Ydinaseet

Agni V ohjuksen kanisteri.
QmqtY0a.jpg
 
Last week, at a conference full of advocates for modernizing the United States’ nuclear triad, something big happened: the idea of developing a new, nuclear-armed, ground-based long-range missile fell off the table.

The nuclear triad — missiles, bombers and submarines that can deliver nuclear weapons — is under fire from all sides, as that force needs upgrading right when there is little budget or public appetite to do so. The Air Force is considering options for replacing or extending the life of the Minuteman III missile, or what it calls the ground-based strategic deterrent. Currently 450 of these weapons, most armed with a single nuclear warhead, are located in underground silos at three bases spread across North Dakota, Montana, Wyoming, Colorado and Nebraska. Programs are in place to ensure that the Minuteman can stay in service at least until 2030. Last January, the Air Force announced it was considering several options to replace Minuteman, including new, silo-based and mobile missiles on trucks or in an underground rail-based approach similar to a subway system.

But a major blow to developing a new missile came on February 4, with the publication of an Air Force-funded RAND study. That detailed analysis found that an “all-new ICBM system will likely cost almost twice (and perhaps even three times) as much as incremental modernization and sustainment of the MM III system.” Specifically, RAND estimated that the lifecycle costs for incrementally modernizing the Minuteman III would be $60 to $90 billion, while a new silo-based ICBM would cost between $84 billion and $125 billion. Rail- and road-mobile versions would cost significantly more, from $124 billion to $219 billion.

The impact of that study was felt at last week’s three-day Nuclear Deterrence Summit, organized by Nuclear Weapons & Materials Monitor. The conference is a veritable who’s who of triad aficionados and the message was clear: maintain the triad, but at an affordable cost. Maj. Gen. Garrett Harencak, assistant chief of staff for strategic deterrence and nuclear integration, who is responsible for the Air Force’s nuclear deterrence operations, argued that it was long past time for the U.S. to make the significant investments that will be required to recapitalize the strategic triad of delivery vehicles and the nuclear devices they carry. He appealed to the audience for a “glide path” — military speak for a sensible and gradual plan — that would maintain U.S. nuclear forces without breaking the bank. Harencak acknowledged that alternative ICBM proposals like the rail-mobile approach had come under ridicule, arguing that the analysis was simply a study of possible options, nothing more. He also recognized that in the current budget environment it would not be possible for the U.S. to replace every system developed during the Cold War.

Later, Amb. Linton Brooks, who negotiated the first START arms control agreement for President George H.W. Bush and later headed the National Nuclear Security Administration, said that there was no reason to consider a new ICBM at this time. Further extending the life of the Minuteman beyond 2030 was not only feasible but eminently sensible. And Peter Huessy, who for decades has organized an Air Force Association lecture series for Congressional members and staff, argued that simply extending the life of the Minuteman III would save some $30 billion over a new ICBM.

With that, the case was closed. In the current budget environment, the outcome is inevitable. The Air Force will not build a new ICBM. The new question: When it becomes necessary to extend the life of the Minuteman, will the missile still be required?
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.defenseone.com/technology/2014/02/end-new-icbm/78986/?oref=d-interstitial-continue
 
On veljeksillä aika wanhaakin tavaraa näköjään. On tuo arsenaali aika vaikuttava vieläkin.
 
Vieläkin on kuitenkin yksikärkiset ohjukset enemmistönä (Topol ja Topol-M) mitä tulee kiinteää polttoainetta käyttäviin ohjuksiin. Jenkeillähän oli jo 70-luvulla käytössä noin 1000 kiinteää polttoainetta käyttävää Minuteman ohjusta, ja tällä hetkellä 450kpl Minuteman kolmosia jäljellä... kaikkiin voivat asentaa kolme ydinkärkeä jos tarve vaatii.

Ei ihme että itänaapuri suunnittelee vieläkin nestemäistä polttoainetta käyttäviä ohjuksia jotka voivat kantaa 10kpl ydinkärkiä.
 
Nuo luvuthan sisältää vain aktiiviset ydinaseet. Mites sitten ne varastoidut USAn melkein 5500 tai Venäjän lähemmäs 6700 ydinasetta? Vaikka oikeita lukuja lukuja ei tiedetäkkään(FAS:in arvioita) niin tuhansia niitä silti on. Jos sodan seurauksena olisi ydintalvi niin eipä tänne pallolle mitään jäisi, ilman sitäkin tuhot on luokkaa hanskat tiskiin.
 
