Ydinaseet

Siirrän tänne, koska ei liity suoraan Ukrainan konfliktiin
Kotelointi ja siinä eritoten todella täsmällisesti hiottu räjähdyslinssi eli konventionaalisilla paukuilla tehty suunnattu räjähdys jonka tehtävänä on 1. vaiheen räjähdyksen paineaallon kompressoiminen pistemäiseen alueeseen jotta syntyy kriittinen paine fissiolle. Nämä kuluvat ionisoivan säteilyn alla ja muutoksen ei tarvitse olla iso jotta paineaalto 1. vaiheesta hajoaa liikaa ja ketjureaktio pysähtyy siihen.
-Plutonium hajoaa epä-fissiiliksi isotoopikseen joka säteilee entistä enemmän. Tämä on pakko vaihtaa tietyin väliajoin, pommin toiminta ei sinänsä tästä häiriinny mutta parissakymmenessä vuodessa itse pommista tulee radioaktiivinen jolloin se on vaarallinen ympäristölleen ja ihmisille. Osa puikoista käyttää uraania jossa tätä ongelmaa ei käsittääkseni ole.
-Tritium. Tätä ei pommissa ole paljon mutta se vähä mitä fission ajoaineeksi tarvitaan on ihan helvetin kallista tuottaa, ja sillä on puoliitumisaika pirun lyhyt, reilu 12 vuotta. Vaatii vaihdon viimeistään 10 vuoden kohdalla tai pommi ei inahdakaan.
Siis, mitä ionisoivaa säteilyä siellä kärjessä on? Se fissiopommi on siis plutoniumia (Pu-239), joka toki hajoaa radioaktiivisesti 24000 vuoden puoliintumisajalla. Mutta se hajoaminen tapahtuu alfasäteilyn kautta, ja alfat taas eivät mene mistään läpi, joten eivät aiheuta mitään haittaa pommille. Hajoamistuotteena on U-235, jota on luonnon uraanissa (tosin vain 0.7%) ja sen puoliintumisaika taas on 700 miljoonaa vuotta, joten sekään ei minkään ydinaseen säilyttämisajan puitteissa juuri tee mitään.

Tritiumia ei käytetä "fission ajoaineeksi", vaan ennemminkin buustataan fissiota, eli fissiopommi, jossa on mukana deuterium-tritiumia tuottamaan korkeaenergisiä neutroneja (jotka sitten halkaisevat entistä enemmän fissiomateriaalia) tuottavat isomman pamauksen. Periaatteessa ne pommit todennäköisesti räjähtäisivät, vaikka kaikki tritium olisi sieltä jo kadonnut, mutta pienemmällä teholla.
 
Mulle tuli tästä kuva, että kirjoittajalla on sekoittunut pari asiaa. Plutoniumin valmistuksessa ydinrektorissa syntyy väistämättä myös Pu-240:tä, jonka herkkyys spontaanille fissiolle on 11 363 kertaa suurempi, kuin Pu-239:llä, ja juuri tämä on syy, miksi plutoniumista ei voi ilman suurta vaivaa tehdä tykkityyppistä pommia. Koska Pu-240 simahtelee itsekseen fissiona, tästä syntyy (joskin vähäinen) säteilylähde. Tätä varten pommissa on boorivaippa, joka toimii neutronikaivona ja sitoo spontaanissa fissiossa vapautuvat neutronit, jotteivat ne heijastu hidastuneina räjähdelinssien vetyatomeista takaisin.

Toinen, mikä tästä tulee mieleen, on imploosiopommeissa käytetty sytytystulppa eli neutronilähde. Fat Manissa se oli ontto beryllium-9:stä tehty pallo, jonka ompärillä oli polonium-210:sta valmistettu holkki, joka taas oli ympäröity toisella Be-9 -holkilla. Imploosiokuoren lauetessa plutoniummassa ryntää sisäänpäin, rikkoo holkkien ympärillä olevat ohuet kultakalvot ja päästää poloniumin kontaktiin berylliumin kanssa. Po-210 on voimakas alfasäteilijä, ja Be-9 tekee eräänlaisen fuusion eli alfakaappauksen muuttuen hiili-12:ksi, ja emittoi ylimääräisen neutronin. Tämä nopeasti syttyvä neutronivuo toimii siis pommin sytytystulppana (tosin pommi varmaan räjähtäisi myös ilman sitä, mutta tämä ilmeisesti parantaa fission hyötysuhdetta). Po-210:n puoliintumisaika on 138 päivää, joten sytytystulppa täytyy vaihtaa säännöllisin väliajoin. Nykyaikaisissa pommeissa käytetään varmaan eri, pitkäikäisempää alfasäteilijää (ihan jo siitä syystä, että vaikkapa ydinsukellusveneen taistelukärkien on pysyttävä toimintakuntoisina vähintään aluksen risteilyn ajan ja todennäköisesti paljon pidempäänkin, eli useita vuosia), mutta juuri tämä on se mikä mulla tulee ensimmäisenä mieleen noista ydinpommien "kuluvista" osista.

