vasta show tuleekin.
Raastupaan hän kyllä vielä päätyy, enkä usko lehdistön keräävän hänelle rahastoa asianajajaa varten. Mutta siitä vasta show tuleekin.
Valtio mielellään ottaa tälläisiä esimerkkejä lööppeihin kuinka änkyrät kansalaiset liiskataan käräjillä kuin torakka iltashaißen urheiluosastolle. Tässä on kyllä dilemmaa ihan maapuulustusintoilijoille kun ollaan hiki otsalla Putiinin kanssa kun Soomi Oy harrastaa aivan samaa mitä venäläisten hybridihiplauksella yritetään pelotella. Yksi keijo ei vielä kesää tee vaan tarvitaan aika monta muutakin että tällä saadaan toivottu vaikutus. Olisihan se ihan mielenkiintoista jos keijosta tulee Soomen alimitoitettu Assange.
Poliisit, syyttäjät ja tuomarit vaativat tehokkaampia pykäliä maalittamista vastaan
Laaja rintama alan toimijoita vaatii nykyisen lain tarkistamista, koska maalittaminen on uhka oikeusvaltion toiminnalle.
www.hs.fi
Kritisoi virkamiestä - rangaistus tulee!
Lapinukko
Respected Leader
JAAHAS! Mikä PAKOLAISKRIISI se muka oli? Olisiko aika tajuta että maahan tuli satoja SOTARIKOLLISIA, vankikarkureita ja joukkoa joka ei tänne kuulu = juuri se tulijoiden osa oli taustoiltaan, ja moraaliltaan VIERASLAJEJA jotka eivät tähän maahan kuulu. SIIS toistan, VIERASLAJEJA, ymmärrättekö saatanan tunarit ainatahallaanväärinymmärtäjät vitun someidiootit. VIERASLAJEJA!
Tutkija ei kerro miten päin persettä "MEDIA" hoiti tiedotuksen. Ottaahan ITÄ siitä kiinni mistä saa, TIETYSTI, luuletteko muuta? ITSE annoitte tilaa MV.lle. ITSE..!!
2015 oli käänteentekevä. Todellakin. Isoja virheitä.
Pakolaiskriisin sijaan olisiko syitä puhua mediakriisistä joka alkoi silloin joskus ja jatkuu edelleen. Nää teidän kokemat vihapuheet ja kaikenlaiset somepaskojenne maalitukset on seuraus vuodesta 2015 ja silloin tehdyistä virheistä
Viimeksi muokattu:
Mitään ei saa enää sanoa, hokevat taiteilijat ja konservatiivipoliitikot – Onko totta, että sananvapautta rajoitetaan poliittisen korrektiuden nimissä?
Jos oma mielipide poikkeaa yleisesti hyväksytystä tai vallalla olevasta, kannattaa pitää suunsa kiinni”, sanoi Eppu Normaalin kitaristi Pantse Syrjä Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän ei ole huolensa kanssa yksin. Mutta onko sananvapaus todella uhattuna Suomessa, ja millä tavoin?
Muusikko Martti Syrjän mukaan somessa voi joutua helposti lynkatuksi.(KUVA: KALLE PARKKINEN, KUVAKÄSITTELY LINDA MANNER / HS)
Juho Typpö HS
Julkaistu: 19.6. 2:00 , Päivitetty: 19.6. 6:17
”SUOMESSA on ikävä kyllä ajauduttu niin surulliseen tilanteeseen, että sananvapautta rajoitetaan jo selvästi.”
Näin totesi Eppu Normaali -yhtyeen laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä sunnuntaina julkaistussa Ilta-Sanomien haastattelussa.
Sananvapautta rajoitetaan Syrjän mukaan niin, että ihmiset eivät enää uskalla kertoa aitoja mielipiteitään monissakaan yhteyksissä, koska siitä voi joutua ”somessa ja mediassa erittäin helposti teurastetuksi”.
Eppujen kitaristi Mikko ”Pantse” Syrjä komppaa haastattelussa:
”Tai siis kyllä Suomessa saa yhä mielipiteitä olla, kunhan ne vaan ovat oikeita. Jos oma mielipide poikkeaa niin sanotusti yleisesti hyväksytystä tai vallalla olevasta, sitten kannattaa pitää suunsa kiinni. Ja siksi moni vaikeneekin.”
