Yhdysvaltain presidentinvaalit 2020

Oho kirjoitti:
Kyse ei ole siita mita Biden olisi tehynyt, tai edes siita mita Trump olisi tehnyt vaan sita mita Trump on jattanyt tekematta..


Talla hetkella vaali ei niinkaan ole valinta Trumpin ja Bidenin valilla, vaan kansanaanestys Trumpista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei amerikkalaiset niin tyhmiä ole, että uskoisivat koronaviruksen olevan Trumpin aiheuttama. Olen nähnyt myös videoita, joissa kansalaiset vaativat oikeutta palata töihin ja avata liikkeensä, jotka koronan takia viranomaiset sulkivat, kun rahat ovat loppu.
 
junttura kirjoitti:
Vaikea uskoa että nyt ehdokkaana oleva Biden tai edellisissä vaaleissa ehdokkaana ollut Hillary olisivat toimineet karanteeniasioissa merkittävästi Trumppia paremmin. Olisi ollut poliittinen itsemurha pysäyttää kansantalous aikaisemmilla/jyrkemmillä karanteenitoimenpiteillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainoastaan ns. radikaalivasemmisto, joka kärsii Orange Man Bad -syndroomasta ajattelee koronan olevan Trumpin syytä. Ja he äänestäisivät demokraatteja aina ja joka tapauksessa - myös viimeksi Hilarya. Ei se voittoon riitä. Media toki on heidän hallinnassaan, joten siksi voi syntyä vaikutelma, että kaikki olisivat sitä mieltä.
 
ajs178 kirjoitti:
Ainoastaan ns. radikaalivasemmisto, joka kärsii Orange Man Bad -syndroomasta ajattelee koronan olevan Trumpin syytä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri kukaan ei ajattele koronan olevan Trumpin syyta. Suunnilleen 2/3 (siis suunnilleen kaikki paitsi 'jarkevat ihmiset (TM)' tai trumpin peruskannattajakunta) ajattelee liittovaltion ryssineen hommat ja jos Trump olisi saanut tahtonsa kaikessa lapi olisi ryssitty viela paljon pahemmin...

Maailman nayttamolla Trump ei niinkaan ole tehnyt tai ollut tekemassa USAsta 'great again' vaan 'lone again'....

www.pewresearch.org

U.S. Image Plummets Internationally as Most Say Country Has Handled Coronavirus Badly

In several countries, favorable views of the U.S. are at their lowest point since the Center began polling on this topic two decades ago.
www.pewresearch.org www.pewresearch.org
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
Minulle on ihan samantekevää, kuka siellä voittaa presidentinvaalit. Yksi on miltei dementikko ja toinen on vihainen oranssi. Mikä vaikutus valinnalla on meihin Suomessa, eli palveleeko valinta meidän etuamme esimerkiksi Yhdysvaltain ulkopolitiikan muutoksissa, epäilen asiaa kovin merkittäväksi. Republikaanihallinnolla on omat virityksensä ja demokraateilla omansa. Jos joku luulee, että Trump saa jonkin identiteettipoliittisen hysterian kuriin, erehtyy. Sehän on vain kiihtynyt siellä viime vuosina.

Nämä jutut vielä nousevat esiin kunnolla, kunhan Trump itse nostaa perseensä tulpan päältä. Siihen voi tietenkin mennä toiset neljä vuotta. Tämä on ihan tuore juttu.

Former FBI agent says it's 'clear' that 'Donald Trump is compromised by the Russians'


www.businessinsider.com

Former FBI agent says it's 'clear' that 'Donald Trump is compromised by the Russians'

Peter Strzok on Sunday said Russians "hold leverage" over Trump "that makes him incapable of placing the national interest ... ahead of his own."
www.businessinsider.com www.businessinsider.com
Klikkaa laajentaaksesi...

Usan ilmavoimien ydinpommittajat lentelee aika ärhäkkäänä Putinin rajoilla. Joko ne on kaverin kanssa sovittu tai valkoisen talon kaveri ei päätä. Ehkä opetus venäläisille että lahjoitte väärän viran.
 
ajs178 kirjoitti:
Näin osakemarkkinoiden pääindeksi S&P 500 ennustaa vaalitulosta, 100 prosentin tarkkuus vuodesta 1984: ”Niin lähellä yksiselitteistä kuin olla ja voi”
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3a0d6c90-94b3-4d9b-9884-ddd301c2f73a
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis amerikkalaiset olisivat kiitollisia Trumpille siita etta Trump teki Jeff Bezosista palttiarallaa 50 miljardia rikkaamaan koronan avulla? Voi toki olla, mutta sita voisi melkein kuvitella, etta porssikurssit ovat surrogaatti sille miten ihmiset oman taloutensa kokevat, talla hetkella ne vaan ovat aika huono surrogaatti....

