Ydinsodan uhka

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suutari
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Uskotko että Venäjän Ukr aloittaman sodan takia tilanne eskaloituu siihen että ydinaseita käytetään?

  • Kukaan ei käyttä ydinaseita

    Ääniä: 192 61.0%
  • Venäjä käyttää taktista ydinasetta, mutta Länsi ei uskalla tehdä mitään

    Ääniä: 31 9.8%
  • Venäjä käyttää taktista ydinasetta, ja Länsi liittyy sotaan konventionaalisilla aseilla

    Ääniä: 63 20.0%
  • Venäjä käyttää taktista ydinasetta, ja Länsi vastaa myös rajatulla ydinaseiskulla

    Ääniä: 18 5.7%
  • Venäjä käyttää taktista ydinasetta, ja Länsi vastaa massiivisella ydinasehyökkäyksellä

    Ääniä: 0 0.0%
  • Venäjä aloittaa kerralla laajan ydinsodan Länttä vastaan

    Ääniä: 3 1.0%
  • Länsi tekee laajan ensi-iskun ydinaseilla jos näkee Venäjän valmistautuvan käyttämään ydinasetta

    Ääniä: 8 2.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    315
Ilmaräjäytys ei nosta säteilypölyä juuri lainkaan. Optimikorkeudella tehty on sellainen, että tulipallo koskettaa juuri maata ja silloin pölyä nousee toki hieman. Jos halutaan olla kiltimpiä, niin räjäytetään sen verran just korkeammalla, ettei tulipallo kosketa maata -> Teho laskee hieman, mutta säteilyvaikutus on mitätön.
Tämäpä oli kiinnostava video, en tiennytkään että tosiaan on kehitelty ydinlatauksella varustettuja ilmatorjuntaohjuksia. Jos muistatte Kubrickin elokuvan Tohtori Outolempi, siinähän B-52-pommittajaa ampuu Neuvostoliiton ilmapuolustus jollain isolla mach 3 -vauhtia etenevällä ohjuksella, mutta koneen lentäjä onnistuu väistämään sitä sen verran, että ohjus räjähtää mailin päässä. Kuitenkin tästä tulee lentokoneeseen paineaalto ja vaurioita, tuo varmaan vaatisi juurikin tällaisen ydinohjuksen että noin kaukaa saataisiin vaikutusta aikaiseksi.
 
Mutta osataanko foorumilla avata sitä, miten itse ydinkärki käyttäytyy vanhetessaan? Heikkeneekö sen teho vai muuttuuko se kokonaan inertiksi?
Sekä- että. Heikenee aluksi, koska esim. pitoisuus laskee ja toisaalta huonontuneet räjähdeaineet eivät pysty ehkä tuottamaan yhtä optimaalista räjähdystä pallon kutistamiseksi kriittisen massan ylitse. Jossain vaiheessa sitten tuo alkaa olla jo sitä luokkaa, että koko posaus jää tussahdukseksi, kun kriittistä massaa ei enää saavutetakaan ainakaan riittävästi tai ei lainkaan, koska osa räjähdysaineista ei posahdakaan kuten pitäisi.
 
"MAD-doktriini on itsemurhasopimus."

Mutta toisaalta, eikös noita antiballistisia ole kehitetty kaiken aikaa Yhdysvalloissa?

USA:lla on myös isoja varsinaisesti ICBM:ien torjuntaan tarkoitettuja ohjuksia.

 
Sekä- että. Heikenee aluksi, koska esim. pitoisuus laskee ja toisaalta huonontuneet räjähdeaineet eivät pysty ehkä tuottamaan yhtä optimaalista räjähdystä pallon kutistamiseksi kriittisen massan ylitse. Jossain vaiheessa sitten tuo alkaa olla jo sitä luokkaa, että koko posaus jää tussahdukseksi, kun kriittistä massaa ei enää saavutetakaan ainakaan riittävästi tai ei lainkaan, koska osa räjähdysaineista ei posahdakaan kuten pitäisi.

