Viron merivoimat

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#1
ULKOMAAT
Viron meripuolustuskyvystä maalataan synkkä kuva – edessä jopa miljardipanostukset
VERKKOUUTISET
1 minuutti sitten(päivitetty 1 minuutti sitten)
Nykytilanteessa on asiantuntijoiden mukaan vakavia puutteita.


  • Viron merivoimien lippulaiva ENS Admiral.

    (Matti Björkman)
Viron merivoimille tulisi hankkia vähintään kolme uutta 75-100-metristä taistelulaivaa. Lisäksi nyt käytössä olevat miinantorjunta-alukset esitetään korvattavaksi jopa kymmenellä 50-75 metrisellä, monipuolisesti aseistetulla sota-aluksella.

Ehdotukset sisältyvät kansainvälisen ICDS-puolustustutkimuskeskuksen ja Viron maanpuolustuskorkeakoulun tuoreeseen selvitykseen. Kaksivuotinen selvitystyö toteutettiin Viron pääministerin kanslian ja Viron merivoimien toimeksiannosta.

Ilmavoimille selvittäjät kaavailevat vähintään kolmea uutta lentokonetta ja jopa uutta yhdeksää helikopteria, joita käytettäisiin kuljetustehtäviin sekä vedenalaisten kohteiden tunnistamiseen ja torjuntaan.

Lähes 200-sivuisessa asiakirjassa esitetään myös kolmea uutta meritorjuntaohjuspatteria sekä valvontaverkkoa, johon kuuluisi noin 20 kiinteää rannikkotutka- ja havaintoasemaa sekä joukko liikkuvia asemia.

Selvityksessä on kuvattu useita vaihtoehtoisia meripuolustuksen kehittämismalleja ottamatta kantaa niiden kustannuksiin. Postimees kertoo selvitystyötä johtaneen tohtori Jaan Murumetsin todenneen, että vaihtoehdot tarjoavat poliittisille päättäjille pohjan budjetoinnille kymmenen vuoden aikajänteellä.

Ilmeistä on, että jotkin esitetyistä malleista edellyttäisivät miljardiluokan investointeja. Taso on Viron mittakaavassa erittäin merkittävä, sillä esimerkiksi maan koko puolustusbudjetti vuodelle 2016 on noin 450 miljoonaa euroa.

Viimeksi tällä viikolla pääministeri Jüri Ratason kuitenkin muistuttanut Viron olevan yksi harvoista Naton jäsenmaista, jotka käyttävät puolustusmenoihinsa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Viesti on selvä: Viro haluaa profiloitua maana, joka kantaa vastuunsa yhteisestä puolustuksesta – ei sotilasliiton vapaamatkustajana.

Suomessa käynnistetyn Laivue 2020 -hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 1,2 miljardia euroa, ja se on määrä rahoittaa varsinaisen puolustusbudjetin ulkopuolelta.

Toimintakyky ei riitä kriisioloihin
Viron meriturvallisuuden ja -puolustuksen nykytilasta selvitys antaa synkän käsityksen.

Maalta puuttuu sen mukaan kyky kattavan meritilannekuvan ylläpitämiseen, ja meripuolustukseen liittyvät tehtävät jakautuvat kolmelle eri organisaatiolle, jotka kykenevät täyttämään niistä vain pienen osan.

Merivalvontaa ei ole määritelty yksiselitteisesti minkään viranomaisen vastuulle, eikä käytettävissä oleva tilannekuva täytä sotilaallisia vaatimuksia. Meripuolustus saattaa suoriutua tehtävistään normaalioloissa, mutta menettäisi kriisitilanteessa toimintakykynsä, selvityksessä todetaan.

Puutteita on tunnistettu muun muassa merelliseen uhkaan kohdistuvassa ennakkovaroitusjärjestelmässä, alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa ja kriittisen infrastruktuurin, kuten merikaapeleiden suojaamisessa.

Merivoimien nykyiset kyvykkyydet rajoittuvat selvityksen mukaan hyvin kapealle alueelle, käytännössä lähinnä miinantorjuntaan.

