Yhteiskunnan varautuminen poikkeusoloihin.

Unohdat markkinamekanismin tyystin: hinta. Kun hinta hivaistaan paikoilleen, niin harva haluaa ostaa 500 litraa hupikulutukseen. Ja jos ostaa, niin rahoittaa silloin sankarillista puolustustaistelua......

Joukkoliikenne. Täysi bussi liikauttaa ihmistä noin kuudella desillä per sata km. Junasuoritteiden tuplaaminen, raitsikoiden tuplaaminen, katurit höyryämään....

Kun bensalle pannaan hintaa 3 e litra, niin varmasti riittää huoltsikoiden tankeissa ainetta......ei tule pilluralli mieleen.

YO-Matemaatikkona minä en ainakaan hermostuisi tuollaisesta.

Sanotaan, että keskivertoauto kuluttaa satasella seitsemän litraa. Jos vuodessa kertyy mittariin 20 tkm, se tarkoittaa 1400 litran vuosikulutusta. Jos 1,5€ litralta on sellainen totuttu hinta, niin 3€/l hinnalla lisälaskua kertyisi vuodessa 2100 euroa. Kuukaudessa lisälaskua autoilusta syntyisi siis 175 euroa.

Jos taloudenpito on järkevää, niin muuta kulutusta ei tarvitse edes leikata tuon peittämiseksi. Etelänloma saattaa jäädä väliin, mutta kuka sitä nyt muutenkaan uskaltaa lentää sotatilassa, ampuvat vielä alas... :eek:

Pistä nolla sen kolmosen perään, niin sitten voidaan katsoa, josko harkitsen autoilua uudelleen. ;)

Säännöstelytilanteessa on turha itkeä, että kun pitää kuljettaa lapsia harrastuksiin ja töihin pitää päästä omalla autolla oven eteen.

Mikäli analyysisi pitää paikkansa, olen ikionnellinen. Saanpahan kerrankin pysäköidä suoraan oven eteen! :cool: Samaan aikaan sikariporras saapuu Onnibusin kyydissä... :D
 
Tehokkain tapa säädellä kulutusta on korottaa hyödykkeen hintaa. Köyhimmille voidaan sitten antaa joko käteistä tai kaupan ostokuponkeja.
 
YO-Matemaatikkona minä en ainakaan hermostuisi tuollaisesta.

Sanotaan, että keskivertoauto kuluttaa satasella seitsemän litraa. Jos vuodessa kertyy mittariin 20 tkm, se tarkoittaa 1400 litran vuosikulutusta. Jos 1,5€ litralta on sellainen totuttu hinta, niin 3€/l hinnalla lisälaskua kertyisi vuodessa 2100 euroa. Kuukaudessa lisälaskua autoilusta syntyisi siis 175 euroa.

Jos taloudenpito on järkevää, niin muuta kulutusta ei tarvitse edes leikata tuon peittämiseksi. Etelänloma saattaa jäädä väliin, mutta kuka sitä nyt muutenkaan uskaltaa lentää sotatilassa, ampuvat vielä alas... :eek:

Pistä nolla sen kolmosen perään, niin sitten voidaan katsoa, josko harkitsen autoilua uudelleen. ;)



Mikäli analyysisi pitää paikkansa, olen ikionnellinen. Saanpahan kerrankin pysäköidä suoraan oven eteen! :cool: Samaan aikaan sikariporras saapuu Onnibusin kyydissä... :D

Joo. Mutta jos perheessä on kaksi autoa, joilla pärtsätään normisti yht. 50 tuhatta vuodessa, tuo summa muuttuu....samalla todennäköisesti asuntovelallisten lainojen korot ovat nousseet, monet palvelut ovat maksullisia, lapsilisät leikelty, lääkkeiden hinnat katossa, ylimääräisiä maksuja asetettu jne. niin säännöstely tuntuu sitä rankemmalta.....säännöstelytalous ei ole vain bensalaskun ikävää nousua.
 