Torrakko kirjoitti:
Nuo luvuthan sisältää vain aktiiviset ydinaseet. Mites sitten ne varastoidut USAn melkein 5500 tai Venäjän lähemmäs 6700 ydinasetta? Vaikka oikeita lukuja lukuja ei tiedetäkkään(FAS:in arvioita) niin tuhansia niitä silti on. Jos sodan seurauksena olisi ydintalvi niin eipä tänne pallolle mitään jäisi, ilman sitäkin tuhot on luokkaa hanskat tiskiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taannoin tässä,oliko nyt viimekesänä iltasanomissa aukeaman juttu ydinaseista. Juttu oli erittäin vähättelevä. Sen mukaan vaikka ammuttaisiin kaikki ydinaseet niin ei siittä mitään ydintalvea seuraisi. Tiedä sitten. Huomattavasti parempi on pitää globaalia katastrofia tapetilla kuin lähteä kumoamaan. Se takaa rauhaa paremmin.

Käsittänyt että vaikkapa vetypommissa kaikki säteily palaa räjähdyksessä. Mutta jos se räjähtää maan läheisyydessä,se muuttaa sen maa aineksen säteileväksi joka sitten sataa maahan. Näinkin kirjoitti joku.
 
aj77 kirjoitti:
Taannoin tässä,oliko nyt viimekesänä iltasanomissa aukeaman juttu ydinaseista. Juttu oli erittäin vähättelevä. Sen mukaan vaikka ammuttaisiin kaikki ydinaseet niin ei siittä mitään ydintalvea seuraisi. Tiedä sitten. Huomattavasti parempi on pitää globaalia katastrofia tapetilla kuin lähteä kumoamaan. Se takaa rauhaa paremmin.

Käsittänyt että vaikkapa vetypommissa kaikki säteily palaa räjähdyksessä. Mutta jos se räjähtää maan läheisyydessä,se muuttaa sen maa aineksen säteileväksi joka sitten sataa maahan. Näinkin kirjoitti joku.
Klikkaa laajentaaksesi...

Omat käsitykseni, jotka ovat syntyneet vuosien aikana lukemattomista (ja luetuista :p) lähteistä, ovat osittain poikkeavia. Ymmärtääkseni ydintalvipelon hälveneminen perustuu ennen kaikkea ohjusten tarkkuuden paranemiseen. 60-70-luvuilla ohjusten vajavaista tarkkuutta kompensoitiin suurilla ydinkärjillä, joiden useiden megatonnien räjähdykset olisivat nostaneet pölyä erittäin korkealle ilmakehään, stratosfäärin yläpuolelle. Koska noilla korkeuksilla ei juurikaan tapahdu sääilmiöitä, jotka toisivat pölyä takaisin alas, sitä jäisi suurissa määrin sinne pitkäksi aikaa varjostamaan maanpintaa, jolloin maan pinnalla lämpötila laskisi. Siitä olisi syntynyt ydintalvi, eli säteilyllä ei ollut sen kanssa mitään tekemistä. Muuten säteily on toki erittäin haitallista.

80-lukua lähestyttäessä ohjusten tarkkuus alkoi olla sillä tasolla, että haluttu tuhovoima voitiin saavuttaa pienemmillä ydinlatauksilla, joiden teho liikkuu "vain" satojen kilotonnien luokassa. Nämä pienemmät räjähdykset eivät nosta pölyä yhtä korkealle, joten sade ja ilmavirtaukset toisivat sen nopeammin alas maanpinnalle. Näin maanpintaa viilentävä varjostusefekti jää syntymättä/niin lyhyeksi ettei sen vaikutusta käytännössä huomaa, mutta toisaalta maanpinnalle asettuva ydinlaskeuma on jopa pahempi kuin isommilla kärjillä. Tämä siksi että isojen kärkien kanssa suuri osa siitä radioaktiivisesta materiaalista jäi yläilmakehään, mistä jo pelkkä etäisyys sekä alailmakehän massa osaltaan suojaa maanpintaa säteilyltä.