Yksityiskohtaisemmin ja kuvien kanssa:

Kappale Paino-ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Liekö niillä itselläkään tietoa?
FAS mukaan deployed strategic luokassa olisi 1588 ja nondeployed luokassa 2899 kpl. Deployed strategic luokka tarkoittaa ballistisissa ohjuksissa olevia taistelukärkiä ja pommikoneisiin lastattavia aseita. Ilmeisesti uusi START sopimus rajoittaa strategisten aseiden määrää. Kuljelutusalustoja on myös vähemmän kuin taistelukärkiä.

Gerassimovin mukaan 95 % strategisista olisi jatkuvasti laukaisuvalmiina:
Ei-strategisten suhteen laukaisuvalmius on varmasti paljon hankalampi määritellä.

Ukraina-ketjussa on käsitelty "FSB-vuotajan" tekstiä, jossa epäillään ydinaseiden toimivuutta käytännössä. Perushavaintona Venäjällä, että mitä ei pysty valvomaan ja mistä tulee erinomaisia raportteja, on tyypillisesti eniten ongelmia käytännössä. Kysymys aseiden käytännön toimivuudesta on kiinnostava riippumatta FSB tekstin aitoudesta. Shoigun mukaan modernisoitujen aseiden osuus olisi jo lähes 90 % strategisissa ydinasejoukoissa. Modernisoituihin lie heillä luottamus korkeammalla kuin neuvostoaikaisiin, mutta tiedäpä tuosta.

FSB vuodon käännöksessä lukee erityisesti: "the plutonium charge needs to be replaced every 10 years". Ei varmastikaan tarvitse noin usein.
Jenkit miettii myös, tarviiko heidän lisätä plutoniumydinten tuotantoa ylläpitääkseen aseidensa toimivuuden:
"the National Nuclear Safety Administration (NNSA) committed to a surge production capacity of at least 80 plutonium pits a year by 2030. It is not clear why rebuilding pits is necessary; a study by Jason, a key group of U.S. scientific advisors, indicated pits should be stable for a century or more."
Jos jenkit suunnittelee uusivansa 80 per vuosi, niin kiertoajaksi tulee useita kymmeniä vuosia koko arsenaalin tasolla. Jason tutkimus keskittyy nimenomaan plutoniumin ikääntymiseen. Toki ydinaseessa on muitakin ikääntyviä komponentteja, kuten tavanomainen räjähdysaine.

Donald Trumpin lipsautuksen mukaan Venäjällä olisi 1332 ydinkärkeä (deployed?).
 
B-61-12 -jytkyt Eurooppaan etuajassa.

Edelliseen liittyen ohessa juttu NATOn vuosittain pidettävästä Steadfast Noon harjoituksesta, joka on parhaillaan käynnissä. Jutussa ei kuitenkaan ole mukana Tulikomennon postaamaa uusinta käännettä aikataulun aikaistumisesta.


Kiinnostava kohta NATOn nuclear sharing systeemiä koskien:
“If NATO was to conduct a nuclear mission in a conflict,” NATO says, “the B-61 [sic] weapons would be carried by certified Allied aircraft…However, a nuclear mission can only be undertaken after explicit political approval is given by NATO’s Nuclear Planning Group (NPG) and authorisation is received from the US President and UK Prime Minister.” It is unclear why the U.K. Prime Minister would have to authorize employment of U.S. nuclear weapons, and unless NATO territory had been attacked with nuclear weapons first, it seems unlikely that the 29 countries in the NPG would be able to agree to approve of employment of non-strategic nuclear weapons from bases in Europe.