Sinansa tassa ois sama vaikka puhuis betoniseinalle noin niin kuin viestin vastaanottavuuden suhteen, mutta ainakin mielipidemittauksissa Trumpin kannatus vuoteen 2016 verrattuan on pudonnut etenkin sen porukan keskuudessa jonka luulisi porssikursseista perustavan: vauraan keskiluokan johon kuuluvilla on sijotusvarallisuutta esmes muutaman sadan tuhannen dollarin 401K..... (se on lopulta aika pieni porukka)..

Mickideesin burgerin kaantajaa ei porssikurssit paljoa heilauta, jos ja kun niilla kursseilla ei tunnu olevan juuri mitaan kohtalonyhteytta sen burgerin kaantajan henkilokohtaisen talouden kanssa......
 
Viimeksi muokattu:
junttura kirjoitti:
Vaikea uskoa että nyt ehdokkaana oleva Biden tai edellisissä vaaleissa ehdokkaana ollut Hillary olisivat toimineet karanteeniasioissa merkittävästi Trumppia paremmin. Olisi ollut poliittinen itsemurha pysäyttää kansantalous aikaisemmilla/jyrkemmillä karanteenitoimenpiteillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Biden ainakii arvosteli vain kovasti presidenttiä kun tämä lopulta sit laittoi stoppia lentoliikenteelle ulkomailta. Mutta tätä nyt ei tietenkään kukaan tuo esiin silloin kun arvostelee et Trump piti liian pitkään paikat auki vaikka eikös tuol jokainen osavaltio vetele tyyliin omalla linjallaan menemään mut silti se on Trump ketä syyttävät.
 
Tämä on ketju, johon joskus tekisi mieli jotain kirjoittaa, mutta ei ole mitään annettavaa enkä ala fanittaa mitään hevosta. Varsinkaan, kun en pidä ehdokkaita parhaina, joita noin iso maa voi tarjota. Ehkä politiikka sielläkään ei ole varsinaisesti supertähtien laji, kuten ei muuten meilläkään.

Joka tapauksessa, ajattelen, että Yhdysvaltain sisäpolitiikka ja kansalaisten tyytyväisyys siihen on ratkaisevampaa kuin mitä siellä ajatellaan suurvallan ulkopolitiikasta tai suhteesta Eurooppaan. Tuskin tästä jälkimmäisestä ajatellaan juuri mitään sellaista, että se olisi ratkaisevaa. Me katsomme asiaa väärästä kulmasta ja lisäksi ilman äänestysoikeutta. Jos on hyvä Yhdysvaltain sisäpolitiikan tuntemus, silloin kykenee jo jotain arvioita esittämään.

Dosentti Markku Ruotsila kykenisi, mutta häntä ei kovin usein Ylen eetteriin nosteta, koska hänellä on henkilökohtaisia konservatiivisiksi katsottuja mielipiteitä. Toisaalta hänen tieteellinen tutkimuksensa kestää lujimmankin tarkastelun; hän ei sekoita puuroja ja vellejä. Koska Ruotsila sai toimittajat sanattomaksi ennustaessaan Yhdysvaltain edellisten vaalien lopputuloksen, olisin kiinnostunut hänen näkemyksistään nyt. Jos joku Suomessa osaa sanoa, kuka todennäköisimmin voittaa, se on Ruotsila.

Pitäisi joskus etsiä käsiin hänen viimeisin teoksensa Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus, 2018). Se voisi antaa näkökulmia.
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
Koska Ruotsila sai toimittajat sanattomaksi ennustaessaan Yhdysvaltain edellisten vaalien lopputuloksen, olisin kiinnostunut hänen näkemyksistään nyt. Jos joku Suomessa osaa sanoa, kuka todennäköisimmin voittaa, se on Ruotsila.
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole Ruotsila, mutta nyt se on fifty-sixty. Miten kehittyy, riippuu vielä monesta.
 
Missä määrin tilanne on erilainen kuin viimeksi?

Löysin Ruotsilan teoksen kritiikin saadakseni katsauksen hänen ajatteluunsa.