Siinä että jos sääntely toteutetaan henkilökortti menetelmällä on vain yksi ongelma.
Koko maassa pitää toimia nettiyhteydet jotta tuo saadaan toteutettua ja nettiyhteyksien katkaiseminen on nykyään aika korkealla prioriteetti listalla.

Moni ei tunnu ymmärtävän kuinka kusessa me olisimme jos tänään loppusi suomen maassa netti toimimasta ja se olisi sanotaanko 3viikkoa poissa pelistä.
 
Unohdat markkinamekanismin tyystin: hinta. Kun hinta hivaistaan paikoilleen, niin harva haluaa ostaa 500 litraa hupikulutukseen. Ja jos ostaa, niin rahoittaa silloin sankarillista puolustustaistelua......

Joukkoliikenne. Täysi bussi liikauttaa ihmistä noin kuudella desillä per sata km. Junasuoritteiden tuplaaminen, raitsikoiden tuplaaminen, katurit höyryämään....

Kun bensalle pannaan hintaa 3 e litra, niin varmasti riittää huoltsikoiden tankeissa ainetta......ei tule pilluralli mieleen.

Säännöstelytilanteessa on turha itkeä, että kun pitää kuljettaa lapsia harrastuksiin ja töihin pitää päästä omalla autolla oven eteen.

Kulutukseen vaikuttaa myös se, että iso hupikuluttajista on LKP:n takia muissa johlissa. Samoin työmatkaliikenteen olettaisn vähentyvän. koska henkilöstön siirtyminen LKP:n takia palvelukseen, ei ihan joka paikassa firmat pyöri täysillä. Lomailu vähenee myös merkittävästi.

Vahvensin tuon viimeisen kohdan, siihen joutuu toteamaan, jippii!! Saisi todeta kersoille, "sori, toi säännöstely...".
 
Kulutukseen vaikuttaa myös se, että iso hupikuluttajista on LKP:n takia muissa johlissa. Samoin työmatkaliikenteen olettaisn vähentyvän. koska henkilöstön siirtyminen LKP:n takia palvelukseen, ei ihan joka paikassa firmat pyöri täysillä. Lomailu vähenee myös merkittävästi.

Vahvensin tuon viimeisen kohdan, siihen joutuu toteamaan, jippii!! Saisi todeta kersoille, "sori, toi säännöstely...".
Sodanajan vahvuus on nykyään sen verran pieni, ettei se edes kokonaisuudessaan rivissä ollessaan vaikuta merkittävästi kulutukseen. Hyvin mahdollisesti nämä 230k kuluttavat enemmän polttoainetta palveluksessa kuin siviilissä.

Muuten olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Kulutusta voi helposti pienentää ilman että se vaikuttaa yhteiskunnan perusrakenteiden toimivuuteen. Näissä kriisiolo-keskusteluissa helposti otetaan vertailukohdaksi syvä rauhantila, mutta ei kriisiaikana tarvitse kaikkia rauhan ajan kommervenkkejä pyörittää.
 
Siinä että jos sääntely toteutetaan henkilökortti menetelmällä on vain yksi ongelma.
Koko maassa pitää toimia nettiyhteydet jotta tuo saadaan toteutettua ja nettiyhteyksien katkaiseminen on nykyään aika korkealla prioriteetti listalla.

Moni ei tunnu ymmärtävän kuinka kusessa me olisimme jos tänään loppusi suomen maassa netti toimimasta ja se olisi sanotaanko 3viikkoa poissa pelistä.
Juuri näin itsekkin ajattelen.
 
Modet siirtäköön oikeaan ketjuun, en löytänyt sopivaa ketjua.

Sodassa vastustaja koittaa vaikuttaa siviilien elämää eri keinoilla ja saada maan sisäistä järjestystä ym sotkettua.
Tämä voi monesti alkaa jo ennen varsinaisia sotatoimia tai voi toimina ainoana sotatoimena.

Näettekö että onko meidän yhteiskunta varautunut tarpeeksi yllättäviin onnettomuuksiin,terrori tekoihin tai Venäjän tekemiin iskuihin? Tilanne viime sotien jälkeen on muuttunut radikaalisti, monet kotitaloudet lämpenevät sähköllä tai kaukolämmöllä.
Internet on keskeisessä osassa yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kyber puoleen on suhteellisen vaikea varautua mutta kyllä se onnistuu.

