wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Solidsnake kirjoitti:
Mitäs patia pv n pkm ät käyttää? 54x vai 53
Klikkaa laajentaaksesi...
Sekä että, mutta tähtäimen ballistiikka on venäläiselle patruunalle.

tommi kirjoitti:
Se on 54R. Ja patruunat myös itämaista perua, rautaluodilla. Niissä harvoissa TAK-85 kivääreissä, jos nyt enää lainkaan käytössä ovat, kotimainen 53R patruuna, eikä sitäkään enää valmistettu vuosikausiin
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastahan noita jouduttiin TKIV 85:ttä varten taas tilaamaan. Tosin PV:n JVA 221 eli D166-luodilla ladattu 53R olisi itse asiassa CIP:n mukaaan 54R, koska se ei mene CIP:n 53R-mittoihin.
 
J0h1F kirjoitti:
Sekä että, mutta tähtäimen ballistiikka on venäläiselle patruunalle.


Vastahan noita jouduttiin TKIV 85:ttä varten taas tilaamaan. Tosin PV:n JVA 221 eli D166-luodilla ladattu 53R olisi itse asiassa CIP:n mukaaan 54R, koska se ei mene CIP:n 53R-mittoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
D166 on luotina täysin mittojen ”välistä”; venäläinen on paksumpi, länsimainen ohuempi. Hylsyn ohelta on ehtaa 53Rää.

Tämä tuntuu olevan ikuisuusaihe, mutta kertauksena: kotimainen 53R hylsy on karvan verran lyhyempi kuin venäläinen 54R hylsy, Suomalaiset armeijan kiväärit on yleensä porattu pesän osalta sopiviksi venäläisellekin. Luodin osalta kotimainen voi olla tulpattu joko länsimaisella 7,62mm/308 mittaisella, tai sitten tuolla Dllä, joka tuumamitassa 310. Venäläisten vehkeet on tulpattu tuumamitassa 312-314lla luodilla, joka menee kotimaisista m39 ja muista ”D” piippuleimaisista ongelmitta läpi, mutta esim 308 mitoitetuilla suojeluskuntakivääreillä voi tulla jo paineongelmaa ja ainakin piipun turhaa kulumista.
 
Pandahki kirjoitti:
D166 on luotina täysin mittojen ”välistä”; venäläinen on paksumpi, länsimainen ohuempi. Hylsyn ohelta on ehtaa 53Rää.

Tämä tuntuu olevan ikuisuusaihe, mutta kertauksena: kotimainen 53R hylsy on karvan verran lyhyempi kuin venäläinen 54R hylsy, Suomalaiset armeijan kiväärit on yleensä porattu pesän osalta sopiviksi venäläisellekin. Luodin osalta kotimainen voi olla tulpattu joko länsimaisella 7,62mm/308 mittaisella, tai sitten tuolla Dllä, joka tuumamitassa 310. Venäläisten vehkeet on tulpattu tuumamitassa 312-314lla luodilla, joka menee kotimaisista m39 ja muista ”D” piippuleimaisista ongelmitta läpi, mutta esim 308 mitoitetuilla suojeluskuntakivääreillä voi tulla jo paineongelmaa ja ainakin piipun turhaa kulumista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suojeluskuntakivääreiden ja myös joidenkin M/27:ien (ei-D-pesitetyt) ongelma venäläisellä tai D166-luotisella patruunalla ei ole niinkään paine tai piipun kuluminen, vaan niiden patruunapesän ylimenokartion mitta. Tiukimmin pesitetyt (siis ne, joissa on lyhyin ylimenokartio) eivät sovi venäläisten luotien tai D166:n luotiprofiilille, jolloin lukkoa ei saa näitä patruunoita käytettäessä kiinnikään ilman huomattavaa väkivaltaa (ja jos lukon runnoo väkivalloin kiinni, työntyy luoti liian syvälle hylsyyn, mistä seuraa riski kriittiselle aserikolle pesäpaineen nousun myötä).

CIP:n mukaan kuitenkaan D166-luodilla ladattu patruuna ei täytä 53R spesifikaation vaatimuksia, koska CIP-spesifikaatio on tehty lyhyt ylimenokartio huomioiden ja max 7,85 mm luodille. Siksi D166-luodilla ladattu patruuna onkin korrektisti (CIP-määrityksen mukaan) 54R, ei 53R. PV taas kutsuu kaikkia 53R:ksi.
 
