Yhteiskunta liittojen panttivankina

[Vääpeli]

Tyttö opiskelee Lähihoitajaksi, näiden uutisten myötä 25 hengen luokasta, puolet.... korostan puolet lopetti opiskelun ja vaihto alaa. Totesivat, että aivan sama tuleeko laki vai ei, mutta tätä pas*** ei tarvii niellä.
Ex- opiskelee vanhemmalla iällä kans ammatinvaihtona lähihoitajaksi, 30 hengen luokasta 8 lopetti opiskelun ja jäi takasin työttömäksi. Useat miettii vielä alanvaihtoa tai paluuta vanhaan ammattiin.

Hoitajien pyynnöt ammattioikeuksien poistosta kasvaneet runsaasti viime päivinä – satoja pyyntöjä jonossa

Rekisteristä poistettuja hoitajia on jo nyt kymmenkertainen määrä koko viime vuoteen verrattuna.

www.is.fi

 

[Mikfin70]

Sari Sairaanhoitaja tienaa kuitenkin lisineen yli 3 tonnia.

Kaikilla sairaanhoitajilla ei ole lisiä ja lisät ovat vain korvaus työstä, joka tehdään muun elämän kustannuksella.
Tällä hetkellä kaikki fiksut löytävät töitä, vaikka koulutus ja haettavan työn vaatimus ei kohtaa.
Miesvaltaisella alalla kukaan ei tee yhtä raskasta työtä pitkällä koulutuksella ja yhtä huonolla palkalla.

 

[Raveni]

Taitaa tuo 300 euroa tulla jo palkkojen yhtenäistämisen kautta jos edes riittää. Taisi kunnat laskea senkin hintalapun päälle miljardin. Siihen kaiken päälle sitten tämä liittojen hakema kuoppakorotus. Huvittavaa sinänsä, että mm. sairaanhoitajat jotka puhuvat itsestään pienipalkkaisena ovat kuitenkin jotain muuta Suomen sisäisessä vertailussa. Ulkomailta löytyy varmasti aina jokin maa joka enemmän maksaa. Norjankin öljyrahaston saldo taisi ylittää biljoonan eli on millä mällätä ja maa on käytännössä velaton.

Mutta otsikon kirjoitin yleistasoiseksi eli tarkoitus ei keskittyä yksin tähän hoitoalan kriisiin vaan yleisesti yhteiskuntaan jossa liitot hääräävät, keräävät verottomia jäsenmaksuja joilla sitten tukevat pääsääntöisesti vasemmisto puolueita eri vaaleissa. Mikäli hoitajien palkankorotusautomaatti menee läpi niin sen lopullinen hintahan määräytyy vuosien kuluessa työmarkkinoilla. Eikä suinkaan sen perusteella, että joku ala saa 1% korotuksen vaan sen mukaan kuka nyt saa eniten. En ole ikinä kuullut tuollaisesta korotusautomaatista jota ollaan luomassa. Siinä on hyvin paljon riskejä.
Koko keskustelu aiheen ympärillä on vaikeaa kuten tämä ketju on osoittanut. Kun olet asiasta erimieltä ensimmäiseksi tivataan että oletko alalla. Voitte kuvitella kun myös vaimoni joka alalla toimii on erimieltä tällaisen palkankorotuksen tarpeesta mitä mieltä hänen työtoverinsa ovat. Hän siis kokee palkkansa olevan ihan ok nykyisen työn vaatimuksiin. Ei kuitenkaan sylje lisärahan päälle mutta ajattelee, että ehkä olisi paljon muualla enemmän tehtävää kuin tässä.

Mutta tosiaan, keskustelu tästä asiasta koetetaan kaataa siihen, että oletko naisia vastaan? nämä naiset pelastavat henkesi, jne. Ei nyt ihan suoraan kuitenkaan sanota, että jos olet erimieltä asiasta niin sinut jätetään hoitamatta. Mitä tuo koko touhu on muuta ollut kuin kiristämistä ja pakolla ajamista. En ole ikänäni koskaan törmännyt tällaiseen tapaan käydä neuvotteluja. Jos ei palkka ja ehdot miellytä niin minä olen ainakin vaihtanut työpaikkaa ja jopa koko alaa.

 

[zlm]

Jos kaikki hoitotyö muutettaisiin tehtäväksi vain ja ainoastaan toimistoaikaan, tuo sairaanhoitajien keskipalkka tippuisi aika reippaasti. Tuppaa nuo yö, ilta ja sunnuntailisät nostavan aika paljon palkkaa. SH peruspalkka siinä 2.5k ja LH 2.2k, toki heittoa on aluekohtaisesti plus ikälisät jne. Toki osa tekee pelkkää aamuvuoroa/toimistoaikaa.