Kun demokraattisen puolueen liberaalit pääsivät 1920-luvun laman jälkeen valtaan, he ajoivat New Deal -nimikkeen alla läpi sellaisia merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka vahvistivat liittovaltion vaikutusta kaikkien amerikkalaisten jokapäiväisessä elämässä, ja tämän myötä muuttivat Yhdysvaltain valtion luonnetta. New Dealin vastustus synnytti nykymuotoisen konservatiivisen liikkeen, jonka keskeisimpiin aatteisiin on siitä lähtien kuulunut heikon liittovaltion kannattaminen sekä toive siitä, että Yhdysvallat palaisi kohti sitä vanhempaa mallia, jossa osavaltioilla ja yksilöillä oli suurempi määräämisoikeus omasta elämästään, ja jossa yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtui kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisten yhteisöjen kautta, ei liittovaltion määräysten kautta. Konservatiivisessa ajattelussa maan kuului rakentua yhteiselle ”ajatukselle” Amerikasta, ei aktiivisesti toimivalle ja kansalaisten arkielämään vaikuttavalle liittovaltiolle.

Demokraattipresidentit John F. Kennedy ja hänen kuolemansa jälkeen Lyndon B. Johnson jatkoivat 1960-luvulla New Dealin hengessä uudistuksia, jotka muuttivat Yhdysvaltoja yhä enemmän hyvinvointivaltion kaltaiseksi, ja tämän suuntaiset uudistukset jatkuivat vielä 1970-luvun läpi. Luonnollisesti 1960-lukua leimannut vapaamielisyys ja siitä seuranneet muutokset arvokysymyksissä – joihin vaikutti hallinnon lisäksi samoilla linjoilla kulkenut Korkein oikeus – eivät myöskään olleet konservatiivisen kansanosan mieleen. Tyytymättömyys näillä Amerikan ”sydänmailla” ehti kyteä muutaman vuosikymmenen ajan, sillä myöskään republikaanipresidentit Dwight D. Eisenhower ja Richard Nixon eivät olleet talouspolitiikaltaan tai arvokysymysten suhteen konservatiiveja. Radikaali käänne tapahtui, kun ruohonjuuritason liikehdinnästä alkaen maan huipulle asti noussut uusoikeisto otti republikaanisen puolueen haltuunsa ja nosti vuonna 1980 presidentiksi Ronald Reaganin. Reaganin hallinto saikin 1980-luvun mittaan republikaanienemmistöisen senaatin myötävaikutuksella aikaan lukuisia konservatiivien vaatimia uudistuksia.

Ruotsilan näkemys on, että New Dealin herättämän vastustuksen ja Reaganin nousun kaltainen vastareaktio koettiin myös Obaman kauden päätteeksi. Obama voitti presidentinvaalit syksyllä 2008, ja tätä seuraavien vuosien aikana Obaman hallinto edisti onnistuneesti monia liberaalin kansanosan tavoitteita, esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja sekä aborttioikeutta.

Sydänmaiden konservatiiviset amerikkalaiset vastustivat Obaman toimia toki jo arvokonservatismin pohjalta, mutta vastustukseen liittyy myös toinen keskeinen tekijä, jonka Ruotsila nostaa kirjassaan esiin ja jota ei samalla tavoin usein oteta huomioon aihepiiriä käsiteltäessä. Obama pyrki näihin tavoitteisiin liittovaltion vahvistamisen kautta, siis sillä tavoin, että määräykset näitä asioita koskien tulivat liittovaltiotasolta. Samoin Obama oli reagoinut vuoden 2008 taantumaan lisäämällä liittovaltion sääntelyä ja vahvistamalla liittovaltion vaikutusta maan talouselämään. Amerikkalaiseen konservatiivisuuteen liittyy luonnollisesti konservatiiviset, useimmissa tapauksessa kristillispohjaiset arvot moraalikysymyksissä, mutta yhtä keskeiseksi tekijäksi Ruotsila nostaa vahvan liittovaltion vastustamisen. Sydänmaiden konservatiivien ajattelulle oli hyvin keskeistä, ettei liittovaltion pitäisi puuttua erilaisten määräysten ja sääntöjen kautta yksittäisten amerikkalaisten ihmisten elämään. ydänmaiden konservatiiviset amerikkalaiset vastustivat Obaman toimia toki jo arvokonservatismin pohjalta, mutta vastustukseen liittyy myös toinen keskeinen tekijä, jonka Ruotsila nostaa kirjassaan esiin ja jota ei samalla tavoin usein oteta huomioon aihepiiriä käsiteltäessä. Obama pyrki näihin tavoitteisiin liittovaltion vahvistamisen kautta, siis sillä tavoin, että määräykset näitä asioita koskien tulivat liittovaltiotasolta. Samoin Obama oli reagoinut vuoden 2008 taantumaan lisäämällä liittovaltion sääntelyä ja vahvistamalla liittovaltion vaikutusta maan talouselämään. Amerikkalaiseen konservatiivisuuteen liittyy luonnollisesti konservatiiviset, useimmissa tapauksessa kristillispohjaiset arvot moraalikysymyksissä, mutta yhtä keskeiseksi tekijäksi Ruotsila nostaa vahvan liittovaltion vastustamisen. Sydänmaiden konservatiivien ajattelulle oli hyvin keskeistä, ettei liittovaltion pitäisi puuttua erilaisten määräysten ja sääntöjen kautta yksittäisten amerikkalaisten ihmisten elämään.

