Jussi Halla-aho: Islam, maahanmuutto ja seksuaalivähemmistöt ovat uusi Neuvostoliitto - ”jokaisella ajalla on omat pyhät lehmänsä”
Tänään klo 21:56 (muokattu klo 21:56)
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi Iltalehden haastattelussa tuomioistuimia ja kertoo pitävänsä niiden ratkaisuista syntyvää oikeuskäytäntöä eli lakien tulkintaa sananvapauden toteutumisen esteenä.
”Perussuomalaiset on pääoppositiopuolue. Me emme ole populistinen puolue, eikä meidän tavoitteenamme ole räksyttää kaikesta, mitä hallitus tekee”, Jussi Halla-aho sanoi puoluekokouksessa Tampereella pitämässään linjapuheessa. JUSSI HALLA-AHO
Perussuomalaisten puheenjohtaja
Jussi Halla-aho teki kiinnostavalla tavalla historiapolitiikkaa, kun hän Tampereella pitämässään poliittisessa linjapuheessa arvioi suomalaisen julkisen keskustelun suomettuneen.
– Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton arvosteleminen oli sosiaalisesti paheksuttavaa, ja sillä saattoi joutua poliittiseen paitsioon. Tämän päivän Suomessa ja länsimaissa laajemminkin maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja eräistä muista kysymyksistä on tullut uusi Neuvostoliitto, Halla-aho sanoi.
Kiistatonta on, että 1970-luvun alkuvuosina Suomi suomettui ja presidentti
Urho Kekkosenharjoittaman epädemokraattisen vallankäytön kritisoiminen kävi yksittäisille kansanedustajille ja muille julkisuuden henkilöille aiempaa raskaammaksi. Kokoomus esimerkiksi joutui olemaan oppositiossa 21 vuoden ajan (1966-1987) siksi, että Kekkonen ja sen seurauksena muut puolueet pitivät kokoomusta neuvostovastaisena puolueena.
Sanomalehdistössä ei kirjoitettu diktatuurisesta Neuvostoliitosta kovinkaan kriittisesti.Suomettumisen murheellisimpia ilmenemismuotoja oli se, että suomalaiset virkamiehet pyrkivät työelämässä kampittamaan toistensa etenemismahdollisuuksia leimaamalla kilpailijoitaan neuvostovastaisiksi. Tämä rähmällään olo ulottui yliopistomaailmaan.
– Kansallisen edun puolustajina ja haittamaahanmuuton vastustajina perussuomalaiset ovat valitettavan yksin poliittisella kentällä. Ainoa ongelma ei kuitenkaan ole se, että muut puolueet tekevät ja julistavat vahingollista politiikkaa. Ongelma on myös se, että yhä ahdasmielisemmäksi muuttuvan ilmapiirin vuoksi vallitsevan linjan arvostelemisesta tulee yhä vaikeampaa ja vaarallisempaa, Halla-aho arvioi sunnuntaina Tampereella.
Tabun tunnistaa reaktioista
Iltalehti haastatteli puheen jälkeen Halla-ahoa ja pyysi tätä perustelemaan tarkemmin arviotaan ”uuden Neuvostoliiton” syntymisestä suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Jokaisella ajalla on varmasti omat pyhät lehmänsä, ja todellisen tabunhan tunnistaa niistä reaktioista, joita tabuun kajoaminen synnyttää. Varsinkin maahanmuuttoon, islamiin ja seksuaali-identiteetteihin liittyvissä kysymyksissä moraalisesti ja usein jopa juridisesti sallitun puheen alue kapenee kaiken aikaa, eli poikkeamat tästä hyväksytystä liturgisesta puhetavasta näihin aiheisiin liittyen johtavat täysin kohtuuttomiin reaktioihin: joko some-lynkkaamisiin tai sitten suorastaan tuomioistuinkäräjöintiin, Halla-aho sanoo.
Halla-aho kritisoi tuomioistuimia ja kertoo pitävänsä niiden ratkaisuista syntyvää oikeuskäytäntöä eli lakien tulkintaa sananvapauden toteutumisen esteenä.
– Yhä useammin pidempäänkin voimassa olleiden lakien tulkinta jatkuvasti venyy niin, että ihmisille on epäselvää se, mitä on ylipäätään laillista sanoa ja mitä ei. Mielestäni on oikeusvaltion ja oikeusvarmuuden kannalta aivan kestämätöntä, jos erilaisten lausumien, mielipiteen ilmaisujen, lainmukaisuus pitää käydä aina koeponnistamassa oikeudessa sen sijaan, että ihminen voisi etukäteen olla yksiselitteisen tietoinen siitä, onko jonkin asian sanominen sallittua vai ei, Halla-aho toteaa.