Ah, niinpä tietenkin. Ajattelin vain sitä ydin-osaa. Liekö tuon räjähteen vaihtaminen sitten kuinka iso homma? Ydinaseiden ylläpidosta usein puhutaan kalliina, mutta onko se kallis osa sitten kuitenkin lopulta ne toimitusmekanismit?

Luin sellaisen, että itse plutonium-sydän kestää 100 vuotta.

Instead, the government has been utilizing some of the approximately 20,000 plutonium pits in storage at the Pantex Plant in Texas to conduct its ongoing warhead maintenance and refurbishment programs. These pits have very long lifetimes. JASON, a DOD organized group of independent scientific experts, estimated that plutonium pits will last 100 years or more.

 
Ah, niinpä tietenkin. Ajattelin vain sitä ydin-osaa. Liekö tuon räjähteen vaihtaminen sitten kuinka iso homma? Ydinaseiden ylläpidosta usein puhutaan kalliina, mutta onko se kallis osa sitten kuitenkin lopulta ne toimitusmekanismit?
En osaa sanoa, kyllä se erikoisosaamista vaatii. Niin ja minä en kommentoinut lainkaan tuota toimitusosaa, eli rakettia, pommia jne pitäähän niitäkin pitää kunnossa.
Luin sellaisen, että itse plutonium-sydän kestää 100 vuotta.
Tämä väite vähän ihmetyttää. Miksi tarvitaan sitten "warhead maintenance and refurbishment" jos se ydin kestäisi 100 vuotta? Toki ei plutonium 100 vuodessa pahemmin vielä hajoa noin niinkun atomitasolla, mutta jos kyse onkin enemmän plutoniumin hajoamisesta "metallina", eli siihen tulee säröjä, halkeilee, lohkeilee tms.? En tiedä.
 
Tämä väite vähän ihmetyttää. Miksi tarvitaan sitten "warhead maintenance and refurbishment" jos se ydin kestäisi 100 vuotta? Toki ei plutonium 100 vuodessa pahemmin vielä hajoa noin niinkun atomitasolla, mutta jos kyse onkin enemmän plutoniumin hajoamisesta "metallina", eli siihen tulee säröjä, halkeilee, lohkeilee tms.? En tiedä.

No, jos warhead käsittää myös sytyttimen ja muun muassa ne mainitsemasi konventionaaliset räjähteet?
 
USA:lla on myös isoja varsinaisesti ICBM:ien torjuntaan tarkoitettuja ohjuksia.

Toivottavasti hommaa ei ikinä tarvitse testata käytännössä, mutta vähän epäilen että ydinsota sujuisi Venäjältä samoin kuin hyökkäys Ukrainaan. Jenkit saisivat ammuttua merkittävästi ohjuksia alas siitä murto-osasta mitä Venäjältä toimintakuntoisina lähtee liikkeelle. Muutama osuma jenkki-kaupunkeihin, Venäjä totaalisen tuhoutunut.
 
Mutta osataanko foorumilla avata sitä, miten itse ydinkärki käyttäytyy vanhetessaan? Heikkeneekö sen teho vai muuttuuko se kokonaan inertiksi?
Räjähdysaineet ja elektroniikka vaatii hyvää varastointia.

Säännöllistä täydentämistä vaatii tritium+deuterium kaasu jota kaikki ydinaseet käyttää turvallisuus- ja kompaktius syistä. Maksaa hunajaa pitää boostisäiliöt täydennettyinä.

Katso joku variable yield ase wikistä.

Pienin räjähdysvoima ilman tai minimaalisella boostilla.
 
Räjähdysaineet ja elektroniikka vaatii hyvää varastointia.

Säännöllistä täydentämistä vaatii tritium+deuterium kaasu jota kaikki ydinaseet käyttää turvallisuus- ja kompaktius syistä. Maksaa hunajaa pitää boostisäiliöt täydennettyinä.

Katso joku variable yield ase wikistä.