www.vartija-lehti.fi

Amerikan sydänmaalaisten kahdeksan vuoden painajainen | Vartija

Markku Ruotsilan kirja on kattava selitys siitä, miksi Donald Trumpista tuli presidentti. Se esittelee laajasti ja kattavasti amerikkalaisen konservatismin historian ja sen piirissä vaikuttaneet ja nykyisin vaikuttavat ajatusmallit.
www.vartija-lehti.fi www.vartija-lehti.fi
 
Ja ken tietää minkämoinen mekkala Ginsburgin kuoleman aiheuttaman korkeimman oikeuden vakanssin täyttämisestä lähtee liikkeelle.

2016 Mitch McConnell kieltäytyi edes kuulemasta Obaman ehdotusta korkeimman oikeuden tuomariksi, koska oli vaalivuosi ja vaaleihin alle puoli vuotta aikaa. No nyt sitten on sama tilanne, ja olematta tekopyhä pitäisi uskaltaa riskeerata se tuomarin paikka sitten vaalien jälkeen täytettäväksi. Mutta mitä ilmeisemmin McConnellin itse keksimät säännöt tulevat vain pätemään, kun demokraattien presidentin pitäisi viimeisenä vuonna saada ehdottaa tuomaria.

Ja tästä sitten lähdetään toiseen pulmakohtaan eli jos McConnellin johdolla republikaanit lähtevät itse keksimät sääntönsä, jotka ovat tähän asti vain demokraateille olleet vahingoksi ja republikaaneille iloksi, rikkomaan poliittisen vallanhimon vuoksi, se repii kansan uskoa poliittiseen järjestelmään rikki.

Ja tästä voisi seurata sitten, koska missään laissa ei määrätä maksimimäärää tuomareita korkeimpaan oikeuteen, että jos Biden voittaa ja saa senaatin enemmistön, että republikaanien avattua McConnellin johdolla tuon sikailun pandorran lippaan, että demokraatit Bidenin johdolla voivat vaikka lätkäistä viisi vasemmistolaistuomaria korkeimpaan oikeuteen niin, että siellä olisi sitten balanssi 8-6 liberaalienemmistöllä.

Ja jos valinta tehdään sitten vaalien jälkeen mahdollisen Trumpin vaalivoiton jälkeen, niin siinäkin lähtee jonkunmoinen mekkala liikkeelle. Varsinkin kun tässä tapauksessa jäljellä olevista kolmesta libeeralituomarista myös yksi on jo yli 80-vuotias, niin mahdollisuudet Trumpille työntää korkein oikeus 7-2 asentoon löytyy. Ja sitten vielä päälle jos Clarence Thomas eläköityy ennen aikojaan niin, että konservatiiveilla olisi sitten ylivoimainen enemmistö seuraavan sukupolven ajan. USAn kansan vasen laita olisi varmasti riemuissaan, kun useat lakihankkeet heidän toimesta sitten laimennettaisiin yhtä vetiseksi kuin Budweiser.
 
Protheon_93 kirjoitti:
2016 Mitch McConnell kieltäytyi edes kuulemasta Obaman ehdotusta korkeimman oikeuden tuomariksi, koska oli vaalivuosi ja vaaleihin alle puoli vuotta aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaaleihin oli tuolloin 8 kuukautta..... Jos demarit voittavat seka persidenttiyden etta senaatin enemmiston ja ovat tarpeeksi suivaantuneita ne voi nimittaa oikeuteen lisaa tuomareita, koska tuomarien maaraa ei ole missaan fiksattu.....
 
Oho kirjoitti:
Vaaleihin oli tuolloin 8 kuukautta..... Jos demarit voittavat seka persidenttiyden etta senaatin enemmiston ja ovat tarpeeksi suivaantuneita ne voi nimittaa oikeuteen lisaa tuomareita, koska tuomarien maaraa ei ole missaan fiksattu.....
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuota ne tuolla jo ehdotteleekin. Heti valtaan päästyä nimitetään uusia BLM,SJW tuomareita korkeimpaan oikeuteen.

Mikseiköhän Trumppi ole tuota tajunnut. Senaatti ja Trumppi voisi nyt nimittää vaikka sata uutta tuomaria.
 
Vaikka puoluelaitoksen pitäisi olla puolueeton, on Yhdysvaltain korkein oikeus viime vuosina politisoitunut.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top