Viro hankkimassa 44 kpl käytettyä CV9035:ta Hollannista

Nato-maat eivät uudesta kalustosta alennuksia saa, mutta voisihan yhteishankinnasta muuten jotain pikkusäästöjä koituakin.

Eiköhän nuo alennukset toimi vähän samoin kuin muinoin Kyläkaupoissa. Nostetaan ensin hintaa sumeilematta se 10 pros. aamulla, jotta voidaan antaa iltapäivällä alennusta 5 prosenttia.

Hankintahintaosuus näköjään hälvennetään taitavasti. Ostaja käytännössä sitoutuu pitämään kilkkeitään elinkaaren verran ja päivityksillä valmistaja tekaisee varsinaisen tilin. Kannattaa huomata, että nykyiselläkin hintakehityksellä sotatarvikkeen keskimääräinen hinta tuplautuu noin 7 vuoden välein. Täysin lähtenyt lapasesta.
 
Nato-maat eivät uudesta kalustosta alennuksia saa, mutta voisihan yhteishankinnasta muuten jotain pikkusäästöjä koituakin.

No kunhan foorumin jäärille piruuttani tuollaista ehdottelin, suomalainen veronmaksajahan näissä aina laskun maksaa. Mutta voisihan tuollainen panssarihaupitsien yhteishankinta Nato-maa Viron kanssa ainakin poliittisesti olla positiivinen asia, jotain tutkiahan on jo yhdessä hankittukin.

Ja vaikka tuon CV9030/35-kalustonkin kanssa on kuulemma yhteensopivuus mitä sattuu pitäisin silti hyvänä asiana sitä että lahden takana on samantyyppistä kalustoa käytössä.
 
@baikal @Museo @fulcrum

Tuskinpa Viro (saati Suomi) olisi uutta kalustoa ostamassa, ja miksi ostaakaan, kun käytetyt PzH 2000:t ovat ylijäämäkaupoissa. Käytetyssä kalustossa NATO-maat saavat todennäköisesti liittolaisalennusta vaikkeivät hinnat muutenkaan ole ihan poskettomia. Eihän niitä loputtomasti ole, mutta patteristo voisi olla realistinen. Suomelle sitten toinen siinä samassa yhteydessä.
 
www.defmin.fi kirjoitti:
NORDEFCO Tavoitteet
"Puolustusministerien vuonna 2009 allekirjoittaman yhteistyöasiakirjan (Memorandum of Understanding, MoU) mukaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön tarkoituksena on vahvistaa osallistujamaiden kansallista puolustusta, tutkia synergiaetuja ja helpottaa tehokkaita yhteisiä ratkaisuja."
-----
Käytännön esimerkkejä nykyisestä yhteistyöstä ovat ilma-, meri- ja maavoimien harjoitustoiminta, kriisinhallintayhteistyö Afganistanissa ja yhteistyö NH-90 -helikopterikoulutuksen sekä ilmatorjuntaohjus- ja -tykistöjärjestelmien osalta."
http://www.defmin.fi/index.phtml?s=729

Norjalaiset hylkäsivät Arhcerin ja jatkavat M109A3GNM:llä kunnes saavat korvaajan hommattua. Mistäs minä mitään tiedä mutta tuossapa olisi yhteistyö prokkiksen tynkää ehkä tiedossa tulevaisuudessa. Myös Tanskalaiseten M109A3DK:t rupeavat olemaan tiensä päässä...kysymysmerkki on tietysti korvaavatko tanskalaiset järjestelmää, mutta viime aikaiset CV9035DK ja Leopard 2A5DK hankinnat/modernisoinnit antavat ymmärtää että heillä on halua pitää vähintään toinen nyksysistä kahdesta mekanisoidun prikaatista olemassa myös tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
@baikal @Museo @fulcrum

Tuskinpa Viro (saati Suomi) olisi uutta kalustoa ostamassa, ja miksi ostaakaan, kun käytetyt PzH 2000:t ovat ylijäämäkaupoissa. Käytetyssä kalustossa NATO-maat saavat todennäköisesti liittolaisalennusta vaikkeivät hinnat muutenkaan ole ihan poskettomia. Eihän niitä loputtomasti ole, mutta patteristo voisi olla realistinen. Suomelle sitten toinen siinä samassa yhteydessä.

Mitä mieltä olisi ostaa muutama hassu tykki? Vieläpä kauhian logistisen hännän omaavaa mallia.
 
Onko sellainen vaara tarjolla, että kun tai jos hankitaan määrä äks telatykistöä, olipa se mitä tahansa, se tarkoittaisi ilman muuta aika merkittävää lovea vedettävän tykistön putkimäärään....en väitä, että näin on, tuli vain mieleen.
 
Onko sellainen vaara tarjolla, että kun tai jos hankitaan määrä äks telatykistöä, olipa se mitä tahansa, se tarkoittaisi ilman muuta aika merkittävää lovea vedettävän tykistön putkimäärään....en väitä, että näin on, tuli vain mieleen.