Pitäisikö puolustusvoimien kasvattaa kyber puolen kykyjä viellä selvästi ja varmistaa itselleen selvä hyökkäys kyky?
Miten siviilipuolen pitäisi paremmin varautua? uusia varavoimaloita? siirrettäviä generaattoreita?
Lankapuhelin verkko pitää pystyssä keskeisillä toimijoilla? (sairaalat,poliisit ym viranomais tahot) monien keskeisten virastojen puhelinyhteydet ovat siirretty gsm verkkoon vaikka siinä pöydällä makaakin normaalin näköinen lankapuhelin.

Sairaalat ym viranomaiset saadaan kyllä takaisin lanka puhelinverkkoon mutta se vie paljon aikaa teleasentajilta mitkä tilanteessa olisivat jo ylikuormitettuja.

Sähkökatkoksessa mm menee alas hyvin nopeasti suurinosa telemastoista, ne ovat kyllä akku varmennettuja mutta akkujen kesto on tunti luokkaa. Agrikaatteja ei ole tarpeeksi kaikkien ylläpitoon ja asentajatkin ovat keskitetty pitkien matkojen päähän ja kyky varmistaa telemastojen virransaantia rajoittuu pitkälti yksittäisten mastojen sammumisiin.
Virve toimii GSM mastojen varassa.
No Virve verkon toimintaa yleisesti ollaan ruvettu varmistamaan mutta meni kategoriaan:
Älkää ottako kuvia tai kirjoitelko naamakirjaan.
 
Kun tieto- ja sähköverkot katkeavat, tämä pieni amatöörijoukko on Suomen viimeinen turva - Yle: Ja se pystyy homman hoitamaan
Talouselämä23.5. 14:50
JAA ARTIKKELI
AddThis Sharing Buttons
Kun tietoverkot pimenevät, radioamatöörit pitävät viestit liikkeessä, kertoo Yle.

Radioamatööreillä on yhä tärkeä rooli hätätilanteen sattuessa. He pystyvät turvamaan viestiliikenteen tilanteessa, jossa kaikki muut yhteydet katkeavat. Viestintä ilman sähkö- ja tietoverkkoa on radioamatööreille tuttua puuhaa.

Siinä missä kännykät mykistyvät Lapin erämaissa, ottavat radioamatöörit yhteyksiä vaivatta vaikka maailman toiselle puolen. Tätä taitoa voidaan hyödyntää myös hätätilanteen sattuessa.

Kun modernit kännykkämastot pimenevät, kutsutaan radioamatöörit hätiin. Radioharrastajien laitteet toimivat todellisessa hätätilanteessa silloinkin, kun kaikki muut yhteydet ovat poikki.

"Olemme olleet parissakin harjoituksessa mukana, missä on luotu toimiva muista riippumaton radioverkko kaikkiin Suomen kuntiin. Olemme käytettävissä, jos tarve niin vaatii", kertoo porilainen Teljän radioamatöörien puheenjohtaja Matti Ampio.

Viestit kulkevat radioaalloilla Morsen aakkosilla. Hetkeksi jo taka-alalle unohtunutta taitoa opiskellaan Teljän Radioamatöörien asemalla samalla tavoin kuin vieraita kieliä.

"Sähköttämisestä on yllättäen tullut kauhean suosittua. Radiosähkötysasemia on nykyään koko ajan valtavia määriä äänessä ympäri maailmaa."
 
Virvestä:
Jotain keskustelua on ollut ilmassa, että virve verkko (eli tetra) ajetaan alas ja tilalle tulee LTE-verkko (oisko sisäministeriö päättänyt alasajosta 4/2016).

