Lähestymiskielto-oikeudenkäynnin todelliset häviäjät: nettihäiriköt
Posted by
Jessikka Aro January 11, 2020 1 Commenton Lähestymiskielto-oikeudenkäynnin todelliset häviäjät: nettihäiriköt
Kirjoitin tähän blogiin ajatuksiani digiväkivallasta ja siihen puuttumisesta. Itse tuomiota en kommentoi millään lailla, sen teki jo eilen oma asianajajani Journalisti-lehdessä. Toivon, että tekstini inspiroi monia ihmisiä, jotka ovat pettyneitä tuomioon.
Tämä video oli yksi todisteistani Helsingin käräjäoikeudessa. Videosta ilmenee, millaista häirintää minuun on kohdistettu.
Helsingin käräjäoikeus 10.1.2020 aivan oikein totesi, että kaksi henkilöä ovat kohdistaneet minuun vakavaa häirintää, ja niin tehdessään saattaneet syyllistyä eri rikoksiin, kuten vainoamiseen, yksityiselämää loukkaavaan tiedonlevitykseen ja kunnianloukkaukseen. Käräjäoikeus päätteli, että häirintä suurella todennäköisyydellä jatkuu tulevaisuudessa – ja se onkin jo jatkunut tuomion antamisen jälkeen.
Vaikka käräjäoikeuden yksilöimiä tekoja ei tuomion mukaan voida ennaltaehkäistä lähestymiskiellolla, tuomiossa mainittiin, että ne voidaan jälkikäteisesti tuomita omassa rikosprosessissaan.
Odotan siis, että poliisi tarttuu näiden oikeuden toteamiin rikoksiin ja
ryhtyy reippaasti tutkimaan niitä.
Olenkin jo tehnyt useita tutkintapyyntöjä aivan samoilla nimikkeillä, joihin myös Helsingin käräjäoikeus asiaa selvitettyään päätyi.
Vaikka nettitrollit yrittävät epätoivoisesti vääntää minun hävinneen tämän oikeudenkäynnin, tosiasiassa oikeudenkäynnin
hävisivät nettihäiriköt – ne henkilöt, jotka tehtailevat rikoksia internetissä.
***
CIA-trolli, Nato-trolli, narkomaani
Kuvittele tilanne, jossa joudut joka päivä lukemaan somesta sinusta tehtailtua törkyä. Milloin olet keskustiedustelupalvelu CIA:ssa, puolustusliitto Natossa tai hybridikeskuksessa töissä, milloin olet rikollinen, milloin valehtelija, milloin narkomaani. Tekstien kirjoittajana on aina kaksi samaa henkilöä.
Kuvittele, että nämä kaksi sinulle tuntematonta ihmistä fyysisesti seuraa sinua esitelmätilaisuuksiisi ja jankkaa sekä sinun että työnantajasi olevan osa kansainvälistä Yhdysvaltojen johtamaa salaliittoa. Kuvittele, että henkilöt tekevät sinusta pilkkaa ja ikuista suoraa lähetystä sosiaaliseen mediaan ja agitoivat sivullisia mukaan kampanjaansa.
Minulle kävi niin. Tässä blogissa avaan lähestymiskieltohakemukseni taustoja ja haluan muistuttaa, että lähestymiskieltoa voi yrittää hakea myös somehäiriköille – ei vain ikkunan takana vainoavalle eksälle tai pahoinpitelevälle puolisolle.
TILAA TÄSTÄ (29€)
Taustaa lähestymiskieltohakemukselleni
Hain Helsingin käräjäoikeudelta
9.12.2019 lähestymiskieltoa näille kahdelle henkilölle. Hakemukseni perusteena oli henkilöiden minuun kohdistama pitkäkestoinen, pelkoa ja ahdistusta aiheuttava epäasiallinen toiminta sekä fyysisten lähestymisten että sosiaalisessa mediassa tapahtuvan sisällöntuotannon muodossa.
Toisin kuin moni luulee, lähestymiskiellon piiriin voidaan määrätä myös somessa tai julkisuudessa tapahtuvat lähestymiset. Nykyajan stalkkerit eivät välttämättä kulje fyysisesti perässä tai hakkaa nyrkillä naamaan, vaan pahoinpitelevät uhriaan digitaalisessa maailmassa. Tällainen toiminta ei kuulu sananvapauden piiriin – esimerkiksi vainoaminen on henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuva rikos, jota sananvapaus ei missään nimessä suojele.
Suomen laki sanoo vainoamisesta näin:
§§§
Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.§§§
Minä koen digitaalisen häiriköinnin vielä vakavampana kuin fyysisen seuraamisen.
Fyysisestä pahoinpitelijän saa poliisi nopeasti napattua säilöön, mutta digitaalihäiriköt pystyvät somen avulla ulottamaan henkistä väkivaltaansa paljon laajemmalle kuin fyysinen stalkkeri tai pahoinpitelijä usein ilman puuttumista tai rangaistusta.