Eiköhän itäväljyyksien henki ole hyvin höllässä, onhan tuo jo nähtykin. Tutkimus yhtäkkiä osoittaakin, että tst-osastoille kaavaillut haupitsipatteristot eivät olekaan toimiva ratkaisu ja kohta Stenalla pata porisee. Nelisen sataa putkea on helposti poistettavissa.
 
Onko sellainen vaara tarjolla, että kun tai jos hankitaan määrä äks telatykistöä, olipa se mitä tahansa, se tarkoittaisi ilman muuta aika merkittävää lovea vedettävän tykistön putkimäärään....en väitä, että näin on, tuli vain mieleen.

Kyllä se on alituisessa vaarassa muutenkin, kuten Hande yllä toteaa. Vaaran voisi kuitenkin minimoida sijoittamalla nuo orgaanisesti Karjalan prikaatiin eikä mihinkään ylijohdon alaisuuteen. Sinne sopisivat kuin Koiviston nyrkki Suomen silmään.

Mitä mieltä olisi ostaa muutama hassu tykki? Vieläpä kauhian logistisen hännän omaavaa mallia.

Olisihan PzH 2000 melkoinen tehonlisäys susikasiin verrattuna. Korkeampi tulinopeus, ryöppyammunta, panssarisuoja miehistölle, itseliikkuva jne. Logistisia painajaisia on maailma puolillaan muutenkin, sen kanssa täytyy elää ja Suomen kaltaisissa köyhissä sotavaltioissa se on arkipäivää.
 
Viimeksi muokattu:
CV9035NL - Kyllä. CV9035DK - Ei.
Sama III-sukupolven UTAAS ampujalla sekä Mk II:ssa että Mk III:ssa.
Olikos Norskien Mk I-vaunuissa alunperin vanhemmat lämpökamerat? (tai vieläkin on, ennen modernisointia)

Mitenkäs nuo moottorit menee, onko Sveitsin ja Suomen (Mk II) vaunuissa samat moottorit niissä taisi olla hiukan tehoeroa (joka välttämättä ei johdu moottorista), tai sitten muistan vain väärin? Entäs vastaava asettelu Tanska vs. Hollanti?
 
Olikos Norskien Mk I-vaunuissa alunperin vanhemmat lämpökamerat? (tai vieläkin on, ennen modernisointia)

Mitenkäs nuo moottorit menee, onko Sveitsin ja Suomen (Mk II) vaunuissa samat moottorit niissä taisi olla hiukan tehoeroa (joka välttämättä ei johdu moottorista), tai sitten muistan vain väärin? Entäs vastaava asettelu Tanska vs. Hollanti?
Muistini mukaan lämpökamerat ovat samat 3-sukupolven lämppärit MK I-III, mutta en ihan varmaksi tiedä kun ei ole lähteitä käsillä.

Sama voimalaiteyksikkö. Teho ero johtuu viritysasteesta. Sveitsin vehkeet ovat kevyempiä (ei lisäpanssareita) jolloin samaan teho-paino suhteeseen ei tarvitse ottaa moottorista niin paljon heppoja ulos. Tämä vähentää mm. Polttoainekulutustusta ja lisää moottorin elinikää. Itse asiassa itse moottori on sama FIN/CH:ssa sekä N:ssä, mutta itse voimalaitepaketti eroaa tuon CAN -väyläteknologian osalta (mm. moottorin ohjaus elektronisesti). Itse moottori ei itse asiassa eroa tavallisesta Scanian kuorma-automoottorista mitenkään, mutta kone on viritetty vaunukäyttöön. Muistini mukaan DK ja NL ovat voimalaitepaketin osalta identtiset, mutta MK II:iin nähden seuraavaa sukupolvea. Ei taaskaan ole lähteitä niin en pysty tarkastamaan. Viritystasossa voi olla eroja erilaisten suojapakettien johdosta.
 
Eikö Norjalaisten vaunuissa ole DSI14 (14 litrainen, sama kuin CV9040?), ja siitä eteenpäin DS16?
 
En ole nyt lähteiden ääressä, mutta voit olla oikeassa, muistiin ei uskalla enää tällä iällä aukottomasti luottaa. Litramäärä sinänsä ei ole merkittävä. Viritys on merkittävin ja eletronisesti ohjatun moottorin kauneus on se että viritysaste muuttuu tarvittaessa minuuteissa läppärillä jossa on ECU:n hallintaohjelma. Huolto pystyy jopa käynistämään ja kaasuttelemaan CV:llä hiiren klikkauksilla toughbookista. :)
 
Onko missään ollut tietoa noiden vaunujen organisoinnista?

Olenko kovin kaukana, jos veikkaan vaunut sijoitettavan yhteen pataljoonaan, jossa on kolme komppaniaa? Komppaniassa sitten kolme neljän vaunun joukkuetta ja komppanianpäällikölle oma vaunu. Tuohon päälle 4 vaunun tiedustelujoukkue. Tulee yhteensä 43 vaunua, yksi jää vielä reserviksi.
 