Siinä vaan aika moni ihminen kuolisi, kun sanottaisi että katsotaan sitä hoidontarvetta sitten huomenna(ampumahaava, puukotus, kolarit, infarkti jne).

 

[MSH]

Tuon alan suurempi ongelma taitaa kuitenkin olla vähän muualla kuin pelkässä palkkauksessa. Jos johtaminen ja organisointi on hanurista niin isokaan palkankorotus ei tee alasta sen houkuttelevampaa. Miten se oli, palkankorotuksen tuottama mielihyvä haihtuu joissakin viikoissa ja viimeistään sitten kun huomaa paljonko siitä korotuksesta oikeasti jää käteen veroprogression iskiessä.

 

[Luomussalami]

Kuten muissakin julkisen sektorin hommissa, itse tekijöistä on huutava pula suhteessa paisuvaan hallinto, byrokratia (‘non combat roles and costs’ maanpuolustushengessä sanottuna) menoihin.
Meitä on yksinkertaisesti liian vähän (tekijöinä ja veronmaksajina) ottaen huomioon kuinka hajautunut kansa me olemme pystyäkseen hoitamaan kaikkia sen korkealaatuisen hyvinvointitason mukaisesti jota olemme tottuneet edellyttämään.

 

[kimmo.j]

Taitaa tuo 300 euroa tulla jo palkkojen yhtenäistämisen kautta jos edes riittää. Taisi kunnat laskea senkin hintalapun päälle miljardin. Siihen kaiken päälle sitten tämä liittojen hakema kuoppakorotus. Huvittavaa sinänsä, että mm. sairaanhoitajat jotka puhuvat itsestään pienipalkkaisena ovat kuitenkin jotain muuta Suomen sisäisessä vertailussa. Ulkomailta löytyy varmasti aina jokin maa joka enemmän maksaa. Norjankin öljyrahaston saldo taisi ylittää biljoonan eli on millä mällätä ja maa on käytännössä velaton.

Mutta otsikon kirjoitin yleistasoiseksi eli tarkoitus ei keskittyä yksin tähän hoitoalan kriisiin vaan yleisesti yhteiskuntaan jossa liitot hääräävät, keräävät verottomia jäsenmaksuja joilla sitten tukevat pääsääntöisesti vasemmisto puolueita eri vaaleissa. Mikäli hoitajien palkankorotusautomaatti menee läpi niin sen lopullinen hintahan määräytyy vuosien kuluessa työmarkkinoilla. Eikä suinkaan sen perusteella, että joku ala saa 1% korotuksen vaan sen mukaan kuka nyt saa eniten. En ole ikinä kuullut tuollaisesta korotusautomaatista jota ollaan luomassa. Siinä on hyvin paljon riskejä.
Koko keskustelu aiheen ympärillä on vaikeaa kuten tämä ketju on osoittanut. Kun olet asiasta erimieltä ensimmäiseksi tivataan että oletko alalla. Voitte kuvitella kun myös vaimoni joka alalla toimii on erimieltä tällaisen palkankorotuksen tarpeesta mitä mieltä hänen työtoverinsa ovat. Hän siis kokee palkkansa olevan ihan ok nykyisen työn vaatimuksiin. Ei kuitenkaan sylje lisärahan päälle mutta ajattelee, että ehkä olisi paljon muualla enemmän tehtävää kuin tässä.

Mutta tosiaan, keskustelu tästä asiasta koetetaan kaataa siihen, että oletko naisia vastaan? nämä naiset pelastavat henkesi, jne. Ei nyt ihan suoraan kuitenkaan sanota, että jos olet erimieltä asiasta niin sinut jätetään hoitamatta. Mitä tuo koko touhu on muuta ollut kuin kiristämistä ja pakolla ajamista. En ole ikänäni koskaan törmännyt tällaiseen tapaan käydä neuvotteluja. Jos ei palkka ja ehdot miellytä niin minä olen ainakin vaihtanut työpaikkaa ja jopa koko alaa.

Hyvä kirjoitus ja olen monesta kohtaa samaa mieltä. Monella sairaanhoitajalla palkka on ok tasolla, eikä olla missään palkka kuopassa. Toki jokainen haluaa lisää liksaa ja se on oikeutettua. Isomman palkkakuopan pohjalla ovat vanhustyössä olevat lähihoitajat, kotihoidossa markkina on nostanut palkkoja, mutta laitoksissa ei. Sinne tarvittaisiin se iso korotus.

