Miksi poliisien rasistista kirjoittelua ei tutkita? – Valtionsyyttäjä: Kuulostaa Jussi Halla-ahon argumentaatiolta
”Tahallisuus rikosoikeudessa tarkoittaa vähän eri asiaa kuin yleiskielessä”, sanoo Jukka Rappe.
Jaa artikkeli
Aurora Rämö
KOTIMAA 13.7.2017 14:30
Valtakunnansyyttäjänviraston päätös olla tutkimatta poliisien Facebook-ryhmän rasistista kirjoittelua on hämmentävä.
Tutkivan journalismin julkaisu
Long Play kirjoitti kesäkuussa, että poliiseilla on Poliisit-niminen suljettu ryhmä, jossa pilkataan ja panetellaan ulkomaalaisia moderaattorien juuri puuttumatta.
Julkaistuissa viesteissä poliisit kirjoittavat muun muassa näin:
”Islam on ekspansiivinen uskonto ja Eurooppa on uhri. Turha lässyyttää mitään muuta.”
”Kun Mustan Barbaarinkin mukaan ongelma on se, että ei voi tietää kuka on ulkomaalainen, niin voitaisiinko epäselvyyksien ja rasismin välttämiseksi velvoittaa ulkomaalaiset kantamaan esim. hihamerkkiä tai vastaavaa tunnistetta?”
Kirjoittelusta tehtiin kolme rikosilmoitusta. Koska ne kohdistuvat poliisiin, tutkintaa johti syyttäjä.
Kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen
päätti heinäkuun alussa, ettei yhdestäkään ilmoituksesta ole syytä käynnistää esitutkintaa.
ENSIMMÄISEN rikosilmoituksen teki Poliisihallitus. Siinä pyydettiin tutkimaan, ovatko poliisit syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Sairanen perustelee päätöstään olla tutkimatta sillä, ettei Poliisihallituksen selvityksestä ilmene, ketkä kommentteja kirjoittelivat ja missä yhteydessä.
”Kirjoittajien nimet on poistettu, eikä Poliisihallitus ole ilmoituksensa perusteeksi toimittanut sellaisia kuvakaappauksia sivuista, joista olisi luettavissa yksittäisten kirjoittajien nimet.”
Long Play kertoo kuitenkin lähettäneensä syyttäjälle noin 150 kuvakaappausta ryhmän keskusteluista. Satakunta oli sellaisia, joista kirjoittajien nimet oli poistettu, yli 50 sellaisia, joissa nimet olivat näkyvillä.
Se, että materiaali on ollut käytössä esiselvityksestä varten, kerrotaan myös päätöksessä.
Miksi materiaalia ei näytetä käytetyn?
Sairanen perustelee päätöksen muissakin kohdissa sillä, ettei tietoa ole ollut saatavilla.
Hänen oli esimerkiksi oletettava poliisiryhmäläisten kirjoittaneen viestejä vapaa-ajallaan, sillä ”
asiassa ei ole tähän liittyen saatavissa tarkempaa tietoa, koska Poliisihallitus ei ilmoituksensa liitteeksi tai muutoin ole toimittanut asiaa selventävää materiaalia”.
Ilmeisesti tällä tarkoitetaan, että ilman työvuorolistoja on mahdotonta päätellä, mitkä viestit on kirjoitettu töissä, koska kuvakaappauksien aikaleimoja ei voi verrata mihinkään.
Miksei lisäselvityksiä sitten pyydetty?
”Kaikkea sellaista voi tehdä, mitä Kalle Kansalainenkin voi tehdä.”
KYSYMYKSIIN voisi vastata kunnolla vain Laura Sairanen; syyttäjät tekevät päätöksensä itsenäisesti. Mutta Sairanen ei ole kuulemma tavoitettavissa ”pitkään aikaan”.
Syyttäjien yksikköä johtaa valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Hän sanoo, ettei ole ehtinyt tutustua ratkaisuihin, vaan kommentoi yleisellä tasolla.
”Esiselvitys on eri asia kuin esitutkinta. Sitä tehdessä ei voida puuttua ihmisten oikeuksiin, vaan se on sellaisten tietojen keruuta, mitkä kuka tahansa voi saada. Mihin ei tarvita erityisiä toimivaltuuksia.”
Missä raja menee? Työvuorolistoissa?
”Poliisirikosten tutkinnanjohtajana toimivat syyttäjät kyllä melko säännönmukaisesti hankkivat lisäselvitystä.”
”Jos esimerkiksi väitetään, että poliisi on pahoinpidellyt kiinnioton yhteydessä, niin rutiininomaisesti pyydetään poliisilta tiedot, että onko tällainen kiinniotto tapahtunut ja ketä poliisimiehiä siinä on mahdollisesti kiinniottoa ollut suorittamassa.”
Eli?
”Sikäli kun tiedän, tässä jutussa esitutkinnanjohtajahan on
Long Playltä pyytänyt näitä tekstejä nähtäväksi. Koska alkuperäinen informaatio, millä rikosilmoitus tehtiin, oli toisen käden tietoa. Mutta sanotaan, että esiselvityksen nyrkkisääntö on, että kaikkea sellaista voi tehdä, mitä Kalle Kansalainenkin voi tehdä.”