Käytännössähän näitä teorioita ei ole ikinä testattu, kaikkien jumalten kiitos, joten melkoisen arvailun varassa liikutaan. Vetypommin alhaisempi laskeuma johtuu ymmärrykseni mukaan siitä, että sen fuusioreaktiossa ei synny käytännössä lainkaan korkea-aktiivisia isotooppeja, toisin kuin uraanin tai plutoniumin fissiossa. Puhdasta neutronisäteilyä taas syntyy jopa enemmän kuin fissiopommissa, mikä on sitä ympäristöä aktivoivaa säteilyä, mutta yleensä sen aikaansaama laskeuman määrä ei ylitä edes vetypommin fissiosytyttimen aiheuttamaa laskeumaa. Puhumattakaan sitten jos fuusiopaketti on ympäröity (vaikkapa köyhdytetystä) uraanista valmistetulla kuorella, jolloin fuusiosta peräisin olevat neutronit aiheuttavat tuossa kuoressa lisää fissioreaktioita. Nyrkkisääntönä tuollainen kuori antaa noin puolet vetypommin vapauttamasta energiasta.

Disclaimer: Tämä kaikki perustuu omaan ymmärykseeni jutuista jotka on kirjoitettu pelkkien julkisten lähteiden perusteella. Suositellaan otettavaksi purkillisen suolaa kanssa.
 
Jukkis kirjoitti:
Omat käsitykseni, jotka ovat syntyneet vuosien aikana lukemattomista (ja luetuista :p) lähteistä, ovat osittain poikkeavia. Ymmärtääkseni ydintalvipelon hälveneminen perustuu ennen kaikkea ohjusten tarkkuuden paranemiseen. 60-70-luvuilla ohjusten vajavaista tarkkuutta kompensoitiin suurilla ydinkärjillä, joiden useiden megatonnien räjähdykset olisivat nostaneet pölyä erittäin korkealle ilmakehään, stratosfäärin yläpuolelle. Koska noilla korkeuksilla ei juurikaan tapahdu sääilmiöitä, jotka toisivat pölyä takaisin alas, sitä jäisi suurissa määrin sinne pitkäksi aikaa varjostamaan maanpintaa, jolloin maan pinnalla lämpötila laskisi. Siitä olisi syntynyt ydintalvi, eli säteilyllä ei ollut sen kanssa mitään tekemistä. Muuten säteily on toki erittäin haitallista.

80-lukua lähestyttäessä ohjusten tarkkuus alkoi olla sillä tasolla, että haluttu tuhovoima voitiin saavuttaa pienemmillä ydinlatauksilla, joiden teho liikkuu "vain" satojen kilotonnien luokassa. Nämä pienemmät räjähdykset eivät nosta pölyä yhtä korkealle, joten sade ja ilmavirtaukset toisivat sen nopeammin alas maanpinnalle. Näin maanpintaa viilentävä varjostusefekti jää syntymättä/niin lyhyeksi ettei sen vaikutusta käytännössä huomaa, mutta toisaalta maanpinnalle asettuva ydinlaskeuma on jopa pahempi kuin isommilla kärjillä. Tämä siksi että isojen kärkien kanssa suuri osa siitä radioaktiivisesta materiaalista jäi yläilmakehään, mistä jo pelkkä etäisyys sekä alailmakehän massa osaltaan suojaa maanpintaa säteilyltä.

Käytännössähän näitä teorioita ei ole ikinä testattu, kaikkien jumalten kiitos, joten melkoisen arvailun varassa liikutaan. Vetypommin alhaisempi laskeuma johtuu ymmärrykseni mukaan siitä, että sen fuusioreaktiossa ei synny käytännössä lainkaan korkea-aktiivisia isotooppeja, toisin kuin uraanin tai plutoniumin fissiossa. Puhdasta neutronisäteilyä taas syntyy jopa enemmän kuin fissiopommissa, mikä on sitä ympäristöä aktivoivaa säteilyä, mutta yleensä sen aikaansaama laskeuman määrä ei ylitä edes vetypommin fissiosytyttimen aiheuttamaa laskeumaa. Puhumattakaan sitten jos fuusiopaketti on ympäröity (vaikkapa köyhdytetystä) uraanista valmistetulla kuorella, jolloin fuusiosta peräisin olevat neutronit aiheuttavat tuossa kuoressa lisää fissioreaktioita. Nyrkkisääntönä tuollainen kuori antaa noin puolet vetypommin vapauttamasta energiasta.