Pienin räjähdysvoima ilman tai minimaalisella boostilla.
Tuosta ylläpidosta voi jotain aavistella USA:n osalta, tässä esim. yhden ydinasetyypin elinkaaren jatko-ohjelma:

Noin lyhyesti miljardi usd/vuosi aina yhtä asetyyppiä kohden. Tuo siis sisältää pelkän ydinlatauksen, ei kantolaitteita kuten ohjauksia, siiloja tai sukellusveneitä.
 
Nykyaseet on one-point safe. Eli yhdestä pisteestä alkanut kemiallisten räjähdys ei laukaise merkittävää ydinfissio/fuusiota.

Muuten niiden käsittely olisi kuin Tinianilla 1945. Mitä jos B-29 syöksyy maahan? Puoli saarta häviää, kootaan siis assembly käsin lennolla kohteeseen.

Tämä saavutetaan varsin heikolla kemiallisten räjähteiden imploosiolla, ja aiemmin mainitsemallani boostauksella. Kaasu suihkutetaan pit sisään juuri ennen räjäytystä osana arming prosessia.

Ilman kaasua tai se yli päiväyksen (tritiumin fissioitumisen spontaanisti ja kertyvän helium3 neutronisieppauksen vuoksi) tulee tuhnu likainen kemiallinen räjähdys onnettomuustilanteessa.

Tarkoituksellinen räjäytys ilman boostia ja 2-stage blokattuna antaa pienimmän listatun tehon variable yield aseissa. Pieni taktinen. Kilotonni tai näin. Aseita on monenlaisia ja tämä raaka yleistys.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjä voisi hyvinkin käyttää ydinasetta vaikka jo tällä viikolla. Mutta ei Ukrainassa, vaan pieni ydinkoe esim. Novaja Zemljalla tai mieluummin jossain päin jäämerta, missä NATO varmasti hyvin näkee sen.
 
Maanalainen vai ilmakehässä?
Kerropa se! Ei taida olla niin väliä, kunhan tömähtää. Jos olisin ryssä, en käyttäisi demonstraatiossa sitä välinettä, joka oikeassa käytössä olisi ensimmäisenä, vaan ohjaisin huomiota ainakin vähän väärää suuntaan. Siis jos oikeasti lentopommit on se tapa, niin ampuisin kokeessa ohjuksen.
 
Onkohan niillä varaa siihen, sillä se rikkoisi samalla ydinkoekieltoa ja antaisi silloin USA:lle mahdollisuuden kokeilla uusia kehittyneitä ydinaseita. Ties vaikka kaivaisivat Tähtien Sodan (Reagan) röntgenlaserin piirustukset esiin.
Ydinkokeet kieltävä sopimus ei koskaan tullut voimaan. Rajoitettu kielto johon kuuluvat ilmakehässä, veden alla sekä avaruudessa tehtävät kokeet on voimassa sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. Maanalainen testi on siis periaatteessa mahdollinen ilman sopimusrikkomusta.
 
Joskus yrittänyt etsiä näistä tietoa, mutta ymmärrettävästi aika pitkälle salaista kaikki. Mutta muutamia päätelmiä:

-Olettaisin, ettei plutonium vanhene käytännössä aseen mahdollisen elinkaaren aikana.

-Perinteiset räjähteet ja sytyttimet todennäköisesti jossain määrin vanhenevat.