Voin sanoa, että keskustelu hoitajien keskuudessa on sellaista, että ei edes vihjailla tuosta hoitamattomuudesta, vihaisia "seison letkun päällä" tyyppisiä kommenteja on kuulunut paljon. Toivottavasti Aki Linden ei sairastu

Ihmiset ovat hyvin vihaisia ja nyt esiin noussut kansalaiskeskustelu palkankorotuksen hinnasta yhteiskunnalle saa monen vihaiseksi. Vihervasemmiston tyhjiin lupauksiin uskoneet kokevat tulleensa petetyiksi, moni on sanut, että tuntee itsensä tyhmäksi kun uskoin poliitikkoa. Mitä tulee kiristämiseen ja pakolla ajamiseen, ne ovat SoTe-alan hyveitä joilla homma on toiminut aina, puolin sun toisin. Olenkin sanonut töissä, että hoitajien palkankorotus rahat tuhlattiin maakuntauudistukseen. Muistakaa vaaliuurnilla ketkä sen tekivät.

Mitä tulee alanvaihtoon, sitä tehdään kiihtyvällä tahdilla. Nythän pakkotyölakiin haluttiin luoda pykälä jolla tätä olisi rajoitettu.

 

[kimmo.j]

Tuon alan suurempi ongelma taitaa kuitenkin olla vähän muualla kuin pelkässä palkkauksessa. Jos johtaminen ja organisointi on hanurista niin isokaan palkankorotus ei tee alasta sen houkuttelevampaa. Miten se oli, palkankorotuksen tuottama mielihyvä haihtuu joissakin viikoissa ja viimeistään sitten kun huomaa paljonko siitä korotuksesta oikeasti jää käteen veroprogression iskiessä.

Totta.
Ajattelin kirjoittaa myös tästä johtamisongelmasta.

On varmasti totta, että SeTe:ssa on paljon huonoa johtamista ja miksei olisi. Johtamistaidot eivät ole koskaan olleet keskiössä ja esimies koulutus ei ole sisältänyt johtamista. Kieroutuneita hoitotyönteorioita on opiskeltu, mutta ihmisten johtamine on loistanut poissaolollaan alan johtamiskoulutuksessa. Osastonhoitajan pätevyys saavutetaan hankkimalla hoitotieteen maisterin paperit.
Toinen asia on, että varsinkin sairaanhoitajia koulutetaan "korkeakoulussa" ja perusasiat koetaan "ei meille" kuuluvaksi. Samaan aikaan laitoksissa on vähennetty tukevaa henkilöstöä, joten Sh:t joutuvat pahimillaan luuttuamaan lattiat. Tämä ei vastaa sitä kuvaa joka ihmisille on syntynyt ammatista ja heidän roolistaan alalla.

Kyse ei siis ole mistään yhdestä asiasta, vaan moni ongelmaisesta vyyhdistä.

 

[-TripleX-]

Kulutan aikaani tähän viestiketjuun tasan tämän viestin verran. Syvälle poliittisiin poteroihinsa kaivautuneiden mielipiteitä on yleensä turha lähteä käännyttämään argumentoinnilla ja kuten viestini lopussa totean, muutos tulee riippumatta teistä kitisijöistä. Uskon myös omaavani aiheesta enemmän tietämystä alan työkokemuksen ja maisteritutkinnon kautta, kuin esimerkiksi viestiketjun aloittaja. Mistä voin näin päätellä? Ravenin viestin sisällöstä. Toivottavasti viestini selventää tilannetta muille.

Hoitajien työtaistelussa on kyse ensisijaisesti palkkauksesta. Moni muu hoitoalan ongelma ratkeaisi tämän kautta. Hakijoita vapaina oleviin vakansseihin tulisi enemmän, jos alan houkuttelevuus nousisi palkkauksen myötä. Näin alimiehitys paranisi. Korupuheista ja sinisistä seinävaloista huolimatta alan arvostusta mitataan ensisijaisesti palkalla. Tämä näkyy esimerkiksi lääkärien kohdalla. Ei heille tarjottu palkkaneuvotteluissa printattavaa kiitoskorttia, vaan 12 % pyytämällä. Pyytämällä. Alalla on myös muita ongelmia, mistä suurimpina pidän heikkoa johtamista ja aataminaikaista organisaatiokulttuuria. Nämä ovat sitten asia erikseen. Tosin jos johtajille maksettaisiin paremmin, sinne voisi hakeutua laadukkaampaa ainesta.