Kännykkämastojen minimi toiminta-aika on sähkökatkoksessa kaupungeissa 2h ja maaseudulla 3h. Toteutus on käytännössä akuilla. Tetra tukiasemat toimii käytännössä ihan samalla tekniikalla. 3G ja 4G tukiasemien vähimmäisvaroaika oli muistaakseni <30min. Jotain paranteluja on kuulema tehty, mutta mihinkään varavoimakoneisiin ei teleyhtiöt ole lähteneet.

Polttoaineesta ja energia tarpeista:
Öljyn osuus koko maan energian tarpeesta on 23-25%. Liikenteen osuus kokomaan energian tarpeesta on 16%. Lähes kaikki kotimaan tavaraliikenne on kumipyörien päällä (300 milj. tonnia vuodessa. kiskoilla 30 milj. tonnia). Liikenteen öljyn tarpeista varmasti suurin osa on kuljetusliikkeillä, niin poikkeusoloissa kuin nykytilanteessakin. Tietty häiriötilanteissa tehtaiden toiminta häiriintyy, tunti ja vienti häirintyy, mutta silti kauppoihin pitää saada ihmisille tavaroita (vaikkakin hinnat nousisivat ja valikoimat pienenisivät) ja puut metsistä kuljetettua rakennusten lämmittämiseen (maamme tärkein lämpöenergian lähde).
Suomeen tulevasta öljystä lähes kaikki tule Primorskista (mitäs jos siellä laitetaan "hana" kiinni?). 5kk:n häiriövarastoa kun lähdetään jyvittämään tavaraliikenteelle ja sotilasajoneuvoille (200 kpl leopardia 300-500l satasella), niin mikähän mahtaa olla enää yksityisautoilun osuus? Ja tietty yksityisten ottoajoneuvotkin...

mmm... kannattaisko suomalaisen varautujan hankkia Land Cruiserin sijaan Prius?
 
Tämä muistutti minua pari vuotta sitten käydystä kirjoittelusta. Totaalinen sähkökatko talvella (sabotaasi tai sotilaallinen isku) lamaannuttaisi täydellisesti yhteiskuntamme. Aiheesta on mm. Puolustusministeriön raportti. Talot kylmenisivät, vettä ei tulisi, viemäriverkko ei toimisi, sairaalat ja päiväkodit eivät toimisi, ruuanjakelu pysähtyisi ja kaupat jäisivät kiinni, pankit ja automaatit olisivat kiinni, polttoainetta ei saisi, puhelin, netti, TV ja radio vaikenesivat, jopa viranomaisverkot jne. jne. Puolustusvoimat eivät olisi se suurin ongelma, yhteiskunta olisi. Ei Suomeen tarvitse metsien kautta hyökätä, yhteiskuntamme saadaan polvilleen paljon helpommin. Tämän takia tarvitaan taustavoimaa, jota edustaisi vaikka Nato tai USA, eli kynnyksen käydä kimpuumme on oltava erittäin korkea ja sitä seuraisi vastaisku, johon omat voimamme eivät yksinään yllä.


http://www.huoltovarmuus.fi/static/pdf/817.pdf
Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa


http://www.defmin.fi/index.phtml?s=431
Opas pitkäkestoisiin sähkökatkoihin varautumisesta

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000593177.html
MOT: Ohjukset Helsinkiin alle 5 minuutissa - Suomi polvillaan 15 minuutissa

Suomi polvilleen 15 minuutissa - MOT (11.3.3013)

 
Jätä taitolaji ohjusiskut pois tuosta skenestä ja pohdi, miten viides artikla laukeaa ilman suoraa sotilaallista hyökkäystä a la panssarilautta pälkiksellä?
 
Jätä taitolaji ohjusiskut pois tuosta skenestä ja pohdi, miten viides artikla laukeaa ilman suoraa sotilaallista hyökkäystä a la panssarilautta pälkiksellä?
Tuo ohjusisku näytti olleen MOT-ohjelman lempilapsi, lienee niin konkreettinen ja mahdoton torjua.

Kysymyksesi on vaikea! Viides artikla ei ole vielä koskaan lauennut (en nyt ota huomioon 9/11-iskua), mikä osaltaan kyllä todistaa myös Naton ennaltaehkäisevästä voimasta. Artiklan laukeaminen edellyttää aseellista hyökkäystä: "Naton 5. artikla on Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla, joka määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaa" (Wiki).