Viron merivoimien pääaluksia ovat nykyisin kolme brittiläisvalmisteista Sandown-luokan miinantorjunta-alusta, jotka on rakennettu vuosina 1989-92.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#2

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Erikoista kun Suomen malli ei kiinnostanut varsinkin kun se on lähin kumppani ja jonka kanssa organisaation ja järjestelmien olisi hyvä täsmätä.

http://news.postimees.ee/3959391/the-state-needs-warships-helicopters-and-coastal-radar-network
Koska Sipilä & sluibarit.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#4
Koska Sipilä & sluibarit.
Uskoisin silti että Suomen opastuksella saisivat parhaan vastineen rahoilleen, kyllä siellä maavoimien puolella ainakin suhteet on hyvät.
Ehkä laivaston luominen ja kehitys on sitten ollut noiden maiden avun varassa pääosin ja jälki sen mukaista?
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
Jos olisin virolainen, niin en itsekkään pistäisi suurempaa toivorikkautta Suomen suuntaan...poliittiset viestit ovat sitä luokkaa.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#7
Jos olisin virolainen, niin en itsekkään pistäisi suurempaa toivorikkautta Suomen suuntaan...poliittiset viestit ovat sitä luokkaa.
Niinpä. Suomeen ei totisesti ole luottamista.

Ja miten ihmeessä missään voidaan edes ajatella Suomelta irtoavan minkäänlaisia resursseja Viron puolustukseen. Ne kaavailut eivät ole tästä maailmasta. Suomi tarvitsee vähintään 100% omistaan ihan ite. Niin niukoilla tälläkin puolen Suomenlahtea mennään.

Rauhanaikainen materiaali-ja koulutusyhteistyö toki onnistuvat mutta siinä se.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Kertoisitko vähän lisää, miten Sipilä on estänyt Viron merivoimien kehitystä? Ketä mahdat tarkoittaa sluibareilla?
Pistän tähän että:

"Sinähän sen tiedät kun niitä miehiä olet" :D (ei ole henkilökohtaista, vaan Talvisota-elokuvasta) :)

Sipilä ja sluibarit nyt on kepulaisista ja lestadiolaisista (jostain syystä) tullut yleinen vaikutelma.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#13
Kun lukee virolaista militariafoorumia niin aika moni on sitä mieltä että Viron laivastolla ei tee mitään sotatilanteessa.
Ei tuo varmaan kapeasti ajatellen kaukana totuudesta ole. Sikäli mitätön joukko on kyseessä.

Mutta osana Naton voimia ainakin Sandownien pitäisi olla ihan käypäisiä vehkeitä. Yleensäkin on olennaista mitkä ovat Naton kyvyt. Viro ei ole yksin kuten Suomi.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
No, eihän niiden puolustusvoimilla koko maata puolusteta. Mutta kai 5000+ sotilaalla jotain tekee, ainakin Tallinnan puolustamisessa. Ja päälle vielä Kaitseliit 10 000+. Sekä uudet CV-vaunut parantaa voimaa ennestään.
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#16
No, eihän niiden puolustusvoimilla koko maata puolusteta. Mutta kai 5000+ sotilaalla jotain tekee, ainakin Tallinnan puolustamisessa. Ja päälle vielä Kaitseliit 10 000+. Sekä uudet CV-vaunut parantaa voimaa ennestään.
CV:t tuskin kerkiävät edes talleista pihalle. Merivoimat voisi keskittyä siellä rannikkojoukkojen kehittämiseen. Sota-alukset ei heidän kukkarolleen edes sopivia.
 
Viimeksi muokattu:
#18
Voisiko Viro ajatella Singaporen tapaista mallia, jossa suurin osa kalustosta on sijoitettuna maan rajojen ulkopuolelle, koska tiedetään, että niin pienen alueen puolustaminen "jyräämiseltä" on käytännössä mahdotonta ja näin ollen kalustoa halutaan säästää vastahyökkäystä varten ts. maan uudelleen valtaamiseen? Taitaa vaan olla niin vähän kalustoa ylipäätään, että ei voida jakaa tällä tavalla.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#19
Voisiko Viro ajatella Singaporen tapaista mallia, jossa suurin osa kalustosta on sijoitettuna maan rajojen ulkopuolelle, koska tiedetään, että niin pienen alueen puolustaminen "jyräämiseltä" on käytännössä mahdotonta ja näin ollen kalustoa halutaan säästää vastahyökkäystä varten ts. maan uudelleen valtaamiseen? Taitaa vaan olla niin vähän kalustoa ylipäätään, että ei voida jakaa tällä tavalla.
Onko Singaporen kalustosta tosiaan suurin osa ulkomailla?
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#20
Onko virolaisiin upseereihin tarttunut "suomentauti"? Helikoptereita, laivoja... Äkkiseltään tulee mieleen, että megalomaaninen panostus merivoimiin on Virolle hyvin vaikea perusteltava. Valvontaverkko ja meritorjuntaohjuspatterit ovat perusteltavissa, mutta ajatus Suomen kokoisesta ja jopa suuremmasta laivastosta ei tunnu realistiselta.

Virolla on maayhteys Eurooppaan Latvia-Liettua-Puola-reittiä, ja Itämerelle sen omilla resursseilla ei ole asiaa. Jos Nato on toiminnassa, niin sitten omaakaan kapasiteettia ei juuri tarvita. Käytännössä Viron resursseilla saattaisi pystyä pyörittämään jotakin saattotoimintaa läntisellä Suomenlahdella, jos Suomi hoitaisi oman tonttinsa. Itse kuitenkin epäilen toimintaedellytyksiä edes Suomenlahdella, koska Viron satamakapasiteetti on hyvin keskittynyt Tallinnaan, Tallinnasta kuljetetaan rahtia enemmän kuin muista Viron satamista yhteensä. Tallinna taas on alle 200 kilometrin päässä Venäjästä, ja Suomessakin ajatellaan liikennöitävän sotatilassa lähinnä Pohjanlahdella.

Lainaus aiemmin linkatusta Postimees-lehden jutusta:

--
In case of most alternatives the state would also need for performing the tasks at least three 75-100-metre warships, which would be able to identify targets and fire at them. Further there should be up to ten smaller, 50-75-metre craft, which could in the long run replace the present minehunters, but carry a wider selection of weapon systems.
--
Vähintään kolme karkeasti Suomen tulevan monitoimialusluokan kokoista alusta ("korvettia") sekä jopa kymmenen pienempää alusta ("ohjusvenettä"). Mistä löytyy rahat, jos/kun loppulasku on jossakin 1,5-2,5 miljardin euron välillä? Riittääkö Virossa edes merimiehiä kaikkien alusten miehittämiseen?

Panostus etenkin pienempiin aluksiin on erikoista, kun muualla sellaisista aletaan luopua. Ne voi epäilemättä varustaa SUTO-välinein ja meritorjuntaohjuksin, mutta ilmatorjunta- ja miinoituskyky vaatisivat isomman aluksen, ja miinanraivaus taas vaatinee käytännössä erikoistuneen alustyypin, jonka herätteeseen on kiinnitetty huomiota.

Isommat alukset ovat jollakin tavalla järkeenkäyvempiä modernissa maailmassa. Jos virolaiset tuollaisia hankkivat, niin tässä voisi olla Suomelle hyvä paikka saada MTA2020:lle vientikauppoja.

Realistisesti ajatellen panostaisin Viron asemassa kuitenkin etupäässä maavoimiin. Merellisiä suorituskykyjä voi pyrkiä kasvattamaan hillitysti, jos se tukee kykyä torjua maihinnousua ja/tai kykyä osallistua Naton operaatioihin. Miljardien panostaminen merelle on kuitenkin hulluutta, kun samalla maalla jaetaan kurjuutta. Hankkisivat ennemmin muutaman patteriston telatykkejä, ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä sekä lisää pst-aseita ja vaikka muutaman Leopardinkin.
 
Top