wanhat aseet ja kysymyksiä tietäjille
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
The Fliegerfaust Roars Back To Life After 77 Years
As their prospects for victory in the Second World War became increasingly grim, the Germans developed a wide array of outlandish “Wonder Weapons” that they hoped would help turn the ti…
fulcrum
Greatest Leader
Wanhat aseet-ketjuun ehkä sopivaa, venäläiset keräävät kasan sotasaalista näytille. Merkillepantavaa on käsiaseiden kirjavuus ja ikä, ihan jotain todella muinaista siviiliromua joukossa, haulikkoja ja pienoiskivääreitäkin. Liekö kansalaiset lahjoittaneet aseita armeijalle ja ne on sitten päätyneet varastoihin kun ei muuta ole keksitty?
vz
Kapteeni
Muistaakseni Palokangas on aiheesta jossain kirjoittanut ja ase sinällään kesti mutta sillä ei luonnollisestikaan ammuttu kuin lyhyitä sarjoja. Kestänee varmaan kohtuudella kunhan ampuu vain lyhyttä sarjaa. Maximissahan ei nyt niin kovin paksu piippu ole.
Siirsin tänne Ukrainan tilanteen viestiketjusta aiheesta "Tulipalossa ollut ase, sen kunnostus vs. aseen turvallinen käyttö" -keskustelua ja siihen muutamia teknisiä huomioita:
Ohessa muutama kirjaehdotus, joilla pääsee ongelman teknistieteellisille lähteille sekä materiaaliopin (metallioppi) että rasituksien (lujuusoppi) kannalta (eli aseteknistä teknikko-,insinööri- tai DI-pornoa tiedossa).
Metallioppi, Suosittelen Miekk-ojan Uudistettua metallioppia (suomalainen klassikko), joka on näemmä päivitetty 2020 "julkaisuoikeusriitojen" jälkeen:
Sieltä löytyvät teräksen seostukset, muokkaukset ja lämpökäsittelyt ja muidenkin metallimateriaalin vastaavat ominaisuudet atomi- ja kiderakennetasolta makromaailmaan tarkasteltuna.
100 € on kohtuullinen hinta laajasta teoksesta. Suosittelen hankintaa, jos aihe kiinnostaa. Divarista voi löytyä vanhoja painoksia ja niilläkin pärjää...
Kirja on hidaslukuinen ei-materiaalitietäjällä, mutta erittäin kattava opus, joka ei sovellu "johdatukseksi aiheeseen".
Lujuusopin suomalainen klassikko on A .Ylinen: Kimmo- ja lujuusoppi I ja II, WSOY. Se on kirjoitettu aikanaan sotakorvausteollisuustuotannon tarpeisiin. Nyt jo edesmenneen prof A. Pramilan sanoin ~"pitäisi olla jokaisen itseään lujuusopin asiantuntijana pitävän yöpöydällä iltalukemisena."
Sieltä löytyy esimerkkinä kaarisahan jännekaaren tai hevoskärryn pyörän puolan mitoituksesta aina monikerroksisen tai autofretoidun tykinputken tai laivadieselmootorin sylinteriputken (lämpötila!) mitoitukseen teoriat ja esimerkit. Valitettavasti mittayksiköt eivät vielä tuolloin olleet (1948 Ip...1965 IIp) SI-järjestelmän mukaisia. Kirjassa esim. jännityksen yksikkö on kg/cm^2, kun SI-järjestelmässä nykyisin on usein MPa = N/mm^2. Toisena puutteena väsymiseliniän (erityisesti tuliputki/piippu ja muut ruutikaasun ja sen paineen/lämpötilan kanssa tekemiseen joutuvat aseen osat) arviointiin tarvittavaa Murtumismekaniikkaa ei tuolloin vielä oppikirjoissa käsitelty. Samoin nykyisten tietokonelaskentamenetelmien "kauniit värikuvat" puuttuvat, mutta se ei välttämättä ole huono asia syvällisemmän lujuusteknisen ymmärryksen kartuttamisen kannalta. Divarista kirjat saattavat löytyä ja viimeinen painos lienee vuosilta 1969/1970. Ohessa eräs linkki:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/905635
Nuo jos osaa edes jotenkuten, niin aika pitkälle pääsee aseteknisissä keskusteluissa metallisten materiaalien ja lujuuslaskennan taustatietojen osalta Suomessa.
Murtumismekaniikan kanssa pääsee tutuksi kirjasta Kantola & Ikonen Murtumismekaniikka, Otadata.
https://www.finna.fi/Record/vaari.646499
Hyvä teos lujuusoppia jo hieman hallitseville on kirja Salmi, T & Virtanen, S. Materiaalien mekaniikka. Pressus Oy. 2008., jossa on myös lyhyt johdatus murtumismekaniikkaan.