Palkkakysymyksen kohdalla nostetaan välillä esiin tuo ketjun aloittajankin puheen tuottavuudesta ja että sen pitäisi nousta, jotta palkkausta voisi parantaa. Tähän vetoaminen on epärehellistä. Mikäli sote-ala toimisi markkinatalouden lakien mukaisesti (milloin tuottavuuteen voisi vedota), pitäisi palkkauksen määräytyä kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Näinhän ei nyt yleisesti ottaen (vielä) ole, vaikka hoitajapula käsittääkin koko maata. Tuottavuuteen vetoaminen on rusinoiden noukkimista pullasta.

Sairaanhoitajan palkkauksesta liikkuu monenlaista legendaa. Peruspalkka julkisella sektorilla on alueesta riippuen noin 2500-2600e. Tästä jää käteen noin 1900e/kk. Tämä ei ole paljon. Vuorotyötä tekevä saa tähän päälle erilaisia haittalisiä, mutta esimerkiksi allekirjoittaneelle nämä eivät kuuluneet. Suurin osa polikliinistä työtä tekevistä hoitajista on töissä arkisin 8-16. Vuorotyö on tutkitusti vakava terveyshaitta ja se heikentää myös sosiaalista elämänlaatua merkittävästi.

Usein törmää väittämään, ettei palkankorotus motivoi työntekijää pidemmällä aikavälillä. Tuota voi jokainen testata seuraavalla ajatusleikillä: Leikkaa omasta palkastasi kolmannes pois ja mieti työmotivaatiotasi tämän jälkeen. Lähipiriin neljän tonnin kuukausipalkan lentomekaanikko argumentoi hoitajien palkankorotuksia vastaan juuri palkankorotusten väliaikaisella motivaatiobuustilla. Kysyin kaverilta, miten hänen työmotivaatioonsa vaikuttaisi nettopalkan laskeminen 1900e/kk. Kokisiko hän palkankorotuksen motivoivana? Alkaisiko katsella muita, paremmin palkattuja hommia? Meni hiljaiseksi.

Hallitus sorvaa orjatyölakia vuorokauden kestävien tehon lakkojen takia. Kuten jo aiemmin on tullut esiin, tehot pyörisivät vallan hyvin tuon ajan lääkärien ja osastonhoitajien/ylihoitajien + liittoon kuulumattomien avulla. Lakosta ilmoitettiin hyvissä ajoin. Työnantajapuolella olisi ollut hyvin aikaa varmistaa potilasturvallisuus edellä mainittujen lääkärien ja esihenkilöiden turvin. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan päädyttiin hoitajien kyykyttämiseen. Tämä ilmentää jo aiemmin mainitsemaani organisaatiokulttuuria, missä pähkinänkuoressa hoitajan rooli on pitää turpa kiinni ja tehdä niin, kuin hänelle sanotaan.

Tulevaisuus hoitoalalla on äärimmäisen synkkä. Sisäisen ja ulkoisen ympäristön muutos on sivuutettu päättäjien ja johtajien puolelta täysin. Väkerrellään erilaisten himmeleiden parissa ja ratkaisuiksi esitetään koulutuspaikkojen lisäämistä tai muuta ympäripyöreätä jargonia, vaikka hoitajapulaa ei näillä ratkaista. Miten koulutuspaikkojen lisäämisellä saadaan alalle lisää työvoimaa, jos tälläkin hetkellä osa koulutuspaikoista jää täyttymättä ja valmistuneet miettivät jo valmiiksi alan vaihtoa? Ulkomailta roudatut hoitajat miettivät ensimmäisen talven jälkeen ”ei vittu” ja lähtevät parempien palkkojen perässä naapurimaihin.

Muutosjohtamisen perusteorioihin kuuluvat Sigmoid-käyrät esittävät muutosta jatkuvana ja vääjäämättömänä prosessina, missä uusi strategia pitäisi aloittaa ennen vanhan sakkaamista. Näin organisaatio pysyy elinvoimaisena ja uudistuvana. Koska julkisella sote-alalla on maassamme monopoliasema, eivät hoitajat ole pystyneet äänestämään jaloillaan näihin hetkiin saakka. Tämän vuoksi uudistumistarvetta ei ole otettu tosissaan ja tilanne on eskaloitunut. Tämän hetken työtaistelussa niitämme vuosien uudistumisvelkaa. Muutos on kuitenkin tulossa tavalla tai toisella, riippumatta Ravenin kaltaisten, alan kokemusta omaamattomien setämiesten huuteluista. Tästä äärimmäisen konkreettisena esimerkkinä on jo alalla alkanut palkkakilpailu hoitajista. Oma palkkani on yksityisen vuokrafirman kautta 5000e kuukaudessa. Teen pelkkää arkivuoroa klo 8-16. Meitä vastaavalla palkalla olevia sairaanhoitajia on kyseisen firman kautta tässä tietyssä Keski-Suomalaisessa terveyskeskuksessa tällä hetkellä viisi. Toisen vastaavan firman kautta työllistyy kuudes. Kyseinen terveyskeskus ei maksa näitä palkkoja huvikseen. Muilla keinoin he eivät ole saaneet työntekijöitä. Tällä hetkellä työpaikkani suorassa työsuhteessa olevat hoitajat ihmettelevät omaa palkkaustaan ja kyselevät johdolta pitääkö heidänkin vaihtaa vuokrafirmaan, vai kiinnitetäänkö heidän palkkaansa huomiota. Tiedän useita vastaavia keissejä ympäri Suomen. Muutos on tulossa.

