Ei lähestymiskieltoa toimittajaa häiriköinneille - Jessikka Aro aikoo valittaa hoviin
Tommy Pohjola
Jessikka Aro ei halua kommentoida Helsingin käräjäoikeuden päätöstä. Tuomio lähestymiskieltoasiassa ei ole vielä lainvoimainen. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Helsingin käräjäoikeus on hylännyt
Jessikka Aron lähestymiskieltohakemuksen, jonka hän teki loppuvuodesta 2019. Oikeuden mukaan perusteita lähestymiskiellolle on, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi.
Aron mukaan
Panu Huuhtanen ja
Tiina Keskimäki ovat vuodesta 2018 saakka kommentoineet mm. verkossa Aron elämää ja työtä tavalla, jonka Aro kokee vakavaksi häiriköinniksi ja jopa vainoamiseksi.
Käräjäoikeus katsoo, että ”kokonaisuutena arvostellen Huuhtasen ja Keskimäen toiminta on ollut Aroa vakavasti häiritsevää ja aiheuttanut hänelle pelkoa ja ahdistusta. Tämä puoltaa lähestymiskiellon määräämistä.”
Oikeus toteaa myös, että ”videokuvaamalla oletettavasti tapahtuva häirintä sinänsä ei ole todennäköisesti kovin vakavaa ja siihen on mahdollista etukäteen varautua.”
Jessikka Aron asianajaja
Martina Kronström pitää päätöstä merkillisenä.
”Ei haluta väitettyä ennakkosensuuria, mutta lähestymiskiellon hakijan tulee kärsiä ja pitää tarkkaa kirjaa häntä vakavasti häiritsevästä toiminnasta jotta hän voi myöhemmin ryhtyä muihin oikeudellisiin toimenpiteisiin. Eihän se niin voi mennä”, hän sanoo.
Kronström ja Aro aikovat valittaa päätöksestä. Mikäli hovioikeuteen mennään, tapahtunee se vielä tämän kevään kuluessa.
Journalisti raportoi Helsingin käräjäoikeudesta joulukuussa 2019:
Nyt loppuu suora lähetys - Jessikka Aro hakee lähestymiskieltoa tunnetuille "vihastriimaajille"
Käräjäoikeus on pannut merkille Huuhtasen ja Kivimäen toiminnan oikeussalissa.
Oikeus toteaa päätöksessän, että se ”on joutunut torjumaan merkittävän osan vastaajien nimeämää todistelua asiaan vaikuttamattomana sekä istunnossa prosessinjohtotoimin puuttumaan vastaajien menettelyyn epäämällä asiaan kuulumattomia kysymyksiä henkilötodistelussa ja kehottamalla vastaajia usein selventämään vastaustaan sekä lausumiaan, mistä on aiheutunut käsittelyn pitkittymistä. Lisäksi käräjäoikeus toteaa, että sillä, että vastaajat olisivat käyttäneet lainoppinutta avustajaa istunnossa, olisi ollut ajankäyttöä säästävä ja käsittelyä selkeyttävä vaikutus.”
”Toisaalta käräjäoikeus toteaa, että vastaajat ovat edustaneet itseään, mihin heillä on ollut laillinen oikeus, ja lähestymiskieltohakemus on ollut vastaajien jo tapahtuneeksi väitetyn menettelyn osalta verraten laaja, mikä on aiheuttanut tarpeen puolustautua varsin seikkaperäisesti istunnossa ottaen huomioon senkin, että käräjäoikeus ei ollut pyytänyt vastaajilta kirjallista vastausta ennen istuntokäsittelyä.
Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajien ole näytetty tarkoituksellisesti pitkittäneen asian käsittelyä kuluvastuun perustavalla tavalla.”
Näin myös Aron oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli hylätyksi.
www.journalisti.fi
