wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jostain tuli tieto vastaan, että lähes kaikki 1-piippuiset Hva:t on mustaruutiaseita. Jos 65 millille pesitettyyn nakataan 70 mm savuton, on lukko silmillä.

Loppusarjan aseet kestää savutonta, mutta Suomeen ei noita kasapäin toimitettu.
Mulla on käytössä Hussen model 48,valmistettu v 1900-1913,hanallinen,siinä on teräspiiput,Sandvikin tekeleet,alkuperäiset Hussen mukaan,tuolla on ammuttu savuttomia jo -60 luvulta lähtien,ja ammutaan edelleen,viimeksi eilen,kyyhky tippui.
 
Sotamuseon kokoelmissa on, nuo tarkk’ampuja-kammat on lähes yhtä harvinaisia kuin Suomalaiset sodan aikaiset optiikalla varustetut kivääritkin (muutamia satoja tehty?).

Käyrä patruunaside on ilmeisesti suunniteltu kiikarikivääri m33:a varten. Aseita on valmistettu 25kpl joten siteitäkään tuskin kovin paljoa enempää on tehty.
Kivääri on rakennettu m28-30:sta. Kiikarina Zeiss Zielvier sivu-ja korosäädöllä, aikansa huippua.
Lähde: AF2.
 
Mulla on käytössä Hussen model 48,valmistettu v 1900-1913,hanallinen,siinä on teräspiiput,Sandvikin tekeleet,alkuperäiset Hussen mukaan,tuolla on ammuttu savuttomia jo -60 luvulta lähtien,ja ammutaan edelleen,viimeksi eilen,kyyhky tippui.
70 mm:n savuttomia sillä lojauttelet? 65 millille pesitetty, pahasti pelkään, että ampuja saa jotakin osasia siitä naamalleen.

En kyllä ampuisi savuttomia, näkö jos menee ja jonkun nykypatruunoita kestävän olisi saanu satasella.
 
70 mm:n savuttomia sillä lojauttelet? 65 millille pesitetty, pahasti pelkään, että ampuja saa jotakin osasia siitä naamalleen.

En kyllä ampuisi savuttomia, näkö jos menee ja jonkun nykypatruunoita kestävän olisi saanu satasella.
Ei muuten välttämättä saa koskaan, mutta itseäni kiinnostaa että miksi ei nuon hienolla pyssyllä ammuta sille tehtyä panosta.
 
Minkähänlainen historia tällä aseella mahtaa olla?
Katso liite: 32063
Katso liite: 32065
Tuo on Sveitsiläinen Vetterli m1869/71. Tulivat Suomeen Tsaarinvallan aikana 1905 kun täällä viriteltiin kapinaa Venäjän valtaa vastaan SS John Grafton -nimisellä laivalla, joka kuitenkin haaksirikkoutui Pietarsaaren edustalla. Lasti saatiin pitkälti pelastettua, osa meni ”vintille”, toinen taas Venäjän asevarastoihin Suomessa, jonne paljon muitakin sotasaalis-kivääreitä päätyi, esim samaan aikaan riehuneen Japanin sodan Arisakat joita maassamme edelleen yleisesti tapaa.

Vetterli on käytännössä pulttilukoksi suunniteltu M1866 Winchester, ja edusti aikakautensa ehdotonta huippua aseteknologiassa. Kehitys oli tuohon aikaan kuitenkin nopeaa, ja vaikka asetta päivitettiin se jäi nitroselluloosan keksimisen jälkeen pois käytöstä Sveitsissä kun Schmidt-Rubinit tulivat tilalle 1889. Suomessa se kuitenkin päätyi sisällissodan rintamille toisen linjan aseena, ja lopulta pois armeijan varastoista vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Edit: Kivääri tunnetaan Suomessa myös "Krauhtonina" tai "Grafton-kiväärinä", juontuen laivan nimestä. Laivassa oli 15 000 kivääriä ja 2,5 miljoonaa patruunaa. Patruuna on reunasytytteinen 10,4x38R Swiss, mutta aseen saa helposti muutettua keskisytytteiseksi poraamalla iskupohjan keskelle reikä ja rakentamalla uuden nallipiikin. Hylsyjä saa muokkaamalla Ranskan Lebelistä, PRVI Partizan ainakin valmistaa kyseisiä hylsyjä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on Sveitsiläinen Vetterli m1869/71. Tulivat Suomeen Tsaarinvallan aikana 1905 kun täällä viriteltiin kapinaa Venäjän valtaa vastaan SS John Grafton -nimisellä laivalla, joka kuitenkin haaksirikkoutui Pietarsaaren edustalla. Lasti saatiin pitkälti pelastettua, osa meni ”vintille”, toinen taas Venäjän asevarastoihin Suomessa, jonne paljon muitakin sotasaalis-kivääreitä päätyi, esim samaan aikaan riehuneen Japanin sodan Arisakat joita maassamme edelleen yleisesti tapaa.