Materiaalien mekaniikka Tapio Salmi, Simo Virtanen
Materiaalien mekaniikka Tapio Salmi, Simo Virtanen ostettavissa hintaan 25 € paikkakunnalla VANTAA. Osta heti tästä!
www.huuto.net
Siinä suomenkielisiä kirjoja hieman perustutkintoja pidemmälle menevän teknillisen tietämyksen saavuttamiseksi.
Tietysti kaikkien opistojen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen (luonnontieteet tai teknilliset opintosuunnat) jne opintokurssi- ja luentomateriaalit sekä heidän käyttämänsä tuoreemmat alan kirjat ovat hyviä lähteitä asioiden omaksumiseen, joten kukin käyttäköön itsensä kannalta sopivimpia ja saatavilla olevia lähteitä tietojensa kartuttamiseen. Em luettelon ei ole tarkoitus olla "täydellinen".
Tietojen soveltamiseen aseteknisissä kysymyksissä ei taida olla suomenkielisiä, virallisia, painettuja kirjoja, mutta varmaankin MPKK:ssa / ent. SKK:ssa luennoidaan tai on luennoitu esim. "Putkirakenneoppia" tms. aseteknistä asiaa perinteisistä ruutiaseista ballistiikan osa-alueiden lisänä. Niiden luentomonisteet lienevät hyviä alkuteoksia alalle, jos jostakin semmoisia saa käyttöönsä. Mitä vanhempia luentoja ovat, sen parempia ne ovat aseiden materiaali- ja lujuusteknisen ymmärryksen kannalta, arvelen,
.Englanniksi löytyy tietysti kaikista edelllä esitetyistä perusaiheista (materiaali- ja lujuusopin yleiset perusteet) paljon luettavaa ja ymmärrettävää, joten unohdetaan ne ja mainitaan "kaiken kattava" perinteisen asetekniikan kirja:
Rheinmetall:n kirja on klassikko ja se sisältää "kaiken" alkaen ruudista ja räjähdysaineista päätyen maaliballistiikkaan esimerkein höystettynä. Se löytyy pdf:nä esim tuolta:
R. Germershausen Ed. Handbook On Weaponry : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
The very rare Rheinmetall handbook on weapons design and science, this is 788 pg. of classic German engineering. A true must have!
archive.org
tai hyvällä tuurilla divareista painettuna versiona.
Jos Rheinmetall:n kirjan tiedot omaksuu, niin Foorumilla pärjää. Aiemmin mainittuja suomalaisia teoksia ei välttämättä edes tarvita, mutta kyllä niiden opit Rheinmetall:n kirjan lukemista helpottavat.
Kirjat -ketjussa oli taannoin esillä A. Doig Military Metallurgy, joka löytyy vapaasti pdf:nä tai ostettuna kirjana (~60 £ Englannissa). Sillä pääsee alkuun. Eräs linkki pdf-lataukseen ohessa:
Military Metallurgy - Free Download PDF
The only book by Alistair on the metallurgical aspects of arms and Military equipment...
kupdf.net
Kaikki em. opukset lienevät melko hitaasti omaksuttavaa asiaa nykyajan Twitter-kansalle ja iltalehtien lööppien lukijoille, joten sitkeyttä ponnisteluihin..., jotka siihen ryhtyvät.
Lopulta itse pulmaan eli tulipalossa olleen aseen kunnostus ja käyttökelpoisuus:
Ruuti palaa ~2000 .... 4000 oC liekin lämpötiloissa (Rheinmetall Handbook on Weaponry, s. 80, linkki edellä), joten onko kertalaukaus vain aseella mahdollinen? Useammin näyttävät ampuvan. Ei ehdi asemateriaali läpeensä lämmetä lyhyessä laukaustapahtumassa, joten voidaan ampua useammin, mutta kyllä raja peräkkäisissä laukausmäärissäkin tulee vastaan. IT-aseiden tuliputkia kai vaihdetaan ja "kuumat" pistetään vesialtaaseen jäähtymään. Se lienee normaalikäytäntö joillakin aseilla meilläkin, ellei peräti Foorumin suosikkiaseella tai sitä hieman pienempi kaliiperisilla aseilla? Tietäjät kertonevat meille siviileille asian laidan.