-Tyypillinen vetypommi lienee 3 osainen: Ensimmäisenä tavalliseen fissioon perustuva imploosiopommi, Ensimmäinen vaihe toimii fuusio-osuuden sytyttimenä ja fuusio-osuus toimii kolmannen vaiheen fission sytyttimenä. Tässä ilmeisesti tuo toinen vaihe vanhenee ja mikäli se ei toimi niin pommin teho jää maksimissaan ehkä viiteen kymmeneen kilotonniin. Voi olla huomattavasti pienempikin. En ole aivan varma, miten noissa säädettävissä pommeissa säätö tapahtuu. Siihen on ainakin kaksi tapaa: voidaan jättää tuo toisen vaiheen fuusio-osuus pois tai sitten ensimmäisen vaiheen perinteisen räjäytyksen sytyttimiä manipuloimalla. Noiden perinteisten räjähdysaineiden osalta on todella tärkeää, että ne räjäytetään juuri oikealla tavalla maksimaallisen tehon saavuttamiseksi. Mahdollisesti tämä voidaan tehdä myös siten, että osaa sytyttimiä viivytetään pieni hetki, jolloin sytytys ei tapahdu optimaalisella tavalla ja teho heikkenee. Toisin sanoen, mikäli tällaisessa pommissa säätö tehdään sytyttimien säädöllä ja ne toimivat oikein, mutta tritium on vanhentunut, niin todennäköisesti maksimiteho jää 50kt luokkaan, mikäli puolestaan pommin säätö tehdään pelkästään tritiumin määrällä, niin tritiumin vanhentuessa pommi voi maksimissaan räjähtää minimitehollaan. Oma arvaus kuitenkin on, että mikäli pommin räjähdysenergiat on valittavissa esimerkiksi: 0.3, 1.5, 60, tai 170 kt, niin laittaisin rahani likoon sen puolesta, että kaksi pienintä asetusta on tehty sytyttimiä manipuloimalla, kolmas mahdollisesti voisi olla pelkkä fissio optimaalisella räjäytyksellä (joskin aika yläpäässä mitä voi olla) ja viimeisessä olisi kaikki vaiheet käytössä. Mikäli arvaus on oikein, niin pelkkä fuusiovaiheen vanheneminen tiputtaisi pommin maksimitehon tuohon 60 kilotonniin.

Tämä oli tosiaan arvailuja, näistä on hankala löytää tietoa ja sekin vähäinen mitä löytyy ei välttämättä pidä paikkaansa.

Mutta onko tosiaan tästä venäjän armeijan arsenaalista mitään tietoa? Venäjästä tuntuu löytyvän vain noiden ballististen ohjusten osalta tietoa, mutta ei juuri mitään siitä mitä muita ydinaseita heillä mahdollisesti on. Olettaisin ainakin, että ydinsodan aikana nuo ohjukset ammuttaisiin Yhdysvaltoihin ja keski-Eurooppaan ja mikäli Suomi saisi osansa, niin tänne tulisi korkeintaan risteilyohjusta tai sitten yritettäisiin lentokoneilla käydä tiputtamassa.
 
Joskus yrittänyt etsiä näistä tietoa, mutta ymmärrettävästi aika pitkälle salaista kaikki. Mutta muutamia päätelmiä:

-Olettaisin, ettei plutonium vanhene käytännössä aseen mahdollisen elinkaaren aikana.

-Perinteiset räjähteet ja sytyttimet todennäköisesti jossain määrin vanhenevat.

-Tyypillinen vetypommi lienee 3 osainen: Ensimmäisenä tavalliseen fissioon perustuva imploosiopommi, Ensimmäinen vaihe toimii fuusio-osuuden sytyttimenä ja fuusio-osuus toimii kolmannen vaiheen fission sytyttimenä. Tässä ilmeisesti tuo toinen vaihe vanhenee ja mikäli se ei toimi niin pommin teho jää maksimissaan ehkä viiteen kymmeneen kilotonniin. Voi olla huomattavasti pienempikin. En ole aivan varma, miten noissa säädettävissä pommeissa säätö tapahtuu. Siihen on ainakin kaksi tapaa: voidaan jättää tuo toisen vaiheen fuusio-osuus pois tai sitten ensimmäisen vaiheen perinteisen räjäytyksen sytyttimiä manipuloimalla. Noiden perinteisten räjähdysaineiden osalta on todella tärkeää, että ne räjäytetään juuri oikealla tavalla maksimaallisen tehon saavuttamiseksi. Mahdollisesti tämä voidaan tehdä myös siten, että osaa sytyttimiä viivytetään pieni hetki, jolloin sytytys ei tapahdu optimaalisella tavalla ja teho heikkenee. Toisin sanoen, mikäli tällaisessa pommissa säätö tehdään sytyttimien säädöllä ja ne toimivat oikein, mutta tritium on vanhentunut, niin todennäköisesti maksimiteho jää 50kt luokkaan, mikäli puolestaan pommin säätö tehdään pelkästään tritiumin määrällä, niin tritiumin vanhentuessa pommi voi maksimissaan räjähtää minimitehollaan. Oma arvaus kuitenkin on, että mikäli pommin räjähdysenergiat on valittavissa esimerkiksi: 0.3, 1.5, 60, tai 170 kt, niin laittaisin rahani likoon sen puolesta, että kaksi pienintä asetusta on tehty sytyttimiä manipuloimalla, kolmas mahdollisesti voisi olla pelkkä fissio optimaalisella räjäytyksellä (joskin aika yläpäässä mitä voi olla) ja viimeisessä olisi kaikki vaiheet käytössä. Mikäli arvaus on oikein, niin pelkkä fuusiovaiheen vanheneminen tiputtaisi pommin maksimitehon tuohon 60 kilotonniin.

