Yleensä alansa huippuosaaja ei tule paikalle ilman varmuutta työpaikasta, eikä niitä kasva puissa. Jos taivaasta tupsahtaa 30k työpaikkaa eri alojen huipputyypeille, niin aivan varmasti ne täytetään sieltä mistä saadaan.
#vihapuhe
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Yleensä alansa huippuosaaja ei tule paikalle ilman varmuutta työpaikasta, eikä niitä kasva puissa. Jos taivaasta tupsahtaa 30k työpaikkaa eri alojen huipputyypeille, niin aivan varmasti ne täytetään sieltä mistä saadaan.
ajs178
Respected Leader
Juu, samaa mieltä. Ja valitettavasti on todettava, että alansa huippuosaajat harvemmin tulevat Suomeen, koska heillä on varaa valita joku toinenkin maa, jossa on parempi ilmasto ja helpompi kieli.
Esimerkissäni oli siis kyse turvapaikanhakijoista. Jos on lähdettävä pakoon vainoa konfliktialueelta, niin silloin ei välttämättä voi varmistaa työpaikan saatavuutta ennen pakenemista ja näin ollen voi syntyä tilanne, että yhtäkkiä onkin ylitarjontaa työvoimasta suhteessa saatavilla oleviin työpaikkoihin.
Jep, kyseessä on käsite: "Käsitteet ovat ontologiselta asemaltaan mentaalisia tai abstrakteja. Puhutut tai kirjoitetut sanat, tieteelliset termit ja lauseet puolestaan ovat materiaalisesti manifestoituvia, kommunikaatioissa käytettyjä kielellisiä ilmaisuja, jotka ilmaisevat käsitteitä tai näistä rakentuvia kompleksisempia ajattelun yksiköitä, propositioita. Käsitteitä käytetään tiedon jäsentämiseen. Kaikille käsitteille ei kuitenkaan ole vakiintunut niitä vastaavaa kielellistä ilmausta."
Yleensä turviksien reitti kulkee keski-euroopan läpi, ja siellä on osaavalle tarjolla niin paljon parempia hillotolppia ettei näiden määrä pohjoisessa juuri tunnu. Lisäksi siellä he uppoavat massaan, eivätkä aiheuta häiriötilannetta työmarkkinoille. Lisäksi osa näistä saattaa perustaa uusia yrityksiä (enkä nyt tarkoita pizzerioita).
Niin kuin Fazer...
Kuten Fazer.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Tuota odotellessa, en pidätä hengitystä.
Fazereilla oli tullessaan muutakin mukana kuin nyrkit ja kyrpä.
Nyt ei kyse ollut siitä, että jokainen turvis olisi huippuosaaja, kuten asian voisi meeminä ilmaista. Niitä on korkeintaan yhtä vähän suhteellisesti kuin länsimaissa, ja koska lähtömaa ei ole länsimaa, niin vielä vähemmän. Mutta heitä on. Se, kuinka paljon niitä lukumääräisesti tänne lopulta päätyy, on sitten toinen asia.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Näinhän asia on: "Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston."
Olisiko Tulokaslaji ehkä parempi määritelmä? "Tulokaslajit puolestaan tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko EU:n alueella ja niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi (EU)."
Määritelmiä ja käsitteitä | Vieraslajit.fi
www.vieraslajit.fi
Sanoilla kikkailemalla tehdään lööppiuutisia.
Asiatietoa vieraslajien haittavaikutuksista ja torjuntakeinoista.
Vieraslajien aiheuttamat haittavaikutukset
Haitallisilla vieraslajeilla on useita erilaisia vaikutuksia. Haittavaikutukset voidaan jakaa ekologiseen, taloudelliseen, terveydelliseen ja sosiaaliseen haittaan. Alla olevissa määritelmissä on käytetty Biodiversiteettisopimuksen (CBD) mukaista jaottelua. Ekologisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa kilpailua, saalistusta, syrjäyttämistä (epäsuora tai suora), muutoksia keskeisissä tai tärkeissä luontotyypeissä, risteytymistä, tautien levitystä tms. haittaa, joka pääsääntöisesti kohdistuu alkuperäislajistoon tai elinympäristöön. Taloudellisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa tuotantotappiota (määrällistä tai laadullista), torjuntakustannuksia tai markkinoiden kautta aiheutuvia vaikutuksia (kysynnän, tarjonnan ja hinnan muutokset). Myös infrastruktuurille koituvat haitat ovat taloudellisia. Terveydellisellä haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa sairastuvuutta, kuolleisuutta tai kivun tuottamista. Vieraslaji voi myös levittää tauteja. Sosiaalisella haitalla tarkoitetaan vieraslajin aiheuttamia vaikutuksia esimerkiksi esteettisyyteen, virkistyskäyttöön, kulttuuriin, työllisyyteen tai konfliktinluontiin.