Ja heille, ketkä jeesustelevat julkisen talouden kestävyyttä palkankorotusten myötä: Onhan se nyt pöyristyttävää, kun osaavalle henkilöstölle joutuu maksamaan kilpailukykyistä palkkaa. Julkisen talouden kestävyys ei kuitenkaan ole Sari Sairaanhoitajan harteilla. Siitä vastaavat moninkertaista palkkaa nauttivat päättäjät, jotka kyllä voivat priorisoida julkistalouden rahankäyttöä arvoihinsa sopiviin kohteisiin. On myös vakavasti syytä miettiä, onko meillä yksinkertaisesti varaa nykyisen kaltaiseen julkiseen terveydenhuoltoon huoltosuhteen heikentyessä. Jos ei, ei sekään ole yksittäisen rivityöntekijän vastuulla. Olisitte nussineet ajoissa enemmän.

Aamen. Tässä kirjoittaja tietää asiansa.

Kehotan myös katsomaan ketkä johtavat hoitotyötä Suomen sairaaloissa tai sairaanhoitopiireissä.
Niin, valtaa käyttävät lääkärit. Kymmenien vuosien ajan näin on ollut ja kehitys menee vain huonompaan suuntaan. Johtaminen on täysin manageeraamista ja siitä puuttuu kyky ihmisten johtamiseen, lisäksi se onnettomasti hoidettu johtamistyöaika on pois siitä potilaiden kohtaamisesta lääkäreiden osalta mihin heidän ammattinsa perusteella pitäisi käyttää lähes kaikki työaikansa. Kuten aiemmin sanottu niin alan työilmapiiriongelmat ovat sisäänrakennettuja ja huonolla palkkauksella menetetään nekin jotka ovat sietäneet ala-arvoista johtamista.

Yksi mätäpaise alalla on opiskelijoiden käyttäminen työvoimana, kaikista harjoittelijoista otetaan maksimi hyöty irti osana koneistoa, mutta se ei edesauta oppimista kuten olisi tarkoitus. Opiskelijat hoitavat apukäsinä rutiinihommia joihin hoitajat eivät ehdi, mutta kukaan ei opasta heitä töihin joita heidän tulisi osata valmistumisen jälkeen.

Omasta tuttavapiiristä kaksi ensihoitajaa ovat vaihtaneet alaa kuluneen 12 kk aikana, toinen vartijaksi ja toinen myyjäksi terveysalan tuotteita myyvään yritykseen. Lisäksi yksi tuttu sairaanhoitaja on työnsä ohella kouluttautunut eteenpäin ja aloitti AMK-opettajana elokuun alusta. Aiemmin ko. aloilla on lähes poikkeuksetta tehty ura koulun penkiltä eläkeikään saakka, mutta ei enää.

 

[Rauhantekijä]

Hyvin lähitulevaisuudessa lapset hoitavat itse vanhempansa viimeiset vuodet. Siihen johtaa hoitohenkilökunnan puuttuminen alalta.
Noh, itsehän ollaan tämäkin tila aiheutettu huonoilla poliittisilla päätöksillä ja palkkarajoituksilla.

Suomalaisen taito ampua omaan jalkaan näkyy näissäkin päätöksissä. En yhtään ihmettele maan tilaa ja käsillä olevie ongelmatilanteita.
.

