Raveni
Greatest Leader
Tässä kun on tuota jo 9 kuukautta kestänyttä hoitajien työtaistelua seurannut niin tuo polkuhan oli alusta saakka aika selvä. Liitot (tehy ja super) aloittivat taistelun jossa ei tosiasiallisesti voittajia tule olemaan. Vaatimukset olivat alusta alkaen ylimitoitettuja siihen nähden mikä on yhteiskunnan kyky rahoittaa kasvavia palvelutarpeita sekä nousevia kustannuksia. Neuvottelua ei ole myöskään pitää jääräpäisesti kiinni vaatimuksista, uhata joukko irtisanoutumisilla, kotihoitoon sekä teho-osastoihin kohdistuvilla lakoilla. Toiminta on kuin Venäjällä Ukrainassa jossa tavoitetta kohti pyritään tulimyrskyllä vahingoista välittämättä.
Olen tuossa pohtinut mahdollisia lopputuloksia. Oikeastaan kun liitot eivät halua neuvotella kompromisseista niin vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi. Joko suostua vaatimukseen tai kieltäytyä siitä. Ensin mainittu vetää yhdessä hyvinvointialueen palkkaratkaisun kanssa hyvinvointialueiden = valtion = veronmaksajien talouden entistä pahemmin kuralle. Seurauksena on, että jostain joudutaan leikkaamaan ja pahimmillaan joudutaan siirtymään entistä rajumpaan hoidon priorisointiin. Kieltäytyminen tarkoittaa, että hoitajia irtisanoutuu ja lakot jatkuvat jonka lopputulemana on hoidon laadun heikkeneminen ja ylipäätään hoitoon pääsyn vaikeutuminen.
Valtio on rajoittamassa hoitajien lakko-oikeutta kuten se on rajoittanut muidenkin turvallisuudesta vastaavien toimijoiden lakko-oikeutta. Tätähän hoitajat ovat itse huutanee kun on suureen ääneen kailotettu, että jos emme ole töissä niin ihmisiä kuolee.
Kaikki kunnia hoitajille työstä jota tekevät mutta raha on heikko motivaattori loppujen lopuksi eikä poista montaakaan niistä ongelmista joita hoitoalalla on.
Olen tuossa pohtinut mahdollisia lopputuloksia. Oikeastaan kun liitot eivät halua neuvotella kompromisseista niin vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi. Joko suostua vaatimukseen tai kieltäytyä siitä. Ensin mainittu vetää yhdessä hyvinvointialueen palkkaratkaisun kanssa hyvinvointialueiden = valtion = veronmaksajien talouden entistä pahemmin kuralle. Seurauksena on, että jostain joudutaan leikkaamaan ja pahimmillaan joudutaan siirtymään entistä rajumpaan hoidon priorisointiin. Kieltäytyminen tarkoittaa, että hoitajia irtisanoutuu ja lakot jatkuvat jonka lopputulemana on hoidon laadun heikkeneminen ja ylipäätään hoitoon pääsyn vaikeutuminen.
Valtio on rajoittamassa hoitajien lakko-oikeutta kuten se on rajoittanut muidenkin turvallisuudesta vastaavien toimijoiden lakko-oikeutta. Tätähän hoitajat ovat itse huutanee kun on suureen ääneen kailotettu, että jos emme ole töissä niin ihmisiä kuolee.
Kaikki kunnia hoitajille työstä jota tekevät mutta raha on heikko motivaattori loppujen lopuksi eikä poista montaakaan niistä ongelmista joita hoitoalalla on.