Psyykkinen pahoinpitely ja sen seuraukset on valitettavasti vaikeampi näyttää oikeudessa kuin fyysinen. Suomessa on yllättävän paljon ihmisiä, jotka on manipuloitu uskomaan psykologisen väkivallan kuuluvan sananvapauden piiriin.
Tässä Rikosuhripäivystyksen tuore ulostulo ex-kumppanin harjoittamasta digiväkivallasta.
Digitaalimaailman pahoinpitelijät toimivat myös esimerkkinä muille somessa ja luovat ilmapiiriä, jossa on “normaalia” psyykkisesti pahoinpidellä ja vainota nimettyä henkilöä. Tällaiseen toimintaan voi nykylakien mukaan puuttua lähestymiskiellolla.
Näin sanoo EU-lainsäädännön European Protection Order (EPO)
Need for an existing protection measure under national law
A European protection order may only be issued when a protection measure has been previously adopted in the issuing State, imposing on the person causing danger one or more of the following prohibitions or restrictions:
(a) a prohibition from entering certain localities, places or defined areas where the protected person resides or visits;
(b) a prohibition or regulation of contact, in any form, with the protected
person, including by phone, electronic or ordinary mail, fax or any other means; or
(c) a prohibition or regulation on approaching the protected person closer than a prescribed distance.
Kohdan b)
any other means tarkoittaa myös esimerkiksi sosiaalista mediaa.
Suomen laissa sanotaan näin:
Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.
Kaksikko, jolle minä hain lähestymiskieltoa, on yhdessä ja erikseen seurannut minua videokameran kanssa tilaisuuksiin, joissa olen ollut työni puolesta pitämässä esitelmiä. Samalla he ovat livestriimanneet eli suoratoistaneet videomateriaaliaan YouTubeen luomaansa vihayhteisöön.
Henkilöiden
motiivi on tullut monta kertaa selväksi: he haluavat kostaa minulle aikanaan MV-lehden päätoimittajasta Ilja Janitskinista tekemäni rikosilmoituksen. Lisäksi he vastustavat tietokirjaani nimeltään Putinin trollit ja haluavat pelotella minua, jotta en kirjoittaisi Venäjän trolleista ikinä mitään. Helsingin käräjäoikeus eilen totesikin, että henkilöiden toiminta on aiheuttanut minulle pelkoa ja ahdistusta.
TILAA TÄSTÄ (29€)
Tässä on video, jossa henkilöt seurasivat minua kirjamessuille lokakuussa 2019 ja pelottelivat signeerauksen jonottajia. Onneksi rohkea siskoni Pipsa Aro kuvasi heidän toimintaansa.
Toinen henkilöistä on vuonna 2016 rekrytoitu MV-lehden silloisen päätoimittajan eli Ilja Janitskinin edustajaksi sekä MV-lehden tiedottajaksi. Pian rekrytointinsa jälkeen hän on ryhtynyt täyttämään sosiaalisen median alustoja eli Facebookia, Twitteriä ja VKontaktea minua koskevalla töryllä, kutsuen minua mm. rikolliseksi ja valehtelijaksi.
Hän on myös tehnyt minusta aiheettomia viranomaiskanteluita, levittänyt minusta tehtyjä MV-lehden törkyjuttuja, seurannut somekirjoitteluani, ottanut siitä ruutukaappauksia sekä jakanut kaappauksia pilkkaavilla saatesanoilla omassa somessaan. Joulukuussa 2018 henkilö näki minut Ruoholahdessa ja postasi sijaintini someen, altistaen minut lisähäiriköinnille.
Tämän lisäksi ko. henkilö on seurannut tiiviisti minua Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2018, kun olin asianomistajana Ilja Janitskinin, Johan Bäckmanin ja kolmannen henkilön kunnianloukkaus- ja vainoamiskäräjillä. Istuntopäivien aikana henkilö kirjoitti minusta vääriä tietoja someen sekä kommentoi pilkkaavasti sekä halventavasti minua joka istuntopäivän jälkeen julkaistuilla YouTube-videoilla.
Henkilö jatkoi samaa, minuun kohdistamaansa toimintaa myös lokakuussa 2019, kun Bäckman, Janitskin ja kolmas henkilö vastasivat teoistaan Helsingin hovioikeudessa. Painotan, että olin kesäkuussa käräjäoikeudessa 2018
rikoksen uhrin asemassa, samoin kuin hovioikeudessa loka-joulukuussa 2019.
Henkilö istui takanani oikeudessä, ja koin toiminnan painostamisena. Se teki olostani eri oikeusasteissa erittäin epämiellyttävää. Miettikää itse, minkälaista on, kun tietää kaiken oikeudessa sanomansa päätyvän vääristeltynä pilkattavaksi sosiaaliseen mediaan – kun tarkoituksena olisi nimenomaan käsitellä aiempia rikosepäiltyjä tekoja.
Hovioikeuden istuntoja käsittelevällä YouTube-videollaan henkilö arvioi minulla olevan suhde hovioikeudessa mukanani olleeseen tukihenkilööni ja minun olevan kihloissa erään miespuolisen todistajan kanssa. Häiriköinti siis ulotettiin kaikkiin oikeudenkäynnissä todistaneisiin, vastaajien kannalta epäedullisiin henkilöihin, ei vain minuun.