Entä jos suoranaista aseellista hyökkäystä ei ole, on ainoastaan sabotaaseja ja hybridi-iskuja, joiden tekijöistä on kyllä aavistus, muttei varmaa tietoa? Vastaisku esimerkiksi Venäjää vastaan tällaisessa tilanteessa olisi kyllä kiven takana, mutta toisaalta miksi Venäjä ryhtyisi kiusaamaan esimerkiksi Suomen sähkönjakelujärjestelmän lamauttamisella jos tarkoituksena ei olisi myös iskeä sotilaallisesti tai ainakin vaatia Suomelta jotain? Sama pätee tietysti myös Nato-maihin, mutta kynnys on vielä korkeampi. Tässäkin mielessä Nato-jäsenyys olisi meille edullinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu.

Sähkön ja viestintäverkon osalta on myös muita vaaroja; onnettomuudet, tekniset viat ja hörhöjen (poliittiset tai muuten vaan) potentiaaliset vahingonteot. Sitä voi kurillaan vaikka Google Earth:ista suurentaa itselleen Loviisan ydinvoimalan suuren muuntaja-aseman. Sitten etsi netistä vaikka Verkkokauppa.com quadrokopteri DJI Phantom Professional (hinta 1200 €).

2_269048-517x261.jpg


Lentää aika pitkälle ja kantaa kyllä mukanaan pienen räjähteen, jonka voi kameran avulla sijoittaa tarkasti kohteeseensa. Tämä on kuitenkin vasta lelu, parin kymppitonnin ammattilaislaitteilla voi tehdä jo satojen miljoonien vahingot jos homma on etukäteen suunniteltu ja ammattilaisten vetämä. Näyttäisi siltä, että MOT-ohjemaankin kuvattiin lennokilla.

Nämä uhat ovat tietysti viranomaisten tiedossa ja onhan niitä leegio muitakin riskejä, mutta silti varautuminen on ongelma. Tämän ovat useittaneet myös useat viimeaikaiset iskut eri yritysten ja viranomaisten tietojärjestelmiä vastaan. Onneksi kuitenkin hörhöt ovat harvassa ja valtiot eivät käy toistensa kimppuun heppoisin perustein. Venäjän osalta on kuitenkin täysi syy seurata maa sisäistä kehitystä. Jos siellä johto pelkää tai aavistaa menettävänsä asemansa ja valtansa, voi myös ulkopoliittisesti tapahtua mitä tahansa. Vanha kikka saada maa yhtenäiseksi on luoda ulkoinen vihollinen ja mielellään heikko sellainen.
 
Valtion laajakaistahanke onnistui vaihtelevasti
ILKKA AHTOKIVI
10 tuntia ja 27 minuuttia sitten
Valtion laajakaistahankkeen onnistumisessa suuria alueellisia eroja, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.

  • e44dbc41e11b2a7dd6a872bf41015f0e20fb28a1391e8ddeee45ac2c0c0a2479


    Joissakin tapauksissa hankkeen toteuttaja ei ole pystynyt viemään loppuun laajakaistan rakentamista.

    (Lehtikuva/Kimmo Mäntylä)
Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke on tuomassa huippunopean laajakaistaverkon noin 90 000 talouden ulottuville. Arvio perustuu hankkeiden toteutumatilanteeseen kesäkuussa 2015. Tulos kattaa alkuperäisestä tavoitteesta noin 70 prosenttia. Toteutuneiden rakennustöiden määrä eroaa suuresti eri alueiden välillä.

– Jos kesäkuussa 2015 vireillä olleet rakennustyöt saadaan onnistuneesti päätökseen, valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke voi tukiohjelman jatkon ansiosta toteutua tarkastuksessa ennakoitua paremmin, arvioi tilintarkastusneuvos Matti Mattila Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:stä.

Liikenne- ja viestintäministeriö sai tukiohjelmalle jatkoa vuoden 2019 loppuun asti Euroopan unionin komission viime joulukuussa antamalla päätöksellä.