Artikkelin kirjoittaja Kristensen ei usko 29 jäsenmaan NPG:n pääsevän yhteisymmärrykseen näiden käytöstä, jollei NATOa vastaan olisi hyökätty ydinasein.
Jutun mukaan B-61 pommeja on Eurooppaan sijoitettuna yhteensä 100 kpl.
 
Edelliseen liittyen ohessa juttu NATOn vuosittain pidettävästä Steadfast Noon harjoituksesta, joka on parhaillaan käynnissä. Jutussa ei kuitenkaan ole mukana Tulikomennon postaamaa uusinta käännettä aikataulun aikaistumisesta.


Kiinnostava kohta NATOn nuclear sharing systeemiä koskien:
“If NATO was to conduct a nuclear mission in a conflict,” NATO says, “the B-61 [sic] weapons would be carried by certified Allied aircraft…However, a nuclear mission can only be undertaken after explicit political approval is given by NATO’s Nuclear Planning Group (NPG) and authorisation is received from the US President and UK Prime Minister.” It is unclear why the U.K. Prime Minister would have to authorize employment of U.S. nuclear weapons, and unless NATO territory had been attacked with nuclear weapons first, it seems unlikely that the 29 countries in the NPG would be able to agree to approve of employment of non-strategic nuclear weapons from bases in Europe.

Artikkelin kirjoittaja Kristensen ei usko 29 jäsenmaan NPG:n pääsevän yhteisymmärrykseen näiden käytöstä, jollei NATOa vastaan olisi hyökätty ydinasein.
Jutun mukaan B-61 pommeja on Eurooppaan sijoitettuna yhteensä 100 kpl.

Puola olisi kiinnostunut NATO:n Nuclear Sharing -ohjelmasta. Epäilemättä Puola olisi halukas ottamaan esim. Saksan aiemman roolin.

 
Ydinsotaa ei ole odotettu Jenkeissäkään sitten 8” lerppujen? Noinko tuo pitäisi ymmärtää? Onhan se jotenkin huojentavaa että se olisi noin?

Venäjällä vastaava tekniikka olisi siis jollakin ns. radioputki tasolla?

Rahat menneet bilettämiseen Lontoossa ja etelä-Ranskassa Rivieralla?

No hyvähän se tavallaan on jos noin oikeasti on…
Odottihan ne, joidenkin mielestä jopa innolla. Vielä 3,5" korppujen kahdeksankymmentäluvulla tuli käyttöön uusi LGM-118A Peacekeeper-ohjus. Mutta kylmän sodan jälkeisissä aserajoituksissa mannertenvälisen sallitun lukumäärän mittariksi tuli niiden kantamien ydinkärkien lukumäärä. Jenkit laskivat että suurempi määrä kolme kärkeä kuljettavia Minuteman-ohjuksia on selviytymiskykyisempi kuin pienempi määrä kymmenen kärjen Peacekeeper-ohjuksia. Siksi vanha antiikkiteknologia jäi käyttöön ja uudempi, hienompi ja parempi purettiin osiksi. Toki myös LGM-118:n pieni lukumäärä painoi päätöksessä. 50 valmistettua ohjusta ei olisi riittänyt täyttämään USAn valmiustarpeita, joten olisi pitänyt käyttää rahaa uusiin ohjuksiin tai Minuteman pitää kuitenkin rinnalla käytössä.

Venäjä laski että pienempi määrä enemmän kärkiä kantavia ohjuksia on halvempi ylläpitää, joten he pitivät uudemmat ohjukset ja poistivat vanhat. Molempien vanhoja ohjuksia tai niiden osia on käytetty satelliittien laukaisuraketteina, mutta jenkeissä lainsäädäntö kieltää noiden hyödyntämisen siviilikuormien kuljettamiseen.
 
Toisin sanoen, kukaan jäsenmaa (sellaisten lisäksi, joiden maaperällä ydinaseita jo nyt on) ei ole pyytänyt sijoittamaan niitä aluelleen. En sanoisi uutiskynnyksen ylittämiseksi.
 
Toisin sanoen, kukaan jäsenmaa (sellaisten lisäksi, joiden maaperällä ydinaseita jo nyt on) ei ole pyytänyt sijoittamaan niitä aluelleen. En sanoisi uutiskynnyksen ylittämiseksi.
Repetitio mater studiorum est.

Venäjää kiinnostavissa aiheissa ei voi olla liikaa toistoa, eikä välttämättä mene siltikään jakeluun.
 
Back
Top