Olin kuvitellut, että oikeudenkäynti on turvallinen paikka, jossa saa rauhassa käsitellä pitkään kestäneitä ja elämänlaatuani huomattavasti heikentäneitä rikollisia tekoja. Mutta tämä henkilö jatkoi kärsimyksiäni kohdistamalla minuun samansisältöistä materiaalia, josta Janitskin, Bäckman ja kolmas henkilö olivat oikeudessa ensin syytettyinä, sitten tuomittuina.
§§§
Kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet, jo tapahtuneen rikoksen tai häirinnän laatu ja toistuvuus sekä todennäköisyys, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, jatkaisi häirintää tai tekisi itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen.§§§
Toinen, miespuolinen henkilö jolle hain lähestymiskieltoa, on toiminut hyvin samankaltaisesti ja usein yhteistyössä ensimmäisen kanssa. Mies seuraa minua fyysisesti tilaisuuksiin, joissa olen puhujana sekä leimaa minua rikolliseksi ja valehtelijaksi. Henkilö on livestriimannut esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden pihalla videota, jossa on huutanut minun olevan “Naton, Europolin ja hybridikeskuksen työntekijä ja narkomaani”.
Kyseinen video on edelleen YouTubessa, kuten suuri osa muistakin henkilöiden tuottamista vihavideoista. Mies on myös oman työpaikkani Yleisradion pihalla huutanut minusta valheita megafoniin, väittäen minun kirjoittaneen valeuutisia Ilja Janitskinista ja vaatinut niiden korjaamista (tosiasiassa en ole kirjoittanut yhtäkään Janitskinin nimeä mainitsevaa uutista kertaakaan elämässäni).
§§§
Sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin määrätään, lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto), ellei 4 momentista muuta johdu. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen.§§§
Mies on myös seurannut minua hovioikeuteen ja julkaissut hovioikeuden todistajanauhoja YouTubessa. Hän esimerkiksi julkaisi sisareni Pipsan todistajalausunnon, jossa Pipsa itkien kertoi minuun kohdistetun vainoamisen seurauksista. Tämän seurauksena Pipsa sai valtavan määrän vihapostia ihmisiltä, jotka olivat katsoneet ko. videon.
Omaan lähestymiskieltohakemukseensa tämä henkilö reagoi mm. lukemalla ääneen käräjäoikeuteen toimitettua lähestymiskieltohakemusta, joka oli vielä salainen.
Lisäksi mies on häiriköinyt paitsi minua, myös toista MV-vyyhdin asianomistajaa
Hanna Huumosta Helsingin hovioikeuden käytävillä. Mies työnsi livestriimikameransa Huumosen läheisyyteen, eikä lopettanut, vaikka Huumonen erikseen pyysi lopettamaan.
Molemmat henkilöt, joille lähestymiskieltoa hain, ovat myös pienpuolueiden poliitikkoja, ja he ovat olleet aktiivisia esimerkiksi Johan Bäckmaniin kytkeytyvässä Reformi-puolueessa. Molemmat henkilöt ovat myös useita kertoja haastatelleet Bäckmania YouTube-videoilleen. He fanittavat Bäckmania, joka on jo itse tuomittu käräjillä minun vainoamisestani ja on
työskennellyt vuosia Kremlissä tiedustelu-upseerien alaisuudessa. Kaksikolla on siis toiminnalleen poliittinen motiivi. Ikävä kyllä, politiikka näyttää olevan äärimmäistä.
Soisin, että oikeat poliitikot ottaisivat asiasta nopeasti kopin ja säätäisivät lakeja tiukemmiksi. Digihäiriköinti yleistyy, ja uhreja on jo paljon. Kaikki eivät jaksa taistella vastaan, ja kun poliittinen digihäiriköinti ulotetaan oikeusvaltion perustaan, oikeudenkäynteihin, ollaan todella vaarallisilla vesillä. Vasemmistoliiton kansanedustaja
Hanna Sarkkinen oli hereillä hovioikeuskäsittelyn aikana ja teki
lakialoitteen vihastriimaamisen kriminalisoimiseksi. Se on hyvä alku.
Sitten tarvittaisiin vielä nykyistä huomattavasti tiukempi sääntely sosiaalisen median alustoille Facebookille, Twitterille ja YouTubelle, jotka nykymuotoisen digiväkivallan mahdollistavat. Ja tosiaan – ne rikostutkinnat olisi hyvä saada edes alulle, jotta rikolliset saisivat tuomion joskus.
Täältä voit tilata kirjani Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta. Kirjasta ilmenee tarkasti, miksi minua niin kovasti työni takia yritetään vaientaa ja häiriköidä. Kirjassa on myös muita esimerkkejä maailmalta, joissa henkilö on joutunut rikollisen vihakampanjan kohteeksi.
Kirjoitin tähän blogiin ajatuksiani digiväkivallasta ja siihen puuttumisesta. Itse tuomiota en kommentoi millään lailla, sen teki jo eilen oma asianajajani Journalisti-lehdessä. Toivon, että teksti…
putinintrollit.fi