Katso video
”Jokaisella ajalla on varmasti omat pyhät lehmänsä, ja todellisen tabunhan tunnistaa niistä reaktioista, joita tabuun kajoaminen synnyttää”, Jussi Halla-aho sanoo Iltalehden haastattelussa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja nimeää lakeja, joita tuomioistuimissa hänen mukaansa tulkitaan tällä hetkellä sananvapautta kaventavasti.
– On olemassa niin sanottuja vihapuhelakeja, lähinnä lait kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Sitten meillä ovat yhdenvertaisuuslaki, joka sisältää aika huolestuttavia elementtejä, ja nuorisolaki, joka on ollut nyt viime aikoina paljon tapetilla tämän Perussuomalaisten nuorten niin sanotun tviitti-kohun yhteydessä, hän sanoo.
”Normaali ihminen ei kannata törkeää puhetta”
Halla-aho painottaa, että sananvapauden pitää suojata oikeutta ilmaista itseään tarvittaessa kärkevästi silloin, kun sanojan tarkoituksena on nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia laajempaan tietoisuuteen ja synnyttää niistä kriittistä keskustelua.
– Kukaan normaali ihminen ei kannata törkeää puhetta eikä sinänsä loukkaavaa puhetta. Se ei ole mikään itseisarvo, mutta toisaalta on paljon huonompi vaihtoehto kriminalisoida puhe sillä perusteella, että joku kokee sen loukkaavaksi tai häiritseväksi, koska silloin ollaan nimenomaan sananvapauden ytimessä.Sellaisella sananvapaudellahan ei ole mitään arvoa, jossa sallitaan harmiton ja ketään loukkaamaton puhe. Ei sellainen puhe tarvitsekaan lain suojaa, vaan sananvapaus nimenomaan tarkoittaa, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus ilmaista mielipiteitään myös silloin, kun ne eivät ole valtavirtaa. Se on kriittisen yhteiskuntakeskustelun a ja o, että näin tapahtuu. Me emme siis kannata kiihottamista kansanryhmää vastaan kirjaimellisesti, Halla-aho varoittaa tabujen syntymisestä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on vienyt monet perussuomalaiset poliisin esitutkinnan kohteiksi ja jotkut heistä käräjille vastaamaan lain nojalla nostettuihin syytteisiin.
Halla-ahon mielestä ainakin osa viranomaistoimenpiteistä on ollut perusteettomia.
– Lakipykälän tulkinta-aluetta laajennetaan kaiken aikaa siten, että se kattaa myös sellaiset ilmaisut, jotka eivät ole millään tavalla kansanryhmää vastaan kiihottavia. Kyllä erilaisista ihmisryhmistä pitää pystyä puhumaan kriittiseen sävyyn.Esimerkiksi maahanmuuttajaryhmien kotoutumisesta Suomeen tai islamin aiheuttamista ongelmista on pystyttävä puhumaan avoimesti ja kriittisesti silloin, kun siihen on aihetta, ja ilman, että ihmisen täytyy pelätä joutuvansa oikeuteen siitä, hän pohtii.
PS-nuoret menetti valtionavun
Opetusministeriö on evännyt puolueen nuorisojärjestöltä valtionavun, koska ministeriö tulkitsee Perussuomalaisten nuorten toimineen nuorisolain vastaisesti.
Ministeriö linjasi 19. kesäkuuta
tiedotteessaan seuraavasti:”Avustettavan nuorisoalan järjestön tulee toiminnassaan toteuttaa nuorisolain tavoitteita. Nuorisolain tavoitteena on muun ohella edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Tavoitteen toteuttamisen lähtökohtina ovat lain mukaan mm. yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Avustuksen peruuttaminen liittyy PS-Nuorten virallisella Twitter-tilillä julkaistuun kuvaan tummaihoisesta perheestä, jonka saatteena oli kehotus äänestää EU-vaaleissa perussuomalaisia, "jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä".”
Halla-ahon mielestä nuorisolain tulkinta on ongelmallinen.
– Kun puhutaan nuorisojärjestöjen julkisesta rahoituksesta, on mielestäni kestämätön tilanne, jos laki käytännössä tarkoittaa sitä, että nuorisojärjestön pitää tukea monikulttuurisuutta, jotta se olisi oikeutettu julkiseen rahoitukseen, joka muuten kuuluu kaikille nuorisojärjestöille. Silloin me teemme yhden poliittisen ideologian - ja vieläpä haitallisen ideologian - kannattamisesta edellytyksen sille, että järjestö voi saada julkista tukea, Halla-aho sanoo
Iltalehdelle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi Iltalehden haastattelussa tuomioistuimia ja kertoo pitävänsä niiden ratkaisuista syntyvää oikeuskäytäntöä eli lakien tulkintaa sananvapauden toteutumisen esteenä.
www.iltalehti.fi
