WW2 Hävittäjät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Samovarius kirjoitti:
Eipä tuossa G-sarjassa ole sen kummempia kuhmuja noiden patruunasäiliöiden lisäksi verrattuna vaikka aiempaan F-sarjaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luen parhaillaan Rallin muistelmia ja niissä hän kuvailee miten nimenomaan G-6:ssä oli kaikenlaisia patteja yms. pitkin konetta. Ja mitä nyt pikaisesti googlasin muutaman kuvan niin pienempiä ulokkeita näyttää tosiaan ilmestyneen useampia. Esimerkkinä vaikkapa kaksi nokan vasemmalla puolella peräkkäin olevaa pientä ilmanottoaukkoa joita ei F:ssä vielä ollut.
 
Gustavissa oli enemmän panssarointia kuin F:ssä. Myöhemmin otettiin käyttöön isommat laskutelineen pyörät joiden vuoksi siiven pellityksiin piti tehdä matalat kuhmut. Nämä osaltaan vaikuttivat mallin lempinimeen.

Muutokset tekivät koneesta raskaamman ja kömpelömmän kuin Friedrich, mutta se ei välttämättä tarkoita että kone olisi ollut huonompi hävittäjä. Panssaroinnista on toki hyötyäkin ja sota-ajan huonoilla kentillä isompi pyörä oli varmasti etu. 7.92mm konekiväärit alkoivat ~1943 paikkeilla olla aika lailla hyödyttömiä aseita.
 
Sardaukar kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että esim. Chennaultin (AVG/Flying Tigers) raportit vaikuttivat USA:n taktiikkaan. Ja P-40 otti Zeron jne. 1:1 tappiosuhteella 1942 kun ei lähdetty kaartotaisteluun. Ns. "Thatch Weave oli myös USN/USMC: hävittäjille aika kova juttu.

Veteraaniyksikkö Battle of Britainista Spitfirileilla Darwinissa otti myös pataan Zeroilta aika lujasti, kun oli kyse kaartotaistelusta, johon olivat Euroopassa tottuneet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Chennaultilla oli amerikkalaisista lentoupseereista ainutlaatuinen kokemus Japanin ilma-aseesta, hän oli jo vuosia seurannut Kiinan ja Neuvostoliiton ilmavoimien taisteluja japanilaisia vastaan ja oppinut ja kehittänyt toimivia taktiikoita. AVG ja sen 'virallinen' seuraajarykmentti menestyivätkin parhaiten koko USAAFin hävittäjärykmenteistä japanilaisia vastaan. Zeroja AVG ei kuitenkaan koskaan kohdannut, päävastus oli Ki-27 ja välistä vastaan saattoi tulla Ki-43.

Noin yleisesti, mielipide tuntuu olevan että sekä japanilaisten että amerikkalaisten puolella laivastossa oli paremmat lentäjät kuin armeijassa.
 
fulcrum kirjoitti:
Chennaultilla oli amerikkalaisista lentoupseereista ainutlaatuinen kokemus Japanin ilma-aseesta, hän oli jo vuosia seurannut Kiinan ja Neuvostoliiton ilmavoimien taisteluja japanilaisia vastaan ja oppinut ja kehittänyt toimivia taktiikoita. AVG ja sen 'virallinen' seuraajarykmentti menestyivätkin parhaiten koko USAAFin hävittäjärykmenteistä japanilaisia vastaan. Zeroja AVG ei kuitenkaan koskaan kohdannut, päävastus oli Ki-27 ja välistä vastaan saattoi tulla Ki-43.

Noin yleisesti, mielipide tuntuu olevan että sekä japanilaisten että amerikkalaisten puolella laivastossa oli paremmat lentäjät kuin armeijassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

USMC:n ässä Joe Foss oli aika kiitollinen siitä, että oli päässyt mukaan USN:n lentotukialuskoulutukseen (olikohan kurssi nimeltään ACTG). Kun joutui tositoimiin Guadalcanalilla, niin oli jo takana yli 600 lentotuntia.
 
G-10 ja K -malleissa "kyhmyt" olivat litteämmät. Olikohan moottoripellitystä laajennettu?
 
John Hilly kirjoitti:
G-10 ja K -malleissa "kyhmyt" olivat litteämmät. Olikohan moottoripellitystä laajennettu?
Klikkaa laajentaaksesi...

G-10:ssä oli moottoripeite malli 90 ja 100, viimeinen lopullinen malli oli 110. Moottoripeitteen ulkomittaa suurennettiin niin, ettei kuhmuja ollut. Öljynjäähdytintä nokan alla madallettiin, mutta samalla levitettiin. Joissakin moottoripeitteellä 110:llä varustetuissa koneissa oli pakosarjojen päällyspeltiä levitetty ja taivutettu se pakosarjojen päälle estämään häikäisyä yölennoilla.

Ulkoisesti K-4 ei paljon eronnut G-10:stä. Moottori oli sama ja myös K-4:ssä oli leveämpilapainen VDM 9-12159 - potkuri. Nokan alla oli G-10:n tapaan pienet pullistumat DB 605 D-moottorin suuremman kampikammion takia. (Moottoripeite 100) Myös moottoripeite 110 saattoi olla koneeseen asennettuna. K-4:ssä otettiin jälleen käyttöön jo joissain F-koneissa ollut jäähdyttimen irtikytkentäventtiili.
 
Viimeksi muokattu:

Saattanut tämäkin pätkä jo olla, mutta tästä ketjusta kiinnostuneet jaksaa katsoa tuon toisenkin kerran.
Ilmeisesti pilotti on Klaus Plasa, paiskoo Mersua oikein huolella pitkin taivasta:)
Aivan kieltämättä olisi hienoa nähdä aito Bf109 joskus kotimaan taivaalla.
 
Uuh, parisen vuotta sitten kuulin huhun tästä Fw-190 -projektista. Ja tämä tuntuu olevan totisinta totta !

Lentävä Fw-190 -replika länsinaapuriin. Kone on työn alla Saksassa.

http://lae.blogg.se/2016/july/horrido-13-2.html

Kyseessä olisi JG 54:n kone (alatyyppiä A8) joka lennettiin toukokuussa 1945 piiritetystä Kuurinmaasta Ruotsiin.

Jos tai kun kone valmistuu ja päätyy Ruotsiin, niin kuvitelkaapa tilannetta. TODELLA kovan luokan warbird noinkin lähelle Suomea. En hämmästyisi yhtään jos esim. Jämin näytöstiimi pyrkisi saamaan koneen esiintymään tänne meillekin.
 
Tuolla myydään taas hienoja koneita:
http://www.platinumfighters.com/#!warbirds/c1q5a

Kuvan Mersu maksaa vain 2,5 milliä.

24414f_b1626cf9c2394525a39346cd08911ced.jpg

24414f_2f1207cfa55d4f8b8a20ec6c0198b737.jpg

24414f_e090f419fa7f45fba1c43641c9464d94.jpg

24414f_a0d16472e0ff49c7be0867b72a067d6a.jpg

24414f_b08ca4fdec814423b2e45ec66e21fd34.jpg

24414f_71b01535545e41b4a1987736083d4b26.jpg
 
Viimeksi muokattu:
attachment.php

Texasista löytyneita Buchoneita, kuvassa G-12. Mahdollista, että juuri tuolla koneella Adolf Galland antoi kyytiä entiselle vastustajalleen Stanford-Tuckille kuvattaessa elokuvaa Taistelu Englannista. Kone oli HA-1112. Galland edessä ja Tuck takana, pitihän se näyttää miten Mersu taipuu.
Elokuva kuvattiin vuosina 1966-1969.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top