Vieraslajien torjuntakeinoja
Vieraslajien aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan torjua eri keinoin. Torjuntakeinot voidaan jakaa erilaisiin toimenpiteisiin. Alla olevissa määritelmissä on käytetty Biodiversiteettisopimuksen (CBD) mukaista jaottelua. Ennaltaehkäisemisellä ja torjunnalla (prevention) tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla estetään vieraslajin saapumista maahan. Ennaltaehkäisy voi sisältää mm. lainsäädännöllisiä keinoja lajien maahan saapumisen estämiseksi, torjunta konkreettisia toimia. Varhaisella havaitsemisella (early detection and (rapid) eradication) tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan todeta jo maahan saapunut vieraslaji. Hävittämisellä (eradication) tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla havaittu (yleensä haitallinen) vieraslaji poistetaan tietyltä alueelta tai tietystä paikasta. Leviämisen estämisellä (containment) tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla jo maahan saapuneen vieraslajin aiheuttama haitta pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, eli vieraslajin leviäminen tietyllä alueella tai tietyssä paikassa estetään. Jatkuvilla pitkän aikavälin rajoittamistoimilla (control and long term containment) tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat jo maahan saapuneeseen vieraslajiin ja joiden tavoitteena on estää vieraslajien aiheuttamien haittavaikutusten laajentuminen tai suurentuminen. Rajoittamistoimi voi olla esimerkiksi torjunta-aineen käyttäminen. Sopeutumisella (adaptation) tarkoitetaan ihmisen toimintojen mukauttamista siten, että vieraslajin läsnäolosta aiheutuva haitta poistuu tai vähenee.
Tai vihapuhetta.
Kumpikin on niin päin persettä että ei ole tosikaan.
Kun ei kerran hienovarainen vihjaus riitä, niin sanotaan suoraan:
Tieteen mukaan kaikki nykyään elävät ihmiset ovat samaa lajia. Jos haluatte jotakin tuon tapaista termiä käyttää, "vierasrotu" tai "tulokasrotu" lienee puolusteltavissa terminologian oikeellisuuden kantilta. Muilta kanteilta voi olla jo vähän hankalampaa.
Aikuisten oikeasti: älkää j-lauta käyttäkö tieteellistä termiä aivan toisesta asiasta ja sitten perustelko YHTÄÄN MITÄÄN ko. termistä kirjoitetulla tieteellisellä materiaalilla.
Pois tieteestä, ironia sinulle tuntematon "laji"?
"
Ironia eli epäsuora iva on huumorin laji. Sana juontuu kreikan sanasta εἰρωνεία, teeskentely. Ironia voi olla sanallista tai tilanteeseen liittyvää.
Sanallinen ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti kulttuurisidonnaista, eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä."
Sori, siirrytään vihapuheeseen.
Vaikka ei ehkä kännissä, niin läpällä ainakin? Olisihan se pitänyt arvata.
Kyllä muuten on, vihapuhe on niin surrealistista ja naurettavaa ettei sitä voi ottaa tosissaan.
Kun polpo tamppaa etuoven kumoon ja laittaa sällejä puolinelssoniin vääränlaisen naamakirjamateriaalin peukuttamisesta niin khyl silloin vihapuheen voi ottaa ihan tosissaan.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Nooan arkit, bakteerit ja aitotumaiset.
Ihmiset ovat Homoja.
Lajilla tarkoitetaan biologisen lajimääritelmän mukaan sellaisia eliöitä, jotka pystyvät lisääntymään keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä (fertiilejä) jälkeläisiä. Samaan lajiin kuuluvilla yksilöillä on perimä hyvin samankaltainen. Niinpä niiden rakenteelliset ominaisuudet ovat hyvin samanlaisia.
Läheistä sukua keskenään olevat lajit kuuluvat samaan sukuun. Läheiset suvut kuuluvat samaan heimoon, heimot lahkoon, lahkot muodostavat luokkia ja luokat pääjaksoja (eläimet) tai kaaria (kasvit, sienet). Pääjaksoja ylempi luokittelutaso on kunta, esimerkiksi kasvi- ja eläinkunta. Kunnat jaetaan vielä kolmeen eri domeeniin, bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin. Tämän tieteellisen luokittelun alin taso eli perusyksikkö on laji. Eliökunnan luokituksen päätasot ovat siis: domeeni, kunta, pääjakso/kaari, luokka, lahko, heimo, suku ja laji.
Läheistä sukua keskenään olevat lajit kuuluvat samaan sukuun. Läheiset suvut kuuluvat samaan heimoon, heimot lahkoon, lahkot muodostavat luokkia ja luokat pääjaksoja (eläimet) tai kaaria (kasvit, sienet). Pääjaksoja ylempi luokittelutaso on kunta, esimerkiksi kasvi- ja eläinkunta. Kunnat jaetaan vielä kolmeen eri domeeniin, bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin. Tämän tieteellisen luokittelun alin taso eli perusyksikkö on laji. Eliökunnan luokituksen päätasot ovat siis: domeeni, kunta, pääjakso/kaari, luokka, lahko, heimo, suku ja laji.
Ihmiset (Homo) on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon kuuluva nisäkässuku, joka sisältää modernit ihmiset ja niiden läheiset sukulaislajit. Suvun on arvioitu olevan 1,5–2,5 miljoonaa vuotta vanha. Kaikki muut suvun lajit ja alalajit paitsi ihminen (Homo sapiens) ja sen nimialalaji Homo sapiens sapiens ovat kuolleet sukupuuttoon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmiset
Ihmiset ovat Homoja.