Tämä oli tosiaan arvailuja, näistä on hankala löytää tietoa ja sekin vähäinen mitä löytyy ei välttämättä pidä paikkaansa.

Mutta onko tosiaan tästä venäjän armeijan arsenaalista mitään tietoa? Venäjästä tuntuu löytyvän vain noiden ballististen ohjusten osalta tietoa, mutta ei juuri mitään siitä mitä muita ydinaseita heillä mahdollisesti on. Olettaisin ainakin, että ydinsodan aikana nuo ohjukset ammuttaisiin Yhdysvaltoihin ja keski-Eurooppaan ja mikäli Suomi saisi osansa, niin tänne tulisi korkeintaan risteilyohjusta tai sitten yritettäisiin lentokoneilla käydä tiputtamassa.

Jos kaivelet lisää, niin linkkaa tännekin mitä löytyy.

Ja oma kanta kyselyyn: ei löydy sopivaa vaihtoehtoa. Suurin riski ehkä koskaan Kuuban ohjuskriisi mukaanlukien Venäjän ydiniskulle. Eli sille, että Venäjä käyttää taktista johonkin Ukrainan kaupunkiin tai pariin, tai mahdollisesti johonkin ei-Nato-maahan, tai jopa johonkin Nato-maahan kuten Puolaan tarkoituksena lamauttaa Nato jos eivät vastaa. Ja jos tekevät vastaavan kokoisen vastaiskun, niin siinä sitten meni se pieni/keskisuuri kaupunki, sotilastukikohta tms., ja elävät sen kanssa - mutta saattavat talouskaaoksen myötä Johtajan sekä klikkinsä eksistentiaalisen riskin edessä olla valmiit jopa tuohon.

Jos pitäisi nyt heti lyödä omilla rahoilla vetoa tuolle, niin arvioisin oddseiksi ehkä 10-25% tms. että tekevät taktisen iskun vuoden 2022 aikana, eli jos vastaisin kyselyyn, vastaus olisi ei (alle 50%). Mutta kun heidän toimintansa on meidän näkökulmastamme usein irrationaalista, ja hakevat ratkaisuja yllättävillä ja aggressiivisilla liikkeillä, niin riski on mielestäni korkea.

Mielestäni Naton tai Naton isojen ydinasevaltioiden pitäisi myöntää Euroopan maille Ukraina ja muut ei-Nato-maat mukaanlukien turvatakuut ydinaseiskua vastaan ilmoittamalla joko julkisesti tai ei-julkisesti, että ydinisku mitä tahansa Euroopan maata kohtaan johtaa automaattiseen vähintään saman kokoluokan vastaiskuun, mutta se jää siihen, eikä ole täysmittainen vastaisku. Tietävät sitten etukäteen mitä tapahtuu, ja myöskin sen, ettei ole syytä laukaista mannertenvälisiä USA:n, Britannian jne. suurkaupunkeihin. Tätä on luultavasti jo harkittu, ja kuka tietää vaikka olisi Venäjälle ilmoitettukin.

Tässähän kysyttiin venäläisten mielipiteitä ydiniskuunkin (jep, Putinin vastustajat saattoivat jättää todennäköisemmin osallistumatta):
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top