Vetterli on käytännössä pulttilukoksi suunniteltu M1866 Winchester, ja edusti aikakautensa ehdotonta huippua aseteknologiassa. Kehitys oli tuohon aikaan kuitenkin nopeaa, ja vaikka asetta päivitettiin se jäi nitroselluloosan keksimisen jälkeen pois käytöstä Sveitsissä kun Schmidt-Rubinit tulivat tilalle 1889. Suomessa se kuitenkin päätyi sisällissodan rintamille toisen linjan aseena, ja lopulta pois armeijan varastoista vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Edit: Kivääri tunnetaan Suomessa myös "Krauhtonina" tai "Grafton-kiväärinä", juontuen laivan nimestä. Laivassa oli 15 000 kivääriä ja 2,5 miljoonaa patruunaa. Patruuna on reunasytytteinen 10,4x38R Swiss, mutta aseen saa helposti muutettua keskisytytteiseksi poraamalla iskupohjan keskelle reikä ja rakentamalla uuden nallipiikin. Hylsyjä saa muokkaamalla Ranskan Lebelistä, PRVI Partizan ainakin valmistaa kyseisiä hylsyjä.

Kiitos tiedoista. Mielenkiintoista ja arvokasta tietoa. Pieni museomme kiittää ja kumartaa. :)
 
Kyseinen Vetterli kivääri on erittäin merkittävä symboli Suomen itsenäisyys haaveiden muuttuessa ensimäistä kertaa teoiksi.

Laaja aihe josta on tehty aikanaan elokuvakin. Joka tapauksessa ensimmäinen vakavasti otettava ja hyvin suunniteltu hanke jonka toteuttamiselle avautui juuri sellainen maamme historiassa tyypillinen aikaikkuna jolloin voidaan ja täytyy toimia. Eli Venäjä-Japani sota. Tämän ansiosta Japanin sotilasasiamies Euroopassa otti asian hoitaakseen ja aseet (Sveitsistä ja Saksasta), laivat miehistöineen (Briteistä) saatiin järjestettyä ilman että asia levisi ryssien tietoon. Suomi oli jälleen kerran vain sivunäyttämö sillä vallankumous oli tarkoitus aloittaa Pietarissa ja Moskovassa sekä rintamalla Mantsuriassa. Suomalaiset aktivistit loivat yhteistyöverkoston yli puolue- ja aaterajojen mikä osaltaan kertoo ettei mistään puuhastelusta ollut kyse. Tavallaan tämän hankkeen peiteorganisaatioksi perustettiin oma puoluekin, Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue. Toiminta malli joka harjoiteltiin ja toteutettiin paremmalla menestyksellä Saksan johdolla 1917 ja tunnetaan nykyään nimellä Venäjän vallankumous.

Grafton ajoi karille tunnetuin seurauksin ja n. 15000 kiväärin lastista yli 9000 päätyi ryssille. Tästä huolimatta historia toisti itseään 40 vuotta myöhemmin lähes tulkoon samoilla mausteilla asekätkennän yhteydessä. Luulosairaat ryssät eivät uskaltaneet toimia kun eivät tienneet kuinka paljon aseita maassa jo on. Tämä luulotieto hillitsi ryssiä ryhtymästä koviin toimiin suomessa suurlakon aikana 1905 ja uudelleen vaaranvuosina 1944-48. Muissa maissa jotka olivat ryssien ikeen alla vastaavat tapahtumat näkyvät nyttemmin tilastoissa väkiluvun notkahduksena, noin niin kuin nätisti sanottuna.