Onko missään ollut tietoa noiden vaunujen organisoinnista?

Olenko kovin kaukana, jos veikkaan vaunut sijoitettavan yhteen pataljoonaan, jossa on kolme komppaniaa? Komppaniassa sitten kolme neljän vaunun joukkuetta ja komppanianpäällikölle oma vaunu. Tuohon päälle 4 vaunun tiedustelujoukkue. Tulee yhteensä 43 vaunua, yksi jää vielä reserviksi.
...ja pataljoonankomentajalle yksi vaunu, niin 44 vaunua on saatu allokoitua. Voisi olla ihan realistisen kuuloinen jaotus tuolle vaunumäärälle.
 
...ja pataljoonankomentajalle yksi vaunu, niin 44 vaunua on saatu allokoitua. Voisi olla ihan realistisen kuuloinen jaotus tuolle vaunumäärälle.

Mietin vain, että onko järkeä "tuhlata" kallista vaunua pataljoonankomentajalle, joka voisi yhtä hyvin istua Pasin kyydissä. Se pataljoonankomentaja ei varmaankaan ehtisi kovin usein sinne taistelun sekaan. Muutenkaan pataljoonankomentaja vaunuineen tuskin on (etenkään Virossa) ensimmäinen reservi, on meinaan sen verran arvokas ukko kyseessä.

Tietysti huolto monimutkaistuu, mutta kun samassa prikaatissa lienee kuitenkin Paseja, niin tuskin se yksi Pasi rynnäkkövaunujen joukossa on ongelma.
 
Mietin vain, että onko järkeä "tuhlata" kallista vaunua pataljoonankomentajalle, joka voisi yhtä hyvin istua Pasin kyydissä. Se pataljoonankomentaja ei varmaankaan ehtisi kovin usein sinne taistelun sekaan. Muutenkaan pataljoonankomentaja vaunuineen tuskin on (etenkään Virossa) ensimmäinen reservi, on meinaan sen verran arvokas ukko kyseessä.

Tietysti huolto monimutkaistuu, mutta kun samassa prikaatissa lienee kuitenkin Paseja, niin tuskin se yksi Pasi rynnäkkövaunujen joukossa on ongelma.
Pataljoonaupseeri kruisailkoon Pasilla, mutta eiköhän veljeskansalla ole sama tilanne kuin täällä Põhjapõderien parissa: joukkoja tulee johtaa edestä! Tällöin komentaja tarvitsee sen oman vaununsa...
 
Eikö Norjalaisten vaunuissa ole DSI14 (14 litrainen, sama kuin CV9040?), ja siitä eteenpäin DS16?
Tarkistelin vähän.
  • CV9040A/B/C: DSI 14 (14-litrainen V8, EURO 1 normit täyttävä 550hp KA-moottori), paino 20,t/20,0t/25,0t
  • CV9030N: DSI 14 (14-litrainen V8, EURO 1 normit täyttävä 606hp KA-moottori), paino 26,0t
  • CV9030CH: DI 16 (16-litrainen V8, EURO 2 normit täyttävä, elektronisesti ohjattu, 670hp KA-moottori), paino 27,7t
  • CV9030FIN DI 16 (16-litrainen V8, EURO 2 normit täyttävä, elektronisesti ohjattu, 625hp KA-moottori), paino 27,5t
  • CV9035DK DS 16 (16-litrainen V8, EURO 3 normit täyttävä, elektronisesti ohjattu, 750hp KA-moottori), paino 31,7t
  • CV9035NL DS 16 (16-litrainen V8, EURO 3 normit täyttävä, elektronisesti ohjattu, 800hp KA-moottori), paino 35,0t
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti huolto monimutkaistuu, mutta kun samassa prikaatissa lienee kuitenkin Paseja, niin tuskin se yksi Pasi rynnäkkövaunujen joukossa on ongelma.

Eikö meilläkin ole Pasit ja CV:t sekaisin jo joukkueen tasalla? Ilmeisesti tuo ei sitten aiheuta murheita, ei ainakaan erikoisolosuhteissa?
 
Joo on sekasin. Ja tottakai toi PASI heikentää joukkueen liikkuvuutta.

XA-180 ei juurikaan jää CV:stä jälkeen maastossa. Varsinkin, jos joukkoa käytetään sille parhaiten soveltuvalla alueella eli aukeiden ja metsiköiden sekoituksessa. Pasilla ei kuitenkaan tarvitse runnoa kärjessä eteenpäin, joten ajoreitin valinnassa on vaihtoehtoja. Lisäksi se antaa joukkueelle mahdollisuuden ottaa mukaan ylimääräistä materiaalia tai väkeä (esim. TJ-partio tai tarkka-ampujia tai pioneereja jne.)
 
Back
Top