wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Haltuuni tuli vanha Husqvarnan tekemä läppälukkoinen 16/65 kaliiberinen haulikko. Sulkulaitteessa ja sen akselissa on N merkintä. Muistelisin sen tarkoittavan, että N=Nitro, jolloin savutonkin ruuti kävisi.

Jostain olen lukenut, että läppälukko Husqvarnassa N tarkoittaa nickel eikä nitro.
 
Ilmeisesti käännöstä haetaan? 10 kpl 12 kaliiperin "kiväärin signaalipatruunoita", vaikka kyseessä on tietenkin 12 kaliiperin haulikon patruunat. Olettaisin että tarkoitettu karhujen ja vastaavien pelotteluun teerimettällä.
Takavuosina myytiin vastaavaa kotimaista Vihtavuori Signal-merkinantopatruunaa. Joskus nuornamiesnä tuli uutta vuotta juhlistettua sellaisten ilotulituksella, olivat muistaakseni vaan kovin hintavia nuorukaisen kukkarolle.
 
Katsoin Ianin esitelmän lippaista ja patruunasiteistä:
Kohdassa 43:00 esitellään erikoisen mallinen mosinin kampa suomalaisena keksintönä, onko näitä tullut kellekään vastaan? Jos joku peräti omistaa ylimääräisen kappaleen niin voisin olla kiinnostunut:salut:
 
Se N tarkoittaa nikkeliterästä, mutta samalla se tarkoittaa että piippu kestää savutonta ruutia. Helpoin tapa varmistua on tarkastaa sarjanumero, kaikki yli 55000 kestää nitroa. Jos on damastipiippu, ne ei myöskään varmuudella kestä.
Jostain tuli tieto vastaan, että lähes kaikki 1-piippuiset Hva:t on mustaruutiaseita. Jos 65 millille pesitettyyn nakataan 70 mm savuton, on lukko silmillä.

Loppusarjan aseet kestää savutonta, mutta Suomeen ei noita kasapäin toimitettu.
 
Katsoin Ianin esitelmän lippaista ja patruunasiteistä:
Kohdassa 43:00 esitellään erikoisen mallinen mosinin kampa suomalaisena keksintönä, onko näitä tullut kellekään vastaan? Jos joku peräti omistaa ylimääräisen kappaleen niin voisin olla kiinnostunut:salut:
Sotamuseon kokoelmissa on, nuo tarkk’ampuja-kammat on lähes yhtä harvinaisia kuin Suomalaiset sodan aikaiset optiikalla varustetut kivääritkin (muutamia satoja tehty?).
 
Jostain tuli tieto vastaan, että lähes kaikki 1-piippuiset Hva:t on mustaruutiaseita. Jos 65 millille pesitettyyn nakataan 70 mm savuton, on lukko silmillä.

Loppusarjan aseet kestää savutonta, mutta Suomeen ei noita kasapäin toimitettu.
Jos on ”N”, ase on valmistettaessa kestänyt savutonta ruutia. Jos ampuu 16/70 patruunan 16/65 pesitetyssä aseessa on vaan tyhmä. Kyllähän niitä neropatteja on jotka ampuu 12/76 samalla tavalla 12/70 aseessa ja ihmettelee kun ase ei kestä. Ja sitä hylsyä ei mitata ampumattomana, vaan ammuttuna kun krimppi on suora! Oma lukunsa vielä ne, jotka sekoittaa 20 ja 12 kaliiperiset taskussaan...:facepalm:
 
Kysymys varusmiesaikoina Pystykorva/Ukkopekka-tyyppisillä ampuneille. Paljonko oli valion pisteraja 300 metriltä?
 
Kysymys varusmiesaikoina Pystykorva/Ukkopekka-tyyppisillä ampuneille. Paljonko oli valion pisteraja 300 metriltä?

Eikö se aina ole ollut sama? Itselle ei tippunut kultaista, vaan hopeinen kun menin säätämään tähtäimiä juuri sinä päivänä, ja ammuin sitten kasaa kympin alle vasemmalle (rynkyllä).
 
Eikö se aina ole ollut sama? Itselle ei tippunut kultaista, vaan hopeinen kun menin säätämään tähtäimiä juuri sinä päivänä, ja ammuin sitten kasaa kympin alle vasemmalle (rynkyllä).
:) kun en muista mitään pisterajoja.
Jos veikata pitää, niin 150 metriltä se oli 85 pist., ehkä, niillä main. Mutta mitä sanottiin 300 metristä? Ei mitään muistikuvaa.
 
Kiitos!
Kokeilin nimittäin äskettäin 300 metriä eka kerran sitten varusmiesaikojen. Ehkä iloisinta asiassa on, että kaukonäkö on edelleen priimaa. Ja M39 on kyllä nautinnollinen ase ampua.
Onhan se eri miehekäs peli kuin nämä nykyiset läntiset tai itäiset rk:t / puolimoottorit. Kun on järjestetty ampumatapahtumia eri kalustolla, niin kyllä nuorilla miehillä poikkeuksetta on sormet syyhynneet päästä ampumaan Ukko-Pekalla, parabellumilla ja 1911:lla jotka on olleet käytettävissä. Vanhemmille taas kiinalainen ressukivääri on ollut usein kiinnostava
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se eri miehekäs peli kuin nämä nykyiset läntiset tai itäiset rk:t / puolimoottorit. Kun on järjestetty ampumatapahtumia kiväärikalustolle, niin kyllä nuorilla miehillä poikkeuksetta on sormet syyhynneet päästä ampumaan Ukko-Pekalla, parabellumilla ja 1911:lla jotka on olleet käytettävissä. Vanhemmille taas kiinalainen ressukivääri on ollut usein kiinnostava
Parin viikon päästä menossa uusimaan metsästäjän ampumakoetta. Kyllä siellä aina ihmetellään kun vetäisen m28-30 suojeluskuntakiväärin pussista esiin, varsinkin kun omaa ikää on reilusti vähemmän kuin pyssyllä. Sitten kun viimeksi oli vielä osumatkin nätissä parin sentin nipussa (vielä ilman sitä 12x suurentavaa optiikkaa...) niin ihmettely vaan lisääntyi.

Pidetään perinneaseiden lippua korkealla, hellästi mutta aktiivisesti niitä käyttäen!
 
Kiitän vastanneita. Perinnease tuntuu kiinnostavan nyt suuresti. Enemmän itse asiassa kuin ajatus hirvenmetsästyksestä. Mutta katotaan.

Jatkan luotiasialla. Belgiassa tehty piippu ja Sako Range 8-grammainen tuntuvat käyvän oikein mallikkaasti. Aikomus hifistellä vielä itselataamisella, ja mitäs latausta/luotia te suosittelette? Kaveri on luvannut ladata, vaan mielipiteitä tuntuu oleva yhtä monta kuin miestäkin. Onko D-luoti se ainut oikea?
 
Kiitän vastanneita. Perinnease tuntuu kiinnostavan nyt suuresti. Enemmän itse asiassa kuin ajatus hirvenmetsästyksestä. Mutta katotaan.

Jatkan luotiasialla. Belgiassa tehty piippu ja Sako Range 8-grammainen tuntuvat käyvän oikein mallikkaasti. Aikomus hifistellä vielä itselataamisella, ja mitäs latausta/luotia te suosittelette? Kaveri on luvannut ladata, vaan mielipiteitä tuntuu oleva yhtä monta kuin miestäkin. Onko D-luoti se ainut oikea?
Itselataamisen suola on sen oman "taikacombon" etsimisessä ja löytämisessä. Nuo kokeneiden mielipiteet ovat kuitenkin hyviä aloituspisteitä, toki mitään latausreseptiä ei kannata netistä ottaa ilman että vertailee sitä kriittisesti ruudinvalmistajien maxilataus-suosituksiin.

Omassa kiväärissä käy Sako Range myös sen verran mukavaa kasaa (n. 2-3cm@100m), että en yleensä jaksa kys. kaliiperille latailla. Toki jos perinneaseessa aikoo tosissaan kilpailla, vaiva ehkä kannattaa - varsinkin jos puhutaan jostain pidemmän matkan kisoista kuin kotimaiset.
 
Back
Top