Ydinaseet

Tässä lisää tietoa ydinaseista ja niiden verrattuna nykyisiin ydinaseisiin.Paljon testi materiaalia.Laitan myös linkin ison britannianYdinaseiden määrästä ja tulevaisuudesta.

 
Ydinaseväläykseltä suojaavat lentäjän lasit. PLZT (Polarized Lead Zirconium Titrate) goggles

Katso liite: 108323
Komeat lasit, mutta nimityksessä on virhe. Titrate viittaa titraamiseen. Oikea termi on englanniksi
(lanthanum-modified) lead zirconate titanate. LZT on pietsomateriaali jota tässä sovelluksessa käytetään kääntämään linssin polarisaatiokerroksia ristikkäin jolloin linssi muuttuu näkyvää valoa läpäisemättömäksi.

Kuvaus toiminnasta artikkelista vuodelta 1988:
Each goggle lens is made of crossed polarizers sandwiching thin sheets of PLZ (lanthanum-modisied lead zirconate titanate). A photodetector, mounted directly behind each lens, senses a high intensity light flash (trigger event) and triggers the control circuit that applies a high voltage to the PLZT lens. With the high voltage applied, the lenses are in the "open" (transparent) state. If, at any time, the light level doubles in less than 100 μs, the control circuit will discharge the high voltage from the PLZT lenses, reducing the optical transmission to approximately 0.1%, corresponding to an optical density (OD) of 3.0. This rapid reduction of transmission is referred to as the switching response, and it occurs in less than 160 μs, with a resulting final transmission corresponding to OD 4.1, which is called the fully "cloced" (opaque) state. The pretrigger light level is stored for future reference, and the lenses remain in the fully closed state for about 200 ms. The system then enters the servo mode, lasting approximately 25 s. During the servo mode, the control circuit increases or degreases the transmittance as necessary, maintaining a constant pretrigger light level throughput.
https://apps.dtic.mil/sti/tr/pdf/ADA199897.pdf

Tuollainen ei toimisi hitsausmaskina, koska mm menee välähdyksestä täysin pimeäksi. Lepotilassa ilman korkeajännitettä linssi lienee mustana. Samasta materiaalista kerrotaan tehdyn koko pommikoneen ikkunat peittäviä ruutuja. Tämä vaikuttaa hiukan hazardilta, koska korkejännitepiirin vikaantuessa ikkunat muuttuvat mustiksi.
 
Komeat lasit, mutta nimityksessä on virhe. Titrate viittaa titraamiseen. Oikea termi on englanniksi
(lanthanum-modified) lead zirconate titanate. LZT on pietsomateriaali jota tässä sovelluksessa käytetään kääntämään linssin polarisaatiokerroksia ristikkäin jolloin linssi muuttuu näkyvää valoa läpäisemättömäksi.

Kuvaus toiminnasta artikkelista vuodelta 1988:

https://apps.dtic.mil/sti/tr/pdf/ADA199897.pdf

Tuollainen ei toimisi hitsausmaskina, koska mm menee välähdyksestä täysin pimeäksi. Lepotilassa ilman korkeajännitettä linssi lienee mustana. Samasta materiaalista kerrotaan tehdyn koko pommikoneen ikkunat peittäviä ruutuja. Tämä vaikuttaa hiukan hazardilta, koska korkejännitepiirin vikaantuessa ikkunat muuttuvat mustiksi.
OD 3 on hitsausmaskiasteikolla 8 ja OD 4.1 on vähän vajaa 11 eli ei vielä edes kovin tumma hitsausmaskiksi. 200A kotitaloushitsauskoneellakin tuo atomipommimaski alkaa olla jo turhan vaalea.

Nykyaikaiset automaattimaskit myös reagoivat tai pimenevät nopeammin kuin tuo atomipommimaski.
 
OD 3 on hitsausmaskiasteikolla 8 ja OD 4.1 on vähän vajaa 11 eli ei vielä edes kovin tumma hitsausmaskiksi. 200A kotitaloushitsauskoneellakin tuo atomipommimaski alkaa olla jo turhan vaalea.

Nykyaikaiset automaattimaskit myös reagoivat tai pimenevät nopeammin kuin tuo atomipommimaski.
Hyvä korjaus. Innokkaat hitsarit voivat siis modata tuosta uskottavan hitsausmaskin itselleen.

Lieneekö nykyisin käytössä erilaiset atomipommimaskit, kun hitsausmaskien tekniikalla olisi paljon helpompi toteuttaa. Ensimmäinen hitsausmaski tuli markkinoille 1981, kun PLZT-maski otettiin käyttöön kaiketi vuonna 1980.

Pommimaskista lisää luettavaa:
 
Pari videota Ruotsin ydinaseohjelmasta:
Osa 1:
Osa 2:

Nyt onkin aika antaa koneelle ryyppy ja pyrskäyttää ohjelma uudelleen käyntiin yhteispohjoismaisena ponnistuksena.