Mikko ”Pantse” Syrjä on Eppu Normaali -yhtyeen kitaristi. (KUVA: RAMI MARJAMÄKI)
Maahanmuutto ja tasa-arvo ovat Syrjän veljesten mukaan aiheita, joissa koskevissa keskusteluissa ”mopo on karannut käsistä”. Pantse Syrjän mukaan ”esimerkiksi vaatimukset tätä sukupuolineutraalia kielenkäyttöä kohtaan ampuvat monessa kohdin pahasti”. Ja ”Ihmiset ovat nykyään kauhean herkkiä loukkaantumaan kaikesta.”
SYRJÄT eivät ole huolensa kanssa yksin. Moni vanhemman polven taiteilija on esittänyt viime aikoina samankaltaisia kannanottoja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä”, Kauko Röyhkä sanoi HS-haastattelussaviime syksynä. Kirjailija Leena Krohn taas totesi viime syksynä Ylen haastattelussa, kuinka ”sananvapautta rajoitetaan poliittisen korrektiuden ja liberaaliuden nimissä”.
Krohnin mielestä tilanne on ”jopa pahempi kuin 1970-luvulla, jolloin sananvapautta myös rajoitettiin.”
Onko todella näin?
Rajoitetaanko sananvapautta oikeasti Suomessa poliittisen korrektiuden nimissä?
KYSYTÄÄN Tampereen yliopiston julkisoikeuden lehtorilta Riku Neuvoselta. Häneltä ilmestyi vuosi sitten tietoteos Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018).
”Sananvapauden rajoittaminen on sitä, että asian sanominen joko estetään ennakkoon sensuurilla tai sitten siitä seuraa rangaistus”, aloittaa Neuvonen.
Ennakkoon Suomessa ei estetä minkään asian sanomista. Sen kieltää jo perustuslaki, joka määrittää sananvapauden näin:
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Säännös noudattaa ajatukseltaan eurooppalaista sananvapausnäkemystä, jossa olennaista on nimenomaan ennakkosensuurin kielto.
Renny Harlinin ohjaama ja Harlinin ja Markus Selinin käsikirjoittama elokuva Jäätävä polte kiellettiin Suomessa tammikuussa 1986 ulkopoliittisiin syihin vedoten. (KUVA: ILPO VAINIONPÄÄ)
Tätä eurooppalaista näkemystä Neuvonen pitää itse hyvänä lähtökohtana sananvapaudesta puhuttaessa.
”Eli sanomista ei estetä ennalta, mutta tietyissä rajoissa sanomisista kannetaan vastuu.”
SUOMESSA esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kirjattu rikoslakiin, samoin kuin kunnianloukkaus. Näistä on Suomessa annettu tuomioita, ja usein syytetyt ovat oikeudessa vedonneet sananvapauteen.
Mutta ei nyt mennä rikoslakiin, vaan siihen, mistä esimerkiksi Eppu Normaalin jäsenet Ilta-Sanomien jutussa olivat huolissaan: jonkinlaisesta yleisestä tiukasta konsensuksesta, jossa ihmiset eivät ”uskalla kertoa aitoja mielipiteitään” somelynkkauksen pelossa.
Nykykeskustelussa siis ”sananvapauden rajoittamisella” tarkoitetaan eri asiaa kuin se oikeudellisesti tarkoittaa. Monen huolestuneen puheissa poliittisesti korrektia nyky-Suomea verrataan Neuvostoliiton ajan suomettuneeseen Suomeen. Kyse on ennen kaikkea ilmapiiristä.
Neuvosen mukaan vertauksessa on sillä tavoin perää, että molempien yhteydessä voidaan puhua itsesensuurista.
ITSESENSUURI tarkoittaa sitä, että ihmiset kontrolloivat itse sanomisiaan mahdollisten seurausten perusteella.
”Mutta seurausten mittakaavaero on suuri. Jos suomettumisen aikana esitti näkyvästi poliittisen linjan vastaista mielipiteitä, siitä saattoi olla Suomelle ulkopoliittisia seurauksia. Neuvostoliitosta saatettiin lähettää Suomelle nootti. Tai presidentti saattoi puuttua asiaan.”
Vielä 1970- ja 1980-lukujen Suomessa taiteeseenkin puututtiin suurvaltanaapurin pelossa, siis ulkopolitiikan vuoksi.
Neuvonen mainitsee Sananvapauden historia Suomessa -kirjassa muutaman kuuluisan esimerkin.
HUUMORIROCKIA soittava Sleepy Sleepers julkaisi vuonna 1977 kappaleet Anarkiaa Karjalassa ja Kaapataan lentokone Moskovaan. Kappaleet olivat osa levyä Takaisin Karjalaan, jonka alkuperäinen nimi Karjala takaisin oli muutettu levy-yhtiö levy-yhtiö EMI:n toiveesta.