Disclaimer: Tämä kaikki perustuu omaan ymmärykseeni jutuista jotka on kirjoitettu pelkkien julkisten lähteiden perusteella. Suositellaan otettavaksi purkillisen suolaa kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, siinä vähättelevässä jutussa jotenkin perusteltiin se, että laskettiin valmiudessa olevat ydinaseet yhteen ,tai ne jotka ehditään laukaista ja verrattiin suuriin tulivuoren purkauksiin jotka ovat vastanneet huomattavasti isompaa määrää ydinaseita. 90-luvulla yksi tulivuori laski muistaakseni vähän mutta mitattavan määrän maapallon lämpötilaa.

1700-luvulla oli nälkävuosia ja kesälläkään ei aurinko paistanut. Pitkät ja kylmät talvet. Johtui tulivuoren purkauksesta Islannissa. Maan lämpötila laski 1 asteen. Paikallisesti isompia muutoksia kuten jenkkilän itärannikolla jossa lämpötila putosi melkein viisi astetta. Oikeastaan sama 1800 luvulla mutta eri vuori. Wikipedia kertoo ydintalvesta kuitenkin edelleen samaa faktaa mitä meille on kerrottu ennen.

Nyt lähinnä kiinnostaa tuon tulivuoren purkausten sarjan vertaaminen ydinaseiden räjähdystehoon.
 
Säteilyn määrä riippuu myös siitä miten paljon tavaraa pommin mukana nousee ilmaan ja tämä riippuu räjäytetäänkö se maassa vai ilmassa. Säteilyäkin on kahden sorttista, se joka tulee pommin räjähtäessä ja sitten laskeuma joka tulee kun pommin mukana taivaalle lentäneet hiukkaset satavat alas. Esim. vesisade pommin jälkeen olisi tappavaa. Riippuu myös ydinaseesta, vetypommikin(fuusiopommi) tuottaa tappavia määriä säteilyä vaikkakin vähemmän mitä fissiopommi(eli mitä hiroshimassa käytettiin). Jos pommin terästää kobaltilla, syntyy ydinpommi joka saastuttaa alueita vuosikausiksi. Eli jos sota käytäisiin kobalttipommeilla, menisi noin 100 vuotta ennenkuin maanpinta olisi turvallinen ihmiselle.

Ilmassa räjäytetty pommi tukeutuu enemmän paine-aaltoon ja koska se räjähtää satojen metrien tai kilometrien päässä maasta, se ei ime mukanaan yhtä paljon pölyä ja tuhkaa joka syntyy kaiken ns. haihtuessa ilmaan tai palaessa. Tulipallo ei juuri kosketa maata. Mutta siltikin pommista itsestään syntyvä säteily säilyy viikkoja ja maanolla, ground zero eli kohta missä pommi räjähti, voi silti olla pitkään radioaktiivinen.

Jos pommi räjähtää maassa tai maan alla, kuten suojatuissa sotilaskohteissa joita riittää, kaikki se maa-aines muuttuu tuhkaksi ja pölyksi ja sitä nousee taivaalle tulipallon imun mukana neliökilometreittäin. Kaikki se erittäin radioaktiivinen tuhka ja pöly sataa sitten myöhemmin maahan. Maanolla voi säilyä vuosia tappavan radioaktiivisena. Ajatellaan vaikka ohjussiilo, niitä on olemassa satoja.

Sitten on myös toinen juttu nimittäin suurkaupungit. Näihin osuu useita ydinkärkiä koska ne ovat strategisesti erittäin arvokkaita kohteita. Kaikki ne on listalla kuten muutkin suuret ihmiskeskukset. Myös evakuointipaikat on maalitettu. Ihminen on resurssi siinä missä muukin kun tätä peliä pelataan.

Kovat ja pehmeät sotilaskohteet, infrastruktuuri, lentokentät, satamat ja tuhannet kaupungit ovat kohteena. Kaupungit ovat kuin kokkoja sytytettynä atomitikuilla. USAn, Venäjän, Kiinan, Ranskan, Brittien, Saksan ja monien muiden maiden pääkaupungit ja muut kaupungit on tuhottu.

Kuinka paljon arvelette että pölyä ja tuhkaa nousee ilmakehään? Kaikke se imee auringonvaloa että lämpöä. Carl Sagan ja Co. laski että lämpötilat pohjoisella pallonpuoliskolla tippuisi jopa 25 astetta, vaikka sota käytäisiin kesällä.
 