Perinteisen kranaattinheittimen tuliputki lämpenee ohutseinämäisyytensä vuoksi nopeasti ~(4...10 oC/laukaus ? ainakin alkuun ulkopinnalta mitattuna). Väittävät sodanaikaan niillä Suomessa ammutun niin, että putket olivat punahehkussa (>600 oC ?) panoskammion päästä. On selvää, että "kaikkia" välilämpötilojakin on esiintynyt ja heittimet ovat toimineet hyvin korkeissa lämpötiloissa käynnistä huolimatta, joten ei tulipalokaan liene välttämättä katastrofi aseen käytön kannalta? Itse kylläkin pidän "punahehkua" ehkä hieman liioiteltuna lämpötilana käytäntöä ajatellen, mutta putken lämpeneminen on edelleen tunnistettu ongelma krh-putkilla pitkissä tulitehtävissä (monta laukausta peräkkäin). Useissa heitinmalleissa on tuliputkessa jäähdytysrivoitus panoskammion alueella. Meillä kylmässä Pohjolassa se ei liene tarpeen.
Aseen kriittisten lujien osien päästölämpötilat lienevät luokkaa 400 ... 800 oC, en tiedä tarkasti ja lämpötila on tietysti tapauskohtainen. Jos osan lämpötila ei tulipalossa viimeistä lämpökäsittelyjen lämpötilaa ylitä, niin kriittiset osat lienevät kunnossa? Isompien kaliiperien tuliputkien mahdollinen autofretointi rajoittaa lämpötilan keston <400 oC, jotta autofretoinnissa tarkoituksellisesti syntyneet jäännösjännitykset eivät laukeaisi ja siten autofretoinnin synnyttämää hyötyä ei menettäisi.
Jos ei tiedä tulipalon tapahtumia ja siinä aseen kokemia lämpötiloja, niin ase kaikkine osineen tulee tarkastaa ja ehkä osat lämpökäsitellä uudelleen ominaisuuksien palauttamiseksi. Eikös teräksen ominaisuudet saada palautumaan uudelleen prosessoimalla (lämpökäsittelyillä) melko hyvin mahdollisia hyödyllisiä tai tarvittavia jäännösjännityksiä lukuunottamatta? Mittamuutokset ovat tietysti murheena "valmiin osan" lämpökäsittelyissä, mutta kyllä lämpökäsittelyjen toistot lienevät mahdollisia toimenpiteitä ihan käytännössäkin.
Sotilasaseet kaiketi koeammutaan ylipainelaukauksilla aina epäiltäessä niiden lujuuden riittävyyttä / kestoa ja ne tutkitaan mahdollisten vikojen suhteen sekä ennen koeammuntaa että sen jälkeen ennen kuin ne hyväksytysti palautetaan palvelusaseiksi. Hylsyt kiertänevät`tarkastuksen jälkeen uudelleen lataukseen, esim RK:n ammutut hylsyt kierrätettäneen ainakin ns. "räkäpäihin" ennen materiaalin romutuskiertoa.
Siviiliaseet ja niiden käyttökuntoisuus on oma lukunsa ja vastuu ymmärryksestä sekä käytöstä on aseen omistajalla / käyttäjällä, (varsinkin jos ne ovat itse 3-D tulostettuja muovi-/kompostiläpysköitä).
[Off-topic: Kommentoinnista näkyy viestinkirjoittajan "veteraanisuus"; Kirjoista painokset loppuneet, löytyvät ainoastaan divareista tai ovat jo ilmaisina ladattavissa eli parasta-ennen-päivä on niistä jo takana, FEM-värikuvat ja 3D-tulostuskaan eivät sytytä. Kehityksen tulppana ollaan ja ikävä on itse "oma asiaintila" huomata. No onneksi tähän tilanteeseen aikanaan päätyvät melkein kaikki.]
Voisi olla parempi paikka kysellä tämä. Osaako kukaan heittää arviota minkä ikäinen tämä voisi olla? Valmistaja tosiaan fiskars ja selvästi sen saa pyssyyn tuikattua kiinni jos en nyt ihan väärässä ole. Siihen loppuukin melkein tietoni. Olisi mukava tietää enemmän. Löytyi ku vähä paikkoi tutkin mökillä.
rukkaskikka
Majuri
@Marakatti, jaegerplatoon.netissä on artikkeli Ukko-Pekan pistimistä:
Pari huutokauppaesinettä:
www.bukowskis.com
Pari huutokauppaesinettä:
PISTIN, leimattu Fiskars, 1900-luku. - Bukowskis
Huutokauppoja netissä - Antiikkia, designia, taidetta ja paljon muuta
www.bukowskis.com
EXLT2
Kapteeni
Näyttäisi olevan 9k52 Luna-M (frog-7) lyhyen kantaman tykistöraketti ja laukaisualusta. Ei Suomella käytössä ollut. Mistä lienee saatu, kenties Saksasta?
Justin Case
Eversti
Taisi olla aika yleinen matkamuisto aikanaan.