TOISEN rikosilmoituksen teki pastori Marjaana Toiviaisen. Hän pyysi tutkimaan, onko Facebook-ryhmässä syyllistytty kunnianloukkaukseen.
Poliisit olivat kommentoineet Toiviaiseen liittyvää uutisointia esimerkiksi näin:
”Marjaana on viety savimajan taakse ja saa siellä isosta patukasta kurinpalautusta.”
Tässäkään tapauksessa syyttäjä ei ollut onnistunut löytämään kommenttien kirjoittajille nimiä, vaikka ne selviävät kuvakaappauksista. Päätöksessä asiaan osalliseksi on merkitty ”tuntematon poliisi”.
Kysyttäessä nimien huomiotta jättämisestä Laura Sairanen
sanoi Long Playlle, että kyse on epähuomiossa tapahtuneesta virheestä ja että muotoilu voidaan ”tarvittaessa korjata kirjoitusvirheenä”.
Mitä ihmettä tämä nyt on?
”Tosiaan tällaisista yksityiskohdista en pysty lausumaan mitään, enkä tietysti voikaan toisen asiassa”, valtionsyyttäjä Rappe sanoo.
Syyttäjä päätyi toteamaan, ettei esitutkintakynnys ylity, koska kommentteja ei ole tarkoitettu ”kokonaan julkisiksi”. Ryhmässä oli noin 2 800 jäsentä. Pienempiinkin kirjoittelusta on tullut tuomioita.
”En nyt näihin käsillä oleviin päätöksiin ota mitenkään kantaa.”
AINOA ilmoitus, jossa mahdollinen tekijä on pystytty yksilöimään, koski Facebook-ryhmän ylläpitäjänä toiminutta nettipoliisi Marko ”Fobba” Forssia.
Forss jättäytyi ylläpidosta huhtikuussa, koska näyttäisi ”helvetin pahalle”, jos ”matsku laitetaan julki”.
Syyttäjä totesi, ettei Forss ole itse kirjoittanut mitään sopimatonta, eikä materiaaleista löytynyt mitään muutakaan sopimatonta.
Ratkaisussa kirjoitetaan, että ”pelkkä kansanryhmän harkitsematon pilkkaaminen tai ärsyttäminen ei sellaisenaan täytä tunnusmerkistöä” kansanryhmää vastaan kiihottamisen epäilemiseksi.
Long Playn alkuperäinen, pitempi artikkeli, jossa Facebook-ryhmä tuli esille, käsitteli poliisin suhtautumista ulkomaalaisilta näyttäviin.
Niin sanottu etninen profilointi – oletusten tekeminen ulkonäön perusteella – on laissa kielletty. Artikkelissa poliisit ovat sitä mieltä, ettei ulkomaalaisvalvontaa voi käytännössä suorittaa ilman etnistä profilointia.
Keitä poliisi pysäyttää ja millä perusteella esimerkiksi paperit tarkistetaan,
päättää yksittäinen poliisi tapahtumapaikalla. Siksi asenteilla, ei pelkällä virallisella ohjeistuksella, on merkitystä.
Mistä syyttäjä voi päätellä pilkkaamisen olleen tahatonta?
”Tahallisuus rikosoikeudessa tarkoittaa vähän eri asiaa kuin yleiskielessä”, Jukka Rappe sanoo.
”Yleisellä tasolla voisi ajatella, että tietoisuus siitä, että viesti on sisällöltään uhkaava, panetteleva tai solvaava, riittää tahallisuuden täyttymiseen. Se ei välttämättä kytkeydy teon tarkoitukseen. ’Kaikki somalit ovat raiskaajia’ on tyypillinen tällainen väite.”
Poliisien viesteissä kirjoitettiin esimerkiksi, että afrikkalaisperäinen väestö ei menesty missään päin maailmaa.
”Syyt lienevät sekä kulttuurisia että geneettisiä ja siten osin periytyviä yksilöstä riippumatta”, yhdessä viestissä luki.
Miten tämä eroaa somaliväitteestä?
”Kuulostaa samankaltaiselta kuin se, mistä korkein oikeus tuomitsi aikanaan perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Siinä oli muistaakseni hyvin saman tyyppistä argumentaatiota.”
”Mutta en nyt näihin käsillä oleviin päätöksiin ota mitenkään kantaa, koska en ole niitä edes lukenut. En tiedä, miten siellä on mahdollisesti tahallisuuskysymystä käsitelty tai jätetty käsittelemättä.”
Eikö kynnyksen poliisiin kohdistuvien epäilyjen selvittämiseen pitäisi olla erityisen matala?
Lue myös
Joka seitsemäs suomalainen on rasisti – tässä tuntomerkitJari Tervo joutui dna-testiin – yllättävä ”lorahdus” löytyi perimästä
”Missään ei ole niin säädetty. Syytä epäillä -kynnys on sinällään jo hyvin matala. Se antaa esitutkintaviranomaiselle hyvin laajan harkintavallan.”
LONG PLAYN artikkelin seurauksena
Poliisihallitus selvitti ulkomaalaisvalvonnassa tapahtuvaa mahdollista etnistä profilointia.
Selvitys tehtiin pyytämällä poliisilaitoksia itse arvioimaan toimintaansa. Ongelmia ei löytynyt.