Riku Neuvonen (KUVA: JENNI TOIVONEN / TAMPEREEN YLIOPISTO)
Suomi–Neuvostoliitto-Seura paheksui levyä, ja kehotti esiintymispaikkoja kieltäytymään yhtyeen keikoista. Monet tanssipaikat noudattivat kehotusta ja Sleepy Sleepersien keikkojen määrä väheni.
Valtion alainen Raha-automaattiyhdistys poisti kappaleen Kaapataan lentokone Moskovaan jukebokseista, eikä Yle antanut Sleepy Sleepersille radiosoittoa tai televisioesiintymisiä.
Ylen kielloilla oli suuri merkitys esittäjille ja kuulijoille aina 1980-luvulle asti, ennen kuin sen monopoli radiotoiminnassa murtui. Nykyään yksityisiä radiokanavia on lukuisia, ja kanavat valitsevat usein soitettavan musiikin kuulijatutkimusten mukaan. Spotifyn kaltaiset suoratoistopalvelut ovat vähentäneet radion merkitystä ”portinvartijana” entisestään.
VUONNA 1986 Suomen elokuvatarkastamo kielsi Renny Harlinin elokuvan toimintaelokuvan Jäätävä polte, koska elokuva saattaisi huonontaa Suomen suhteita Neuvostoliittoon. Elokuvan juonessa kolme nuorta yhdysvaltalaista turistia joutuu Neuvostoliitossa vankeuteen epäinhimillisiin oloihin.
Korkein hallinto-oikeus salli kuitenkin lopulta elokuvan esittämisen leikattuna, ja se tuli levitykseen teattereissa sekä myöhemmin videolla.
Elokuvan toinen kieltoperuste oli ollut väkivaltaisuus – siihenkin elokuvatarkastamossa puututtiin aikanaan herkästi, ja liian väkivaltaisena pidettyjen elokuvien esitys saatettiin kieltää Suomessa kokonaan.
Vuonna 1987 voimaan tullut ”videolaki” jopa kielsi alle 18-vuotiailta kiellettyjen elokuvien levittämisen tallenteina kokonaan. Vasta vuosituhannen vaihteessa voimaan tullut uusi kuvaohjelmalaki käytännössä lopetti elokuvien ennakkosensuurin Suomessa.
VIIMEISIMPIINsuomettumiseen liittyviin sensuuriyrityksiin kuului Jäätävän poltteen ohella amerikkalainen tietokonepeli Raid Over Moscow (1984). Siinä pelaajan tehtävä on torjua Neuvostoliiton ydinohjukset ja tehdä vastaisku sikäläiseen ydinvoimalaan.
Pelistä tehtiin eduskunnassa kirjallinen kysymys, jossa sen sanottiin uhkaavan naapuriystävyyttä ja lasten rauhankasvatusta. Neuvostoliitto vaati pelin kieltämistä sotapropagandana. Lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut siihen mahdollisuutta, sillä pelejä koskevaa tarkastuslakia ei ollut. Kaikista kieltoyrityksistä kuitenkin luovuttiin. Pelin myynti toki vain kasvoi huomion vuoksi.
Nämä ovat kaikki aitoa sananvapauden rajoittamista, tai yrityksiä sellaiseen.
NYKYÄÄN rajoituksia ei tarvitse pelätä Neuvostoliiton tai poliitikkojen kaltaisilta suurilta, näkyviltä ”hahmoilta”, Neuvonen sanoo.
”Ennemminkin ihmiset itse pohtivat, nouseeko heidän sanomisistaan joitain kohuja tai Twitter-myrskyjä. Ja siinä missä suomettuminen oli osa poliittisen järjestelmän ongelmaa, nykyään kohut ovat tavallisten ihmisten välisiä kiistoja, jotka sitten paisuvat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.”
Toki somekohuillakin voi olla jatkoseurauksia kuten vaikka työpaikan menetys. Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtaja Aki Ruotsala sai vuosi sitten potkut homoseksuaalisuutta koskevien haastattelukommenttiensa jälkeen.
Tätä Neuvonen pitää enemmän yksityisoikeus- kuin sananvapauskysymyksenä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Kaikilla työnantajilla on tietty oikeus edellyttää, että työntekijä vastaa heidän arvojaan. Se riippuu myös työtehtävästä. Esimerkiksi kaupan kassamyyjä voi varmasti kertoa mielipiteitään hyvinkin vapaasti työajan ulkopuolella, mutta kaupan johtaja edustaa myös vapaa-ajallaan yritystä.”
NEUVOSEN mielestä puheet ”kielletyistä aiheista” tuntuvat nykyään lähinnä retorisilta tehokeinoilta, tavalta antaa mielipiteille enemmän painoarvoa.