 

[Raveni]

Suomalaiset ovat kyllä mestareita omaan jalkaan ampumisessa monessakin mielessä. Miten kauan mahtaa vielä mennä kun huomataan, että kun resurssi on rajallinen niin siitä ei riitä jokaiselle? Nyt tuolla leikataan päälle 90 vuotiaita vielä isoilla leikkauksilla. Joku voi selvitä ja joku voi menehtyä mutta kun on oikeuksia. Toiset käyttävät mm. vammaispalveluista kaiken mitä irti lähtee. On taksi korttia yms. jolla käydään sitten baareissa pyörimässä. Paras jonka kuulin on, että otettiin taksi ja käytiin ajelulla, että saadaan kuukauden kaikki matkat käytettyä. On oikeutta esim. erikoisvälineisiin mm. kenkiin vaikka ei käveltäisi. ne on parhaimmillaan 1000 euroa/pari. ja vanhat voivat olla ihan kuin uudet kun ne vain ovat jalassa mutta niillä ei kävellä. Tarrat voivat olla kuluneet jotka suutari vaihtaisi parilla kympillä. Mutta kun on oikeus saada kerran vuoteen uudet tonnin kengät niin tottahan toki se oikeus käytetään. Nämä siis ihan pintaraapaisun raapaisuna.

Johtamisesta voisi puhua myöskin. Kun jonkin yksikön tms. johtajaa valitaan niin se tehdään puhtaasti papereiden ja substanssi osaamisen perusteella. Kumpikaan ei kerro siitä millainen johtaja henkilö on. Hoitoala on varmasti yksi suurimmista aloista josta kuulee miten johtajilla on työpaikalla lemmikkejä ja miten työyhteisöön kun uusia työntekijöitä valitaan päätyy kohtuu hyvällä prosentilla tämän johtajan tuttuja ja kavereita (jos näitä on vain tarjolla)

Joskus kysyin yhdeltä johtajalta kun oli pulaa työntekijöistä, että miksi käytätte pätevää ammattihenkilöä puhelinvastaajana? Vastaus oli, että jos oltaisiin yksityisellä niin sen puhelimeen vastaamisen hoitaisi kustannukseltaan halvempi toimistosihteeri joka tehtävästä suoriutuu vallan mainiosti mutta kun ollaan julkisella niin lain mukaan vastaamassa täytyy olla hoitoalan ammattilainen joka puhelimessa tekee hoidon kiireen arvioinnin. Arvioinnin jonka itse koen, että pystyy tekemään näkemättä kuka tahansa normaalilla älykkyysosamäärällä varustettu henkilö.

Jos Suomessa pikkaisenkin lähdettäisiin käymään kokonaisuutta läpi ja pohtimaan sitä järjellä niin tuolta sektorilta löytyisi aika paljonkin sellaista jota järkeistämällä säästyisi niin rahaa kuin myös työntekijä resurssia.
Nykyään kun vähän jokaisella on kremppaa tai jotain niin kun työskentelet julkisella niin sinuahan ei irtisanota ja kerrota, että nyt kannattaa etsiä uutta työtä. Työtä kevennetään ja mahdollisesti muutetaan. Voi olla, että entisellä palkalla alatkin lukemaan lehtiä vanhuksille tai ulkoiluttamaan näitä. Tuossa on se toinen ongelma, että julkisella ei rohkeasti katsota sitä palkkaa tehtävän mukaan jota mm. hoitoalallakin on monen moista. kaikille sama palkka.

Suomessa täytyisi työn sisäisiä palkkaluokkia olla enemmän. On hoitajia jotka tekevät raskasta työtä niin henkisesti kuin fyysisestkin ja on hoitajia joiden työtehtävät on tasaisen mukavaa ja rentoa. Peruspalkka saattaa kuitenkin olla täysin sama vaikka toisella sen pitäisi olla pienempi ja toisella parempi.

 

[Vaako]

Tuossa on se toinen ongelma, että julkisella ei rohkeasti katsota sitä palkkaa tehtävän mukaan jota mm. hoitoalallakin on monen moista. kaikille sama palkka.

Työtehtävien henkilökohtaista vaativuuden arviointia ja palkkaustason määritystä vaativuuden perusteella yritettiin jo noin 30 vuotta sitten kuntapuolella. Haluaako joku arvata miten kävi?

Kokemusten perusteella on päädytty tasapalkkaan. Jos arviointipelleilyyn lähdettäisiin tänä päivänä uudestaan, hoitsut varmaan polttaisivat sairaalat lääkäreineen päivineen.

 

[Kassu]

Joskus kysyin yhdeltä johtajalta kun oli pulaa työntekijöistä, että miksi käytätte pätevää ammattihenkilöä puhelinvastaajana? Vastaus oli, että jos oltaisiin yksityisellä niin sen puhelimeen vastaamisen hoitaisi kustannukseltaan halvempi toimistosihteeri joka tehtävästä suoriutuu vallan mainiosti mutta kun ollaan julkisella niin lain mukaan vastaamassa täytyy olla hoitoalan ammattilainen joka puhelimessa tekee hoidon kiireen arvioinnin. Arvioinnin jonka itse koen, että pystyy tekemään näkemättä kuka tahansa normaalilla älykkyysosamäärällä varustettu henkilö.