VTV:n mukaan laajuutensa ja taloudellisuutensa puolesta hankkeen toimeenpano on onnistunut parhaiten kunnissa, joissa valtiontukiosuus oli suurin.

Parhaiten onnistuttiin Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Valtion tuki määräytyi kuntien maksuosuusluokituksen perusteella. Pienimmillään kuntien maksuosuus oli 8 ja suurimmillaan 33 prosenttia.

Laajakaistahankkeet lähtivät parhaiten liikkeelle kunnissa, joissa valtiontuki kattoi suhteellisesti suurimman osan hankkeen menoista. Kyseiset kunnat hyötyivät hankkeista niiden työllisyysvaikutusten takia. Lisäksi ne hyötyivät siitä, että maakunnallisista kiintiöistä luovuttiin laajakaistatukilain muutoksella.

Laajakaistalain perustelujen mukaan maksuosuusluokitus oli tarkoitettu pienentämään eräiden, huonossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien maksuosuutta.

Valtakunnallisen hankkeen toteutuksen olosuhteet muuttuivat heti alkuvaiheessa, kun suuret teleoperaattorit vetäytyivät hankkeesta. Ne olivat asettaneet myynnissään etusijalle langattomat laajakaistaliittymät, joiden kysyntä oli voimakkaassa kasvussa.

Valtakunnallisten operaattorien sijaan laajakaistahankkeita toteutti yli 20 voimavaroiltaan pienempää yritystä. Joillekin hankkeille ei löytynyt lainkaan toteuttajaa. Tällöin niiden toteutus alkoi siirtyä laajakaistalain säätämisen jälkeen perustetuille yrityksille.

Kuntien maksuosuusluokitus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset loivat olosuhteita sille, että joissakin kunnissa otettiin merkittäviä riskejä Laajakaista kaikille -hankkeiden toteuttamiseksi.


– Joissakin tapauksissa hankkeen toteuttaja ei ole pystynyt viemään loppuun laajakaistan rakentamista. Jo useaan kertaan uutisissakin ollut Osuuskunta Kuuskaistan tapaus on tästä esimerkki, Mattila toteaa VTV:n tiedotteessa.

Tarkastusviraston mielestä liikenne- ja viestintäministeriön pitäisikin seurata, onko valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen yhteydessä syntynyt taloudellisesti kohtuuttomia menetyksiä niille tahoille, joita hanke koski.

– Menetyksiä voi syntyä hankkeeseen osallistuneille kunnille, hankkeita toteuttaneille yrityksille ja laajakaistaliittymien tilaajille hankkeen eri vaiheissa ja sen jälkeen. Toiminnan ennenaikainen lopettaminen johtaa valtiontuen takaisinperintään, VTV huomauttaa.

----
Kuidun kautta saadaan tuotua netti niin kotiin että jos talossa on sähkö tai agrikaatti se pääsee verkkoon, sama koskee adsl ja vdsl liittymiä. Elisa on tosin haalinut itselleen leijona osan näistä firmoista sen jälkeen kun hanke alkoi. :(
 
Tuo ohjusisku näytti olleen MOT-ohjelman lempilapsi, lienee niin konkreettinen ja mahdoton torjua.

Kysymyksesi on vaikea! Viides artikla ei ole vielä koskaan lauennut (en nyt ota huomioon 9/11-iskua), mikä osaltaan kyllä todistaa myös Naton ennaltaehkäisevästä voimasta. Artiklan laukeaminen edellyttää aseellista hyökkäystä: "Naton 5. artikla on Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla, joka määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaa" (Wiki).

Entä jos suoranaista aseellista hyökkäystä ei ole, on ainoastaan sabotaaseja ja hybridi-iskuja, joiden tekijöistä on kyllä aavistus, muttei varmaa tietoa? Vastaisku esimerkiksi Venäjää vastaan tällaisessa tilanteessa olisi kyllä kiven takana, mutta toisaalta miksi Venäjä ryhtyisi kiusaamaan esimerkiksi Suomen sähkönjakelujärjestelmän lamauttamisella jos tarkoituksena ei olisi myös iskeä sotilaallisesti tai ainakin vaatia Suomelta jotain? Sama pätee tietysti myös Nato-maihin, mutta kynnys on vielä korkeampi. Tässäkin mielessä Nato-jäsenyys olisi meille edullinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu.