Ensin sanotaan, kuinka jostakin asiasta ei saa puhua, ja sitten siitä puhutaan. Vaikka parhaaseen katseluaikaan tulevassa tv-ohjelmassa. Eikä mitään tapahdu.
Retoriselta keinolta vaikuttaa Neuvosen mielestä myös somekeskusteluissa yleinen uhriutuminen tai marttyyriksi heittäytyminen.
”Halutaan kertoa oma näkemys niin, että ilman että kukaan on eri mieltä. Ja jos joku on eri mieltä, niin se on heti vaientamista.”
JOS sananvapaus- tai sensuuri-termejä käytetään liikaa ja heppoisin perustein, tai pelkkinä populistisina heittoina, se ei ole Neuvosen mukaan aivan vaaratonta.
Esimerkiksi sensuurilla tarkoitetaan historiallisesti nimenomaan julkisen vallan harjoittamaa sananvapauden rajoittamista.
Nykyään sensuuriksi saatetaan kutsua sitäkin, jos yksityinen palveluntarjoaja poistaa sääntöjensä vastaisen, esimerkiksi rasistisen, nettikommentin.
Tai silloin, kun vaikkapa yksityinen keikkapaikka tai konserttijärjestäjä peruu yhtyeen keikan, kun internetissä on tuotu esille bändin mahdollisia natsikytköksiä tai -sanoituksia.
Perumista eivät tällöin vaadi valtio tai viranomaiset, vaan yksittäiset nettiaktiivit. Eikä järjestäjän ole pakko totella vaatimuksia. Esimerkiksi bändien äärioikeistokytköksistä usein syytetty Steelfest-festivaali järjestettiin tänäkin vuonna jo yhdeksättä kertaa.
”Tämä menee myös aktivismin piikkiin. Kansalaisyhteiskunta toimii niin, että otetaan voimakkaasti kantaa. Ostoboikottienkin vaatiminen voi kuulua siihen”, Neuvonen sanoo.
”Sensuuriyritys on tällaiseen aika vahva sana.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
JOS kaikkea mahdollista aletaan kutsua ”sensuuriksi”, koko sanalla ei ole enää samaa painoarvoa kuin ennen.
”Ja samaan aikaan monessa maassa – kuten vaikka Venäjällä, Turkissa tai Unkarissa – on käynnissä vastaveto liberaalille demokratialle, johon sananvapaus olennaisesti kuuluu. Ja se voi johtaa siihen, että vanhakantainen valtiojohtoinen sensuuri tulee takaisin”, Neuvonen sanoo.
”Tällaiset ison mittakaavan vakavat sananvapausongelmat jäävät sivuun, jos keskitytään siihen, minkälaisista mielipiteistä syntyy kohu.”
TAITEILIJOITA enemmän sananvapauden rajoittamisesta ovat nykyään huolissaan konservatiiviset poliitikot.
Esimerkiksi huhtikuussa eduskuntavaalien alla kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaat julkistivat yhteisen Sananvapausjulistuksen:
Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan näissä eduskuntavaaleissa, tulen puolustamaan voimakkaasti jokaisen suomalaisen sananvapautta.
”Viimeisten vuosikymmenien aikana tasa-arvo, liberaalit arvot ovat murtautuneet valtavirtaan ja konservatiiviset arvot ovat siirtyneet enemmän marginaaliin. Ajat muuttuvat, ja konservatiiviset ajattelijat kokevat jossain määrin olevansa uhattuja”, Neuvonen sanoo.
VAKAVIN sananvapausongelma Suomessa ei kuitenkaan Neuvosen mukaan liity tähän, poliittiseen korrektiuden ilmapiiriin – oli se todellinen tai kuviteltu – tai yksittäisiin somemyrskyihin.
”Paljon huolestuttavampi ongelma on suoranainen häirintä ja uhkailu. Se, että vaikkapa tutkijat, poliisit, tuomarit ja syyttäjät, saavat ihan suoria tappouhkauksia. Jos jotkut eivät uskalla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun oikean väkivallan pelossa, katoaa koko yhteiskunnallisen keskustelun idea”, Neuvonen sanoo.
”Se on uhka sananvapaudelle.”
www.hs.fi
Jos oma mielipide poikkeaa yleisesti hyväksytystä tai vallalla olevasta, kannattaa pitää suunsa kiinni”, sanoi Eppu Normaalin kitaristi Pantse Syrjä Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän ei ole huolensa kanssa yksin. Mutta onko sananvapaus todella uhattuna Suomessa, ja millä tavoin?