Tässä tuhannen taalan esimerkki, minkä takia sillä alan kokemuksella on väliä asioita kommentoidessa. Oikein tehtynä hoidon tarpeen arviointi puhelimessa säästää koko organisaation resursseja aina fyysisistä tiloista työntekijöihin ja välineisiin. Mikäli "puhelinvastaaja" pystyy arvioimaan ensikontaktissa onko potilaan flunssaoireissa kyseessä esimerkiksi virusperäisestä ylähengitystieinfektiosta vai streptokokista, voidaan potilasta ohjeistaa oireenmukaiseen hoitoon kotona tai jälkimmäisessä vaihtoehdossa tulemaan vastaanotolla tarkempiin tutkimuksiin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa organisaation resursseja kului ammattilaisen puhelimessa viettävä aika ja hänen toimistokulunsa. Jälkimmäisessä tämän päälle tulee toisen sh:n vastaanottokulut, mahdolliset kulut lääkärikonsultaatiosta/vastaanotosta ja laboratoriotesteistä. Mikäli tätä "puhelinvastaajaa" pitää aiheeseen kouluttautumaton toimistosihteeri, vuotaa tämä ensikontaktissa pidettävä hoidon tarpeen arviointi kuin seula ja organisaation kulut nousevat. Yksityisellä puolella potilaiden hoitoonpääsyä eivät rajoita niinkään lääketieteelliset seikat, vaan potilaan kukkaro ja hänen olettamansa tarve. Tämän takia pääset maksamalla suoraan sisätautien erikoislääkärille, urologille tai ihotautilääkärille, vaikka perus tk-lääkäri pystyisi todennäköisesti myös hoitamaan vaivasi. Tämän vuoksi yksityisellä hoidon tarpeen arviointi on usein vähän sinne päin jos edes sitäkään potilaan esittäessä ensikontaktissa halunsa päästä neurologille.

Jaan vielä loppuun aiheeseen liittyvän meemin:

 

[Raveni]

Työtehtävien henkilökohtaista vaativuuden arviointia ja palkkaustason määritystä vaativuuden perusteella yritettiin jo noin 30 vuotta sitten kuntapuolella. Haluaako joku arvata miten kävi?

Kokemusten perusteella on päädytty tasapalkkaan. Jos arviointipelleilyyn lähdettäisiin tänä päivänä uudestaan, hoitsut varmaan polttaisivat sairaalat lääkäreineen päivineen.

Yksityisellä tuo on kuitenkin arkipäivää, että maksetaan työnvaativuuden mukaan. Tuo sama pitäisi toteuttaa julkisellakin puolella. Onko mikään ihme, että rahat on loppu kun sukan kuluttamisesta maksetaan sama mitä oikeiden töiden tekemisestäkin.

 

[Raveni]

Tässä tuhannen taalan esimerkki, minkä takia sillä alan kokemuksella on väliä asioita kommentoidessa. Oikein tehtynä hoidon tarpeen arviointi puhelimessa säästää koko organisaation resursseja aina fyysisistä tiloista työntekijöihin ja välineisiin. Mikäli "puhelinvastaaja" pystyy arvioimaan ensikontaktissa onko potilaan flunssaoireissa kyseessä esimerkiksi virusperäisestä ylähengitystieinfektiosta vai streptokokista, voidaan potilasta ohjeistaa oireenmukaiseen hoitoon kotona tai jälkimmäisessä vaihtoehdossa tulemaan vastaanotolla tarkempiin tutkimuksiin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa organisaation resursseja kului ammattilaisen puhelimessa viettävä aika ja hänen toimistokulunsa. Jälkimmäisessä tämän päälle tulee toisen sh:n vastaanottokulut, mahdolliset kulut lääkärikonsultaatiosta/vastaanotosta ja laboratoriotesteistä. Mikäli tätä "puhelinvastaajaa" pitää aiheeseen kouluttautumaton toimistosihteeri, vuotaa tämä ensikontaktissa pidettävä hoidon tarpeen arviointi kuin seula ja organisaation kulut nousevat. Yksityisellä puolella potilaiden hoitoonpääsyä eivät rajoita niinkään lääketieteelliset seikat, vaan potilaan kukkaro ja hänen olettamansa tarve. Tämän takia pääset maksamalla suoraan sisätautien erikoislääkärille, urologille tai ihotautilääkärille, vaikka perus tk-lääkäri pystyisi todennäköisesti myös hoitamaan vaivasi. Tämän vuoksi yksityisellä hoidon tarpeen arviointi on usein vähän sinne päin jos edes sitäkään potilaan esittäessä ensikontaktissa halunsa päästä neurologille.