Aselastin saapumista varten oli Suomessa lähes 30 000 miestä sitoutunut toimintaan. Muuten juuri saman kokoinen porukka jolle aseet kätkettiin 1944. Silloin peitepuolueen sijaan käytettiin hommaan paremmin sopivaa suojeluskunta järjestöä koska ei ollut tarkoitus tehdä vallankumousta. Mikäli maa olisi miehitetty 1944 olisi palattu alkupisteeseen ja rotaatio olisi alkanut alusta puolueineen, ulkovaltojen asiamiehineen ym. Tosin ryssäkin voi joskus jotain oppia ja tämä touhu olisi loppunut heti alkuunsa siperian kyyteineen niskalaukauksien kajahdellessa.
 
Omaa sukuani tämä aihe liippaa sen verran että isoisäni vuosimallia 1896 katsoi viisaammaksi kadota aliaksena maan alle kun kutsuntoja Tsaarin armeijaan suoritettiin. Kertoi että ajoittainen ammuskelu talon "Bertaanilla" oli kiinnittänyt wallesmannin huomion joka oli epäillyt poikien salametsästävän. Todisteiden puuttuessa oli ilmoittanut että tästä talosta tullaan hakemaan innokkaimmat paukuttelija varmasti kutsuntoihin kun aika koittaa. Myöhemmin kun pappa juttujaan minulle kertoili kävi ilmi ase oli myöhemmin huonolla menestyksellä yritetty muuttaa haulikoksi koska reunasytytteisiä patruunoita ei meinannut saada mistään. Ase ei siis ollut Berdan vaan aikakautensa rynnäkkökivääri Vetterli ts. Grafton kivääri.
 
70 mm:n savuttomia sillä lojauttelet? 65 millille pesitetty, pahasti pelkään, että ampuja saa jotakin osasia siitä naamalleen.

En kyllä ampuisi savuttomia, näkö jos menee ja jonkun nykypatruunoita kestävän olisi saanu satasella.
Teräspiiput on hyvin kestäneet tähän asti 16/70 paukut,oiskohan tuo niin että ne aseräjähdykset on sattuneet vanhoilla kerran kastuneilla mustaruutipaukuilla,niistähä tulee dynamiittia kuivuttuaan..en tiedä onko tuosta patruunapesiä viilattu,sen Tiedän varmaksi jotta sillä on kymmeniä vuosia ammuttu noita savuttomia,ja on mulla uudempikin haulinheitin,saako mustaruuti paukkuja vielä jostakin? Mulla on kyllä messinkihylsyjä ja olen joskus kauan sitten niitä lataillutkin,tein joskus niitä ihan 70 millisiin pahvihylsyihinkin.
 
Teräspiiput on hyvin kestäneet tähän asti 16/70 paukut,oiskohan tuo niin että ne aseräjähdykset on sattuneet vanhoilla kerran kastuneilla mustaruutipaukuilla,niistähä tulee dynamiittia kuivuttuaan..en tiedä onko tuosta patruunapesiä viilattu,sen Tiedän varmaksi jotta sillä on kymmeniä vuosia ammuttu noita savuttomia,ja on mulla uudempikin haulinheitin,saako mustaruuti paukkuja vielä jostakin? Mulla on kyllä messinkihylsyjä ja olen joskus kauan sitten niitä lataillutkin,tein joskus niitä ihan 70 millisiin pahvihylsyihinkin.

 
Kannattaisi ne pesät edes mitata ennen 70-millisten ampumista.. patruunoita saa kaupasta, silmiä ja muita varaosia vähän huonommin.
 
Kannattaisi ne pesät edes mitata ennen 70-millisten ampumista.. patruunoita saa kaupasta, silmiä ja muita varaosia vähän huonommin.

Totta, mutta ruuvipuristin on keksitty ja liipasimeen saa sidottua narun notta ei tarvitse itse uhrautua. Irakin veteraanilla on video pesien mittaamisesta.

 
Totta, mutta ruuvipuristin on keksitty ja liipasimeen saa sidottua narun notta ei tarvitse itse uhrautua. Irakin veteraanilla on video pesien mittaamisesta.

Pelkän haulikon pesän mittaamiseen suosittelen työntömittaa. Ei ole kovin kummonen toimenpide, voi käyttää vaikka lyijykynän tylsää päätä ja viivotinta jos ei mitutoyo satu olemaan ulottuvilla. Se hylsy mitataan auki taitettuna, se on se vaikea juttu tässä usealle käsittää...
 