Sähkön ja viestintäverkon osalta on myös muita vaaroja; onnettomuudet, tekniset viat ja hörhöjen (poliittiset tai muuten vaan) potentiaaliset vahingonteot. Sitä voi kurillaan vaikka Google Earth:ista suurentaa itselleen Loviisan ydinvoimalan suuren muuntaja-aseman. Sitten etsi netistä vaikka Verkkokauppa.com quadrokopteri DJI Phantom Professional (hinta 1200 €).

2_269048-517x261.jpg


Lentää aika pitkälle ja kantaa kyllä mukanaan pienen räjähteen, jonka voi kameran avulla sijoittaa tarkasti kohteeseensa. Tämä on kuitenkin vasta lelu, parin kymppitonnin ammattilaislaitteilla voi tehdä jo satojen miljoonien vahingot jos homma on etukäteen suunniteltu ja ammattilaisten vetämä. Näyttäisi siltä, että MOT-ohjemaankin kuvattiin lennokilla.

Nämä uhat ovat tietysti viranomaisten tiedossa ja onhan niitä leegio muitakin riskejä, mutta silti varautuminen on ongelma. Tämän ovat useittaneet myös useat viimeaikaiset iskut eri yritysten ja viranomaisten tietojärjestelmiä vastaan. Onneksi kuitenkin hörhöt ovat harvassa ja valtiot eivät käy toistensa kimppuun heppoisin perustein. Venäjän osalta on kuitenkin täysi syy seurata maa sisäistä kehitystä. Jos siellä johto pelkää tai aavistaa menettävänsä asemansa ja valtansa, voi myös ulkopoliittisesti tapahtua mitä tahansa. Vanha kikka saada maa yhtenäiseksi on luoda ulkoinen vihollinen ja mielellään heikko sellainen.

En tarkoita sitä, etteikö Natoon voida liittyä, koska on paljon sellaista, joka ei laukaise viidettä artiklaa. En. En ja en. Mutta ohjautuuko nyt turvallisuuspoliittinen keskustelu uomiin, joissa sivuutetaan suunnilleen kaikki ihaite-hoidettavat asiat ja pannaan kaikki Nato-kyltin alle, ymmärrätkö tarkoitukseni? Ikäänkuin Nato-liitto ratkaisisi kaiken alkaen peräkamarinpoikien naisenpuutteesta siihen, että kahta kissaa hankaamalla saadaan energiapihiin taloon tarvittava sähkö?

Eli niputetaanko uhat, joihin vastausautomaatti kertoo: Nato. Ja aivan näin ei elävässä elämässä asiat kuitenkaan ole. Aika suomalaiskansallinen valinta on nimittäin "keskustella" tai qesqustella juuri näin.....
 
Kaikenlainen säännöstely luo pimeitä markkinoita, mutta kiintiöllä säännöstely enemmän kuin hinnalla toteutettu.

Kysymys on oikeastaan lähinnä siitä, laitetaanko kortille bentsiini vai bentsiinin alennuskupongit.

Menoveden hintajousto on tunnetusti lyhyellä tähtäimellä liki nolla. Eli suomeksi, oli putkan mittarissa melkein mikä luku tahansa, niin ihmiset yrittävät ainakin muutaman päivän ajan käydä töissä, jne. Joten jos säännöstely laitetaan puhtaasti hintamekanismilla toimivaksi, etenkin tilanteessa jossa saanti on häiriytynyt (ts. istumalla varaston päällä todennäköisesti tekee hyvän tilin hinnan vielä noustessa), niin ollaan hyvin äkkiä tilanteessa jossa bensaa ei liiku juuri lainkaan ja yhteiskunta yksinkertaisesti hyytyy. Vaihtoehtoisesti hinta asettuu niin kovaksi, että kellään tavallisella pulliaisella ei ole siihen varaa.