Muusikko Martti Syrjän mukaan somessa voi joutua helposti lynkatuksi.(KUVA: KALLE PARKKINEN, KUVAKÄSITTELY LINDA MANNER / HS)
Juho Typpö HS
Julkaistu: 19.6. 2:00 , Päivitetty: 19.6. 6:17
”SUOMESSA on ikävä kyllä ajauduttu niin surulliseen tilanteeseen, että sananvapautta rajoitetaan jo selvästi.”
Näin totesi Eppu Normaali -yhtyeen laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä sunnuntaina julkaistussa Ilta-Sanomien haastattelussa.
Sananvapautta rajoitetaan Syrjän mukaan niin, että ihmiset eivät enää uskalla kertoa aitoja mielipiteitään monissakaan yhteyksissä, koska siitä voi joutua ”somessa ja mediassa erittäin helposti teurastetuksi”.
Eppujen kitaristi Mikko ”Pantse” Syrjä komppaa haastattelussa:
”Tai siis kyllä Suomessa saa yhä mielipiteitä olla, kunhan ne vaan ovat oikeita. Jos oma mielipide poikkeaa niin sanotusti yleisesti hyväksytystä tai vallalla olevasta, sitten kannattaa pitää suunsa kiinni. Ja siksi moni vaikeneekin.”
Mikko ”Pantse” Syrjä on Eppu Normaali -yhtyeen kitaristi. (KUVA: RAMI MARJAMÄKI)
Maahanmuutto ja tasa-arvo ovat Syrjän veljesten mukaan aiheita, joissa koskevissa keskusteluissa ”mopo on karannut käsistä”. Pantse Syrjän mukaan ”esimerkiksi vaatimukset tätä sukupuolineutraalia kielenkäyttöä kohtaan ampuvat monessa kohdin pahasti”. Ja ”Ihmiset ovat nykyään kauhean herkkiä loukkaantumaan kaikesta.”
SYRJÄT eivät ole huolensa kanssa yksin. Moni vanhemman polven taiteilija on esittänyt viime aikoina samankaltaisia kannanottoja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä”, Kauko Röyhkä sanoi HS-haastattelussaviime syksynä. Kirjailija Leena Krohn taas totesi viime syksynä Ylen haastattelussa, kuinka ”sananvapautta rajoitetaan poliittisen korrektiuden ja liberaaliuden nimissä”.
Krohnin mielestä tilanne on ”jopa pahempi kuin 1970-luvulla, jolloin sananvapautta myös rajoitettiin.”
Onko todella näin?
Rajoitetaanko sananvapautta oikeasti Suomessa poliittisen korrektiuden nimissä?
KYSYTÄÄN Tampereen yliopiston julkisoikeuden lehtorilta Riku Neuvoselta. Häneltä ilmestyi vuosi sitten tietoteos Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018).
”Sananvapauden rajoittaminen on sitä, että asian sanominen joko estetään ennakkoon sensuurilla tai sitten siitä seuraa rangaistus”, aloittaa Neuvonen.
Ennakkoon Suomessa ei estetä minkään asian sanomista. Sen kieltää jo perustuslaki, joka määrittää sananvapauden näin:
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Säännös noudattaa ajatukseltaan eurooppalaista sananvapausnäkemystä, jossa olennaista on nimenomaan ennakkosensuurin kielto.
Renny Harlinin ohjaama ja Harlinin ja Markus Selinin käsikirjoittama elokuva Jäätävä polte kiellettiin Suomessa tammikuussa 1986 ulkopoliittisiin syihin vedoten. (KUVA: ILPO VAINIONPÄÄ)
Tätä eurooppalaista näkemystä Neuvonen pitää itse hyvänä lähtökohtana sananvapaudesta puhuttaessa.
”Eli sanomista ei estetä ennalta, mutta tietyissä rajoissa sanomisista kannetaan vastuu.”
SUOMESSA esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kirjattu rikoslakiin, samoin kuin kunnianloukkaus. Näistä on Suomessa annettu tuomioita, ja usein syytetyt ovat oikeudessa vedonneet sananvapauteen.
Mutta ei nyt mennä rikoslakiin, vaan siihen, mistä esimerkiksi Eppu Normaalin jäsenet Ilta-Sanomien jutussa olivat huolissaan: jonkinlaisesta yleisestä tiukasta konsensuksesta, jossa ihmiset eivät ”uskalla kertoa aitoja mielipiteitään” somelynkkauksen pelossa.