1629910403566.png
www.lothar-walther.de

Barrel Blank - Twist:240mm | 7,62x39/7,62x25Tokarev/7,62x54R | OD:32 mm | L:665 mm | Cr-Moly Steel

www.lothar-walther.de www.lothar-walther.de

Lothar Waltherin piippuspeksien perusteella venäläisillä näyttää olleen/olevan "super-universaali" raakapiippu 7,62mm aseisiin. Sama 7,62/7,92 raakapiippu neljällä rihlalla 240mm rihlannousulla käy 7,62x54R, 7,62x25 ja 7,62x39 aseisiin. Mitä kaikkia noita on? Mosin-Nagant, Degtjarjov, PKM, Dragunov, TT-33, PPSh, PPS, RPD, SKS, AK-47. Noista piipuista on ainakin tarinoita, että piiritetyssä Leningradissa olisi valmistettu konepistoolin piippuja sahaamalla Mosin-Nagantin piippuja kahtia ja koneistamalla puoliskoihin 7,62x25 patruunapesät. Muistan myös jostain lukeneeni, että venäläisten rihlanvetokoneissa rihlannousua pystyi säätämään, mutta totesivat, että "240mm fits all", ainakin riittävän hyvin, ja tuotannon virtaviivaistamiseksi pitäytyivät siinä. Suomen aseteollisuudessa venäläisstandardia on kai viimeksi "noudatettu" Rk62:n, Rk95:n ja varmaan myös Kvkk:n piippujen valmistuksessa suhteellisen säntillisesti.
 
Co-authors Dawn Riegner and Clifford Rogers, a chemist and historian, respectively, at the US Military Academy (aka West Point), decided to analyze the energies released just before and during combustion by different kinds of gunpowder recipes from the medieval period. Along with their other co-authors, they hoped to better understand the intent behind the creation of the various formulations and to learn more about the technical details of early gunpowder manufacturing processes.

First, they identified more than 20 different recipes recorded in medieval texts from between 1336 and 1449 CE and followed those recipes to make their own different batches of gunpowder. Riegner et al. tested both serpentine and corned samples, using bomb calorimetry to record the relative heats of combustion and reaction rates. They used differential scanning calorimetry to measure the onset of combustion (preignition), and how quickly combustion spread, as well as analyzing the residues for each of the recipes to determine the effectiveness of combustion. The team also compared the different sample preparation methods and the effectiveness of recipes with and without additives, as well as conducting the firing-range cannon experiments.

The team found that, between 1338 and 1400 CE, recipes increased the percentage of saltpeter and decreased the amount of charcoal. This would have resulted in lower combustion heat but would also have been safer for medieval gunners on the battlefield. After 1400, gunners tweaked the relative components a bit more, decreasing the saltpeter a little and sightly increasing the sulfur and charcoal, perhaps to find the optimal balance between gunner safety and combustion heat.
Klikkaa laajentaaksesi...
arstechnica.com

Scientists test medieval gunpowder recipes with 15th-century cannon replica

A bit of sulfur, a dash of charcoal, a lot of saltpeter and... KABOOM!
arstechnica.com arstechnica.com
 

Minua yllätti kuinka hiljainen tuo on oikeasti. Tod piti enemmän meteliä kuin trebuchet. Hieman yli tuhat vuotta tämä seikkaili sotarintamalla. Odotan mielenkiinnolla miten hän aikoo stressitestata tuota wanhaa "tykistön" aatelia.
 
ctg kirjoitti:

Minua yllätti kuinka hiljainen tuo on oikeasti. Tod piti enemmän meteliä kuin trebuchet. Hieman yli tuhat vuotta tämä seikkaili sotarintamalla. Odotan mielenkiinnolla miten hän aikoo stressitestata tuota wanhaa "tykistön" aatelia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koetin katsoa onko sillä langaton mikrofoni jossakin, mutta en nähnyt. Näkikö kukaan muu?
 

Miekka-vasara ja haarniskoja. Ensin mainittu on todella kummallinen. Ehkä se on ideoitu sunnuntaiaamuna ja myöhemmin päätyi turnauksiin kummallisuuksena. He ehdottavat että asetta on ehkä käytetty kaupungitappeluissa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top