Jaan vielä loppuun aiheeseen liittyvän meemin:

Katso liite: 67427

Viittaus oli kyllä tämän ylilääkärin (substanssi osaajan) sanomisiin, että monessa tehtävässä ei tarvittaisi sitä alan ammattilaista vaan pienemmälläkin koulutuksella pärjättäisiin. Sinänsä en kantaasi ihmettele kun katselet todennäköisesti työtä sisältä käsin ja tavoitteesi on enemmänkin tehdä omasta työstäsi tärkeää siis säilyttää nykyinen tapa tehdä sitä. Organisaatio harvoin pystyy uudistamaan itse itseään vaan se tapahtuu ulkopuolelta. Ei kukaan halua sanoa, että oma työ on sellainen joka tosiasiassa pitäisi lakkauttaa tai hoitaa halvemmalla työntekijällä. Siksi julkisella puolella mikään ei muutu paitsi se, että rahoitusta tarvitaan vuosivuodelta enemmän kustantamaan paisuva organisaatio.

Koko Suomen ongelma tietyllä tavalla kipristyy tähän hoitajien kapinaan. Puhutaan toisaalta palkkatasa-arvost suhteessa mies valtaisiin aloihin. Pohtimatta sitä, että nämä miesvaltaiset alat tuottavat ja pyörivät täysin toisella tapaa ja usein vieläpä yksityissektorilla jonka monesti on kustannettava- itse itsenä. Ei voida vain verottaa palkkaa.

 

[Mikfin70]

Monella sairaanhoitajalla palkka on ok tasolla, eikä olla missään palkka kuopassa.

Kerro nyt millä vitulla 2500€ kk palkka on ok tasolla? Esim kersantti joka on juuri aloittanut työt PV:llä saa lähes saman palkan pelkällä varusmieskoulutuksella.
En voi kuin ihailla sitä moraalia, joka sairaanhoitajille on pienen esimerkin kautta. Psykiatrian nuorisopuolen sairaanhoitaja on hoitovastuussa 60 nuoresta joiden elämä ja pää on päin persettä. Potilaiden kirjo on moninainen itsemurhaa hautovista seksuaalisen minänsä kanssa hukassa oleviin. Joka arkipäivä hän raahautuu töihin vähän runsas 2500€ kk palkalla ja yrittää näitä yhteiskunnan toivoa pitää hengissä. Viikonloput hän murehtii sitä, että tappaako joku potilas itsensä viikonlopun aikana tai osasiko kirjata kaiken olennaisen hoitokertomukseen. Millään tavalla työn vaativuus ja palkka ei kohtaa ja melko usein hän pohtii kannattaako tuota työtä tehdä oman terveytensä kustannuksella, kun palkka ei ole sellainen että sillä pärjää. Joten viikonloput hän siivoaa eräässä yrityksessä, että saa välttämättömät elinkustannukset maksettua.

Ei näin eläkeläisenä ja palkkatyöläisenä kovin houkuttelevalta tunnu.

 

[Kassu]

Viittaus oli kyllä tämän ylilääkärin (substanssi osaajan) sanomisiin, että monessa tehtävässä ei tarvittaisi sitä alan ammattilaista vaan pienemmälläkin koulutuksella pärjättäisiin. Sinänsä en kantaasi ihmettele kun katselet todennäköisesti työtä sisältä käsin ja tavoitteesi on enemmänkin tehdä omasta työstäsi tärkeää siis säilyttää nykyinen tapa tehdä sitä. Organisaatio harvoin pystyy uudistamaan itse itseään vaan se tapahtuu ulkopuolelta. Ei kukaan halua sanoa, että oma työ on sellainen joka tosiasiassa pitäisi lakkauttaa tai hoitaa halvemmalla työntekijällä. Siksi julkisella puolella mikään ei muutu paitsi se, että rahoitusta tarvitaan vuosivuodelta enemmän kustantamaan paisuva organisaatio.

Itsehän en tee hoidon tarpeen arviointia puhelimessa. En tiedä mitä olet opiskellut muutosjohtamisesta tai organisaatioteorioista, mutta jo molempien perusteiden mukaan tehokkaimmat ja tärkeimmät muutosagentit istuvat firmojen johtoryhmissä - toisin sanoen organisaation sisällä. Ilman heidän omistautumistaan muