Maailma on jotakin muuta kuin unelmaa
Kyllä tässä mielenrauha on kortilla vaikka kuinka joogaisi. Ainakin minua paremmilla kansalaisilla.
Hyvien ihmisten hysteria nimittäin jatkuu kohti kliimaksiaan. Huomaan, ettei Lontoon hirmuteko sitä aiheuta, vaan ihan kotimaiset kauheudet.
Nyt minua edistyksellisemmät kansalaiset pöyristyivät kuulessaan, että poliisit, nuo rikkumattoman oikeudenmukaisuuden oletusarvolle ohjelmoidut lempeät robotit, ovatkin rasisteja. Tai ainakin kolmannes heistä on. ”Ilmankos terroristit juhlii” on eräänkin viheranalyytikon loppupäätelmä. Bravo.
Poliisien rasismista saatiin vähintään kaksisataaprosenttinen näyttö kun heidän suljetun facebook-ryhmänsä tuhansista viesteistä löytyi ainakin kolme, jotka aivan hyvin voisi tulkita rasistisiksi, jos virittyisi tarvittavaan moodiin.
Ja määrätyt virittyvät. Tai ovat siinä aina. Hyvien ihmisten ryhmissä paheksuva möly rikkoisi korvat, jos viestit olisivat ääniviestejä.
Tämä rujo ajatusrikos tuli ilmi, ennen kuin ehdimme kunnolla toipua hyytävästä tiedosta koskien julkkisten Sisäpiiriä. Siinä tunnettujen räppärien jengi ja heidän hangaround-jäsenensä keskustelivat omassa (myös suljetussa) ryhmässään seksiakteista. Joku kehui jopa panoillaan. Sietämättömän törkeää!
Järkytysten sarja on pitkä. Kuka enää kestää? Vuosi jo alkoi hirmuisissa merkeissä, kun Axl Smithin WhatsAppissa pyörivä ”haippirinki” paljastui. Herra Smith oli ujuttanut tavanomaisten keikkakuulumisten joukkoon, hui kauheaa, yhden pornovideon. Ja joku porukasta tuli jopa katsoneeksi sen. Mitä pervoja!
Jos diapameja saisi luomuna, niin nyt niillä olisi kysyntää tiedostavissa piireissä.
Tiedättekö mitä?
Kaikki tuo kauhistelu yksityisistä keskusteluista – ja se, millaisesta ajatusmaailmasta moinen kumpuaa – on syy siihen miksi meillä on Brexit ja Donad Trump. Ja lisää sitä lajia on tulossa. Trumpismia.
Nimittäin, jos tiedostavien ylimielinen kakofonia unelmasta edelleen jatkuu, niin SITÄ ei oikeasti kestä enää kukaan. Ei, jos ajatus kulkee omin neuvoin. Eikä varsinkaan Lontoon jälkeen. Siksi osa äänestää pian vaikka hevosen senaattoriksi, että maailmanpelastajien paapatus loppuisi.
Nimittäin hyvien ja valveutuneiden ihmisten lisäksi on aika liuta meitä ihan tavallisia liimataisia. Meitä, jotka eivät etsi maailmanselitystään utopioista, vaan näkevät sen mikä on.
Että maailma on aikas paskamainen paikka. Eikä ole juuri muuttumassa. On edelleen – haikailuista huolimatta – täynnä ahneutta, valhetta, petosta ja pahansuopaisuutta. Se on antanut kylmää kyytiä naiiveille haihattelijoille vuosisadasta toiseen.
Mutta… Että se on myös ihan siedettävä paikka, jos pitää tuon edellä sanotun mielessä. Toisten ajatusrikoksia tarkkailevat eivät pidä.
En usko, että tältä Tellukselta löytyy niin puhtoista ja viatonta, ettei sanoisi joskus jotakin yleiseen hymistelyyn sopimatonta. Ainakin, jos luulee sen pysyvän vain kaveripiirissään. Ja kun sitten sanoo, niin aina löytyy joku narri, joka haluaa nostaa omaa mitättömyyttään kertomalla sen eteenpäin.
Joka on täysin viaton paskamaisiin ajatuksiin ja harkitsemattomiin puheisiin, niin ilmoittautukoon. Minä voin heittää sen ensimmäisen kiven. Mojautan sillä ilmoittautujaa, että lakkaisi valehtelemasta.
Entäpä jos jätettäisiin edes yksityiset keskustelut ja pohdinnat rauhaan, vaikka eivät ihan putkeen menisikään? Jotain rajaa kyyläämiselle ja toisten vääristä ajatuksista pöyristymisille, please.
Jussi Juhani
PS. En ota enmpää kantaa Lontoon hirmutekoon. Juha Sipilä teki sen puolestamme. Twiittasi olevansa shokissa jo seitsemännen kerran peräjälkeen. Eikä ehdi tokenemaan, sillä pian paukkuu taas jossakin.