Pelkän haulikon pesän mittaamiseen suosittelen työntömittaa. Ei ole kovin kummonen toimenpide, voi käyttää vaikka lyijykynän tylsää päätä ja viivotinta jos ei mitutoyo satu olemaan ulottuvilla. Se hylsy mitataan auki taitettuna, se on se vaikea juttu tässä usealle käsittää...

Onnistuisikos tuo muuten siten, että kokeilee varmasti liian isolla patruunalla? Siis saisiko siten selville pelkällä silmämääräisellä katsonnalla, että mikä pienempi pati on sopiva?
 
Mihin kaliiperiin noita on mahdettu värkätä? Olen tuosta kuullut ennenkin.
Pappa vainaan Vetterlistä ei ole tietoa mutta itselläni on ollut matkan varrella juurikin bertaani haulikko ja komissio mauseri haulikko, molemmat cal. 16, eli piiput vaihettu. Vetterli kun on reunasytytteinen niin jonkun kiuasasentan on täytynyt mykeltää siihen uusi lukonpää keskisytytteistä paukkua varten.
 
Kyseinen Vetterli kivääri on erittäin merkittävä symboli Suomen itsenäisyys haaveiden muuttuessa ensimäistä kertaa teoiksi.

Laaja aihe josta on tehty aikanaan elokuvakin. Joka tapauksessa ensimmäinen vakavasti otettava ja hyvin suunniteltu hanke jonka toteuttamiselle avautui juuri sellainen maamme historiassa tyypillinen aikaikkuna jolloin voidaan ja täytyy toimia. Eli Venäjä-Japani sota. Tämän ansiosta Japanin sotilasasiamies Euroopassa otti asian hoitaakseen ja aseet (Sveitsistä ja Saksasta), laivat miehistöineen (Briteistä) saatiin järjestettyä ilman että asia levisi ryssien tietoon. Suomi oli jälleen kerran vain sivunäyttämö sillä vallankumous oli tarkoitus aloittaa Pietarissa ja Moskovassa sekä rintamalla Mantsuriassa. Suomalaiset aktivistit loivat yhteistyöverkoston yli puolue- ja aaterajojen mikä osaltaan kertoo ettei mistään puuhastelusta ollut kyse. Tavallaan tämän hankkeen peiteorganisaatioksi perustettiin oma puoluekin, Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue. Toiminta malli joka harjoiteltiin ja toteutettiin paremmalla menestyksellä Saksan johdolla 1917 ja tunnetaan nykyään nimellä Venäjän vallankumous.

Grafton ajoi karille tunnetuin seurauksin ja n. 15000 kiväärin lastista yli 9000 päätyi ryssille. Tästä huolimatta historia toisti itseään 40 vuotta myöhemmin lähes tulkoon samoilla mausteilla asekätkennän yhteydessä. Luulosairaat ryssät eivät uskaltaneet toimia kun eivät tienneet kuinka paljon aseita maassa jo on. Tämä luulotieto hillitsi ryssiä ryhtymästä koviin toimiin suomessa suurlakon aikana 1905 ja uudelleen vaaranvuosina 1944-48. Muissa maissa jotka olivat ryssien ikeen alla vastaavat tapahtumat näkyvät nyttemmin tilastoissa väkiluvun notkahduksena, noin niin kuin nätisti sanottuna.



Aselastin saapumista varten oli Suomessa lähes 30 000 miestä sitoutunut toimintaan. Muuten juuri saman kokoinen porukka jolle aseet kätkettiin 1944. Silloin peitepuolueen sijaan käytettiin hommaan paremmin sopivaa suojeluskunta järjestöä koska ei ollut tarkoitus tehdä vallankumousta. Mikäli maa olisi miehitetty 1944 olisi palattu alkupisteeseen ja rotaatio olisi alkanut alusta puolueineen, ulkovaltojen asiamiehineen ym. Tosin ryssäkin voi joskus jotain oppia ja tämä touhu olisi loppunut heti alkuunsa siperian kyyteineen niskalaukauksien kajahdellessa.

Tästä aiheesta olisi kiva kuulla juttua enemmänkin.
 
Back
Top