Vähäisempikin ydinsota (tyyliin 50 räjähtävää pommia) sopivassa paikassa, esim. akselilla Intia-Pakistan, voisi aiheuttaa melkoisia muutoksia ilmastoon ja suuria vahinkoja otsonikerrokselle. Onko se sitten ydintalvi vai ydinsyksy, isoja ongelmia olisi luultavasti tiedossa joka tapauksessa.
 
Deeiii kirjoitti:
Vähäisempikin ydinsota (tyyliin 50 räjähtävää pommia) sopivassa paikassa, esim. akselilla Intia-Pakistan, voisi aiheuttaa melkoisia muutoksia ilmastoon ja suuria vahinkoja otsonikerrokselle. Onko se sitten ydintalvi vai ydinsyksy, isoja ongelmia olisi luultavasti tiedossa joka tapauksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, ainakin väestön määrä putoaisi tuolla alueella, joten pitäisi näkyä hiilidioksiidi päästöissä.
 
Ihan Wikipedian kautta löysin kun rupesin päivittämään tietojani, löytyi tämä:

Massive global ozone loss predicted following regional nuclear conflict

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2291128/

50 Hiroshima-luokan vekotinta lähtisi tuossa skenaariossa, lopputulos olisi maailmanlaajuinen otsonikato ja mahdollinen aukko napa-alueilla. Which is bad. Varsinkin suomalaisille. Laatujulkaisu tuo PNAS, eli sikäli pitäisi olla niin priimaa kuin tälläinen spekulaatio voi olla.

Hiroshima-luokkaa selvästi rötväkämmillä pommeilla yläilmakehään lentäisi noen lisäksi myös typen oksideja, ja silloin tuo otsonikato olisi merkittävästi pahempi. Aika tujakat suojakertoimet pitäisi olla aurinkovoiteissa sen jälkeen näillä leveyksillä, eikä ulos luultavasti olisi asiaa ilman ympäripeittäviä suojalaseja, jos kaihi ei kiinnosta.
 
Deeiii kirjoitti:
Ihan Wikipedian kautta löysin kun rupesin päivittämään tietojani, löytyi tämä:

Massive global ozone loss predicted following regional nuclear conflict

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2291128/

50 Hiroshima-luokan vekotinta lähtisi tuossa skenaariossa, lopputulos olisi maailmanlaajuinen otsonikato ja mahdollinen aukko napa-alueilla. Which is bad. Varsinkin suomalaisille. Laatujulkaisu tuo PNAS, eli sikäli pitäisi olla niin priimaa kuin tälläinen spekulaatio voi olla.

Hiroshima-luokkaa selvästi rötväkämmillä pommeilla yläilmakehään lentäisi noen lisäksi myös typen oksideja, ja silloin tuo otsonikato olisi merkittävästi pahempi. Aika tujakat suojakertoimet pitäisi olla aurinkovoiteissa sen jälkeen näillä leveyksillä, eikä ulos luultavasti olisi asiaa ilman ympäripeittäviä suojalaseja, jos kaihi ei kiinnosta.
Klikkaa laajentaaksesi...


Mutta nehän laukaisi kylmänsodan aikanan, etenkin jenkit huomattavasti Hirosimaa suurempia latauksia yläilmakehässä? Joka oli kyllä täysin järjetöntä,mutta sitä ne teki. Myös.
 
aj77 kirjoitti:
Mutta nehän laukaisi kylmänsodan aikanan, etenkin jenkit huomattavasti Hirosimaa suurempia latauksia yläilmakehässä? Joka oli kyllä täysin järjetöntä,mutta sitä ne teki. Myös.
Klikkaa laajentaaksesi...
a regional nuclear war between developing nuclear states involving 100 Hiroshima-size bombs exploded in cities in the northern subtropics.
Klikkaa laajentaaksesi...
Korostus minun. Selitys sille miksei noista vanhoista ydinkokeista seurannut vastaavaa katastrofia voisi olla juurikin palavista kaupungeista nouseva savu ja tuhka (ym. palokaasut joissa voi olla vaikka minkälaisia myrkkyjä). Yläilmakehässä ei ole mitään mikä palaisi, ja pikkuatolleilla tahi aavikoilla ei paljoa niilläkään.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top