Nykykeskustelussa siis ”sananvapauden rajoittamisella” tarkoitetaan eri asiaa kuin se oikeudellisesti tarkoittaa. Monen huolestuneen puheissa poliittisesti korrektia nyky-Suomea verrataan Neuvostoliiton ajan suomettuneeseen Suomeen. Kyse on ennen kaikkea ilmapiiristä.
Neuvosen mukaan vertauksessa on sillä tavoin perää, että molempien yhteydessä voidaan puhua itsesensuurista.
ITSESENSUURI tarkoittaa sitä, että ihmiset kontrolloivat itse sanomisiaan mahdollisten seurausten perusteella.
”Mutta seurausten mittakaavaero on suuri. Jos suomettumisen aikana esitti näkyvästi poliittisen linjan vastaista mielipiteitä, siitä saattoi olla Suomelle ulkopoliittisia seurauksia. Neuvostoliitosta saatettiin lähettää Suomelle nootti. Tai presidentti saattoi puuttua asiaan.”
Vielä 1970- ja 1980-lukujen Suomessa taiteeseenkin puututtiin suurvaltanaapurin pelossa, siis ulkopolitiikan vuoksi.
Neuvonen mainitsee Sananvapauden historia Suomessa -kirjassa muutaman kuuluisan esimerkin.
HUUMORIROCKIA soittava Sleepy Sleepers julkaisi vuonna 1977 kappaleet Anarkiaa Karjalassa ja Kaapataan lentokone Moskovaan. Kappaleet olivat osa levyä Takaisin Karjalaan, jonka alkuperäinen nimi Karjala takaisin oli muutettu levy-yhtiö levy-yhtiö EMI:n toiveesta.
Riku Neuvonen (KUVA: JENNI TOIVONEN / TAMPEREEN YLIOPISTO)
Suomi–Neuvostoliitto-Seura paheksui levyä, ja kehotti esiintymispaikkoja kieltäytymään yhtyeen keikoista. Monet tanssipaikat noudattivat kehotusta ja Sleepy Sleepersien keikkojen määrä väheni.
Valtion alainen Raha-automaattiyhdistys poisti kappaleen Kaapataan lentokone Moskovaan jukebokseista, eikä Yle antanut Sleepy Sleepersille radiosoittoa tai televisioesiintymisiä.
Ylen kielloilla oli suuri merkitys esittäjille ja kuulijoille aina 1980-luvulle asti, ennen kuin sen monopoli radiotoiminnassa murtui. Nykyään yksityisiä radiokanavia on lukuisia, ja kanavat valitsevat usein soitettavan musiikin kuulijatutkimusten mukaan. Spotifyn kaltaiset suoratoistopalvelut ovat vähentäneet radion merkitystä ”portinvartijana” entisestään.
VUONNA 1986 Suomen elokuvatarkastamo kielsi Renny Harlinin elokuvan toimintaelokuvan Jäätävä polte, koska elokuva saattaisi huonontaa Suomen suhteita Neuvostoliittoon. Elokuvan juonessa kolme nuorta yhdysvaltalaista turistia joutuu Neuvostoliitossa vankeuteen epäinhimillisiin oloihin.
Korkein hallinto-oikeus salli kuitenkin lopulta elokuvan esittämisen leikattuna, ja se tuli levitykseen teattereissa sekä myöhemmin videolla.
Elokuvan toinen kieltoperuste oli ollut väkivaltaisuus – siihenkin elokuvatarkastamossa puututtiin aikanaan herkästi, ja liian väkivaltaisena pidettyjen elokuvien esitys saatettiin kieltää Suomessa kokonaan.
Vuonna 1987 voimaan tullut ”videolaki” jopa kielsi alle 18-vuotiailta kiellettyjen elokuvien levittämisen tallenteina kokonaan. Vasta vuosituhannen vaihteessa voimaan tullut uusi kuvaohjelmalaki käytännössä lopetti elokuvien ennakkosensuurin Suomessa.
VIIMEISIMPIINsuomettumiseen liittyviin sensuuriyrityksiin kuului Jäätävän poltteen ohella amerikkalainen tietokonepeli Raid Over Moscow (1984). Siinä pelaajan tehtävä on torjua Neuvostoliiton ydinohjukset ja tehdä vastaisku sikäläiseen ydinvoimalaan.
Pelistä tehtiin eduskunnassa kirjallinen kysymys, jossa sen sanottiin uhkaavan naapuriystävyyttä ja lasten rauhankasvatusta. Neuvostoliitto vaati pelin kieltämistä sotapropagandana. Lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut siihen mahdollisuutta, sillä pelejä koskevaa tarkastuslakia ei ollut. Kaikista kieltoyrityksistä kuitenkin luovuttiin. Pelin myynti toki vain kasvoi huomion vuoksi.