Vähän samaan tapaan kuin pohjoismaisten ilmavoimien operatiivinen integrointi.
 
Voi harmi. Ydinaseiden modernisointi ja kehitystyö takkuilee pahemman kerran.

Juttu keskittyi ohjusten kehittämiseen, mutta mikä mahtaa olla itse ydinlatausten tila ryssillä?

Jos olen jotain ymmärtänyt, niin ydinlatausten ylläpito on välttämätöntä, mutta riivatun kallista. Ihan helvetin kallista.

Jos jossakin on kiusaus sahata budjetista, niin luulisi että tuossa. Niiden todellinen toimintakunto ei tule ikinä testiin, ja jos tulisikin, niin ei siinä sergein tekemisten vatvominen enää paljon painaisi.

Eli muistanko oikein, että latausten sisällä on jotakin jalokaasuja, joita pitää jossakin vaiheessa vaihtaa tai täydentää? Kuinka kauan vaikka kylmän sodan aikainen lataus pysyy toimintakuntoisena, jos sitä ylläpidetään kuten ryssillä tapana on? Voidaanko tästä laskea aika, kuinka pitkään venäjä pitäisi pankrotin jälkeen pitää kuokka-ja-lapio - valtiona, että se alkaisi olemaan vaaraton ihmisille?
 
Juttu keskittyi ohjusten kehittämiseen, mutta mikä mahtaa olla itse ydinlatausten tila ryssillä?

Jos olen jotain ymmärtänyt, niin ydinlatausten ylläpito on välttämätöntä, mutta riivatun kallista. Ihan helvetin kallista.

Jos jossakin on kiusaus sahata budjetista, niin luulisi että tuossa. Niiden todellinen toimintakunto ei tule ikinä testiin, ja jos tulisikin, niin ei siinä sergein tekemisten vatvominen enää paljon painaisi.

Eli muistanko oikein, että latausten sisällä on jotakin jalokaasuja, joita pitää jossakin vaiheessa vaihtaa tai täydentää? Kuinka kauan vaikka kylmän sodan aikainen lataus pysyy toimintakuntoisena, jos sitä ylläpidetään kuten ryssillä tapana on? Voidaanko tästä laskea aika, kuinka pitkään venäjä pitäisi pankrotin jälkeen pitää kuokka-ja-lapio - valtiona, että se alkaisi olemaan vaaraton ihmisille?
Ainakin tritiumia tarvitaan. Sen määrä vähenee latauksessa noin 5,5% vuodessa, koska puoliintumisaika on noin 12 vuotta. Tritiumim maailmanmarkkinahinta on jotain 40 tuhatta euroa grammalta. Jos kaikki mainostetut paukut oikeasti toimivat, niin tarve lasketaan kymmenissä kiloissa. Ja vuosittain useampi kilo pitää korvata.
 
Ainakin tritiumia tarvitaan. Sen määrä vähenee latauksessa noin 5,5% vuodessa, koska puoliintumisaika on noin 12 vuotta. Tritiumim maailmanmarkkinahinta on jotain 40 tuhatta euroa grammalta. Jos kaikki mainostetut paukut oikeasti toimivat, niin tarve lasketaan kymmenissä kiloissa. Ja vuosittain useampi kilo pitää korvata.
Ilman tritiumia ja deuteriumia 150kt pommista tulee 5kt pommi, mikä sekin on moneen kohteeseen ihan riittävästi. Kuljetusjärjestelmänä käytettävä ohjus yleensä joko toimii, eli osuu kohteeseensa, tai sitten se ei toimi, eli räjähtää siiloonsa tai lentää väärään maahan. Sen sijaan ydinlatausten toimivuudessa on paljon enemmän aste-eroja: todennäköisesti ne toimivat mutta teho jää murto-osaan suunnitellusta eli sopivat huonosti ja pärisevät vielä huonommin.
 
Ilman tritiumia ja deuteriumia 150kt pommista tulee 5kt pommi, mikä sekin on moneen kohteeseen ihan riittävästi. Kuljetusjärjestelmänä käytettävä ohjus yleensä joko toimii, eli osuu kohteeseensa, tai sitten se ei toimi, eli räjähtää siiloonsa tai lentää väärään maahan. Sen sijaan ydinlatausten toimivuudessa on paljon enemmän aste-eroja: todennäköisesti ne toimivat mutta teho jää murto-osaan suunnitellusta eli sopivat huonosti ja pärisevät vielä huonommin.

Onko muuten ryssien lentopommeissa sitä samaa "dial a yield" -asetusta ? Eli jenkkipommeissahan pilotti pystyy itse säätämään aseen räjähdystehon ennen pudottamista.
 
Back
Top