Tästä sitten noussee jonkin verran nurinaa. OK, asia voidaan ratkaista antamalla köyhille alennuskuponkeja tai rebattia ostoksista. Mutta nyt ollaan taas lähtöpisteessä: kuka saa noita kuponkeja ja kuinka paljon? Samanlainen souvaaminen siinäkin sitten on kuin bensan laittamisessa kupongille suoraan.

Olen ymmärtänyt että tästä syystä toimivimmat säännöstelymarkkinat ovat yleensä olleet sellaisia, missä osa säännöstelynalaisesta tuotteesta myydään vapailla markkinoilla ja osaa säännöstellään. Näin on mahdollista hankkia tavaraa myös kortin ohi jos sitä oikein tarvitsee. Viime sotien ajan musta pörssi hoiti meillä tämän vapaan markkinan roolin.

Mahdollista ja luultavasti suositeltavaa voisi olla myös omien kuponkien myyminen, jolloin vähemmän tarvitsevat hyötyisivät tilanteesta ja enemmän tarvitseville olisi tavaraa enemmän saatavilla.

Dronet vs. muuntajakentät: käsitykseni mukaan ongelmaan on tulossa jokseenkin low-tech mutta toimiva ratkaisu. Ei pysäytä risteilyohjusta mutta nelikopterit kyllä.
 
En tarkoita sitä, etteikö Natoon voida liittyä, koska on paljon sellaista, joka ei laukaise viidettä artiklaa. En. En ja en. Mutta ohjautuuko nyt turvallisuuspoliittinen keskustelu uomiin, joissa sivuutetaan suunnilleen kaikki ihaite-hoidettavat asiat ja pannaan kaikki Nato-kyltin alle, ymmärrätkö tarkoitukseni? Ikäänkuin Nato-liitto ratkaisisi kaiken alkaen peräkamarinpoikien naisenpuutteesta siihen, että kahta kissaa hankaamalla saadaan energiapihiin taloon tarvittava sähkö?

Eli niputetaanko uhat, joihin vastausautomaatti kertoo: Nato. Ja aivan näin ei elävässä elämässä asiat kuitenkaan ole. Aika suomalaiskansallinen valinta on nimittäin "keskustella" tai qesqustella juuri näin.....

Ei, kyllä omasta puolustuskyvystä on pidettävä kiinni ja se tarkoittaa lisäsatsauksia maanpuolustukseen!

Natoa ei oikein ole vielä testattu todellisessa suurkriisissä ja turvallisuustilanne on muuttumassa entistä hankalammaksi. Miten käy jos EU-maiden ja Turkin tilanne kiristyy todellisen kriisin asteelle. Löytyykö silloin halua todelliseen Nato-yhteistyöhön Turkin kanssa. Ei kai Nato voi hyväksyä jäsenekseen maata, joka on muuttunut sen arvopohjan vastaiseksi diktatuuriksi (siis jos Turkin kehitys johtaa siihen). Entä EU-Eurooppa, jos yltiökansallismieliset ja EU-vastaiset tahot pääsevät valtaan? Miten käy kun joillain mailla jo nyt on riitaa alueillaan asuvien naapurimaiden entisten kansalaisten kanssa ja rajoista, sillä niitähän piirrettiin uusiksi viime sodan jälkeen.

En voi tajuta, että meilläkin eräät tahot toivovat EU:n hajoamista ja äärikansallismielisten voittoa vaaleissa. Sotaako tänne kaivataan ja Venäjän Putinia messiaaksi?
 
Jätä taitolaji ohjusiskut pois tuosta skenestä ja pohdi, miten viides artikla laukeaa ilman suoraa sotilaallista hyökkäystä a la panssarilautta pälkiksellä?
Vihollisen alueella toimiminen ilman virallista tukea ei sekään ole vastapuolelle kummoista herkkua. Meillä olisi täysi ilmaherruus, määrällinen ylivoima, tuliylivoima, parempi huolto ja kotikenttäetu.
 
Back
Top