Nämä ovat kaikki aitoa sananvapauden rajoittamista, tai yrityksiä sellaiseen.
NYKYÄÄN rajoituksia ei tarvitse pelätä Neuvostoliiton tai poliitikkojen kaltaisilta suurilta, näkyviltä ”hahmoilta”, Neuvonen sanoo.
”Ennemminkin ihmiset itse pohtivat, nouseeko heidän sanomisistaan joitain kohuja tai Twitter-myrskyjä. Ja siinä missä suomettuminen oli osa poliittisen järjestelmän ongelmaa, nykyään kohut ovat tavallisten ihmisten välisiä kiistoja, jotka sitten paisuvat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.”
Toki somekohuillakin voi olla jatkoseurauksia kuten vaikka työpaikan menetys. Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtaja Aki Ruotsala sai vuosi sitten potkut homoseksuaalisuutta koskevien haastattelukommenttiensa jälkeen.
Tätä Neuvonen pitää enemmän yksityisoikeus- kuin sananvapauskysymyksenä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Kaikilla työnantajilla on tietty oikeus edellyttää, että työntekijä vastaa heidän arvojaan. Se riippuu myös työtehtävästä. Esimerkiksi kaupan kassamyyjä voi varmasti kertoa mielipiteitään hyvinkin vapaasti työajan ulkopuolella, mutta kaupan johtaja edustaa myös vapaa-ajallaan yritystä.”
NEUVOSEN mielestä puheet ”kielletyistä aiheista” tuntuvat nykyään lähinnä retorisilta tehokeinoilta, tavalta antaa mielipiteille enemmän painoarvoa.
Ensin sanotaan, kuinka jostakin asiasta ei saa puhua, ja sitten siitä puhutaan. Vaikka parhaaseen katseluaikaan tulevassa tv-ohjelmassa. Eikä mitään tapahdu.
Retoriselta keinolta vaikuttaa Neuvosen mielestä myös somekeskusteluissa yleinen uhriutuminen tai marttyyriksi heittäytyminen.
”Halutaan kertoa oma näkemys niin, että ilman että kukaan on eri mieltä. Ja jos joku on eri mieltä, niin se on heti vaientamista.”
JOS sananvapaus- tai sensuuri-termejä käytetään liikaa ja heppoisin perustein, tai pelkkinä populistisina heittoina, se ei ole Neuvosen mukaan aivan vaaratonta.
Esimerkiksi sensuurilla tarkoitetaan historiallisesti nimenomaan julkisen vallan harjoittamaa sananvapauden rajoittamista.
Nykyään sensuuriksi saatetaan kutsua sitäkin, jos yksityinen palveluntarjoaja poistaa sääntöjensä vastaisen, esimerkiksi rasistisen, nettikommentin.
Tai silloin, kun vaikkapa yksityinen keikkapaikka tai konserttijärjestäjä peruu yhtyeen keikan, kun internetissä on tuotu esille bändin mahdollisia natsikytköksiä tai -sanoituksia.
Perumista eivät tällöin vaadi valtio tai viranomaiset, vaan yksittäiset nettiaktiivit. Eikä järjestäjän ole pakko totella vaatimuksia. Esimerkiksi bändien äärioikeistokytköksistä usein syytetty Steelfest-festivaali järjestettiin tänäkin vuonna jo yhdeksättä kertaa.
”Tämä menee myös aktivismin piikkiin. Kansalaisyhteiskunta toimii niin, että otetaan voimakkaasti kantaa. Ostoboikottienkin vaatiminen voi kuulua siihen”, Neuvonen sanoo.
”Sensuuriyritys on tällaiseen aika vahva sana.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
JOS kaikkea mahdollista aletaan kutsua ”sensuuriksi”, koko sanalla ei ole enää samaa painoarvoa kuin ennen.
”Ja samaan aikaan monessa maassa – kuten vaikka Venäjällä, Turkissa tai Unkarissa – on käynnissä vastaveto liberaalille demokratialle, johon sananvapaus olennaisesti kuuluu. Ja se voi johtaa siihen, että vanhakantainen valtiojohtoinen sensuuri tulee takaisin”, Neuvonen sanoo.
”Tällaiset ison mittakaavan vakavat sananvapausongelmat jäävät sivuun, jos keskitytään siihen, minkälaisista mielipiteistä syntyy kohu.”
TAITEILIJOITA enemmän sananvapauden rajoittamisesta ovat nykyään huolissaan konservatiiviset poliitikot.
Esimerkiksi huhtikuussa eduskuntavaalien alla kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaat julkistivat yhteisen Sananvapausjulistuksen:
Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan näissä eduskuntavaaleissa, tulen puolustamaan voimakkaasti jokaisen suomalaisen sananvapautta.
”Viimeisten vuosikymmenien aikana tasa-arvo, liberaalit arvot ovat murtautuneet valtavirtaan ja konservatiiviset arvot ovat siirtyneet enemmän marginaaliin. Ajat muuttuvat, ja konservatiiviset ajattelijat kokevat jossain määrin olevansa uhattuja”, Neuvonen sanoo.
VAKAVIN sananvapausongelma Suomessa ei kuitenkaan Neuvosen mukaan liity tähän, poliittiseen korrektiuden ilmapiiriin – oli se todellinen tai kuviteltu – tai yksittäisiin somemyrskyihin.
”Paljon huolestuttavampi ongelma on suoranainen häirintä ja uhkailu. Se, että vaikkapa tutkijat, poliisit, tuomarit ja syyttäjät, saavat ihan suoria tappouhkauksia. Jos jotkut eivät uskalla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun oikean väkivallan pelossa, katoaa koko yhteiskunnallisen keskustelun idea”, Neuvonen sanoo.
”Se on uhka sananvapaudelle.”
HS-analyysi: Mitään ei saa enää sanoa, hokevat taiteilijat ja konservatiivipoliitikot – Onko totta, että sananvapautta rajoitetaan poliittisen korrektiuden nimissä?
Jos oma mielipide poikkeaa yleisesti hyväksytystä tai vallalla olevasta, kannattaa pitää suunsa kiinni”, sanoi Eppu Normaalin kitaristi Pantse Syrjä Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän ei ole huolensa kanssa yksin. Mutta onko sananvapaus todella uhattuna Suomessa, ja millä tavoin?
www.hs.fi
Lapinukko
Respected Leader
Tappouhkaukset, VIHAPUHE, vai SÄÄLITTÄVIEN SOMEPASKOJEN maalituksetko
ongelma ovat, PÄÄTTÄISIVÄT EDES SEN!
Ongelma on tämä? tahoja joilla on halu varautua väärien mielipiteiden NUJERTAMISEEN
Kommentti: Suursota kytee koko ajan – ja se koskettaa Suomeakin
Omaninlahden kiristynyt tilanne ja Egyptin entisen presidentin kuolema lisäävät sodan ja pakolaisaaltojen vaaroja Lähi-idässä.
www.is.fi
"PAKOLAISVIRTA" 2015 olikin "HUPIRETKI", LÄPSYTILÄPSYTI DISCOON. EIKÖS NIIN "TUTKIJAT"? tultiin kohti pohjoisen "KULTA KAIVOKSIA"
ÄÄRIOIKEISTOLAISET FANTASIAT = RAJAVALVONTA?
JOS AJATUKSET MENEE NOIN niin seuraukset eivät todellakaan ole HUPIA.
kansakunta jolla ei ole rajoja eikä rajavalvontaa,, totuus on että sellaisella
ei ole oikeutta olemassaoloon. SE ON KÄÄNTEENTEKEVÄ MUUTOS JA TIE
JOLTA EI OLE PALUUTA
Itsesensuuri ei ole uhka sananvapaudelle paitsi silloin kun virallisen ja ainoan oikean totuuden torvet sensuroivat itseään seurausten pelossa jep jep...
Vaarallisia videoita...paljon saa Isis-videoiden jakamisesta?
arix
Respected Leader
Eikös tuo kohta selviä Le Penin oikeudenkäynnissä...
Vis-á-vis Syrjät, koirat joihin kalikat kalahtelevat tosiaan älähtelevät. Semminkin, kun Syrjät eivät oikeastaan ottaneet kantaa muuhun kuin keskusteluilmapiiriin. Mutta voi tosiaan olla, ettei sananvapaus ole Suomessa todellisuudessa juurikaan kaventunut, ehkei sitä ole oikeastaan koskaan ollutkaan mikä tuli ilmi heti kun sen rajoja vähänkin koetellaan.... 'Ex Nihilo Nihil Fit'.
No toisaalta Cocktail Bar on täynnä kamaa jota tuskin Nyky-Suomessa saisi julkaistuksi, tossa heti alkajaisiksi:
Rakkautta on kun nai läskin kun tämä on niin älykäskin.......
No toisaalta Cocktail Bar on täynnä kamaa jota tuskin Nyky-Suomessa saisi julkaistuksi, tossa heti alkajaisiksi:
Rakkautta on kun nai läskin kun tämä on niin älykäskin.......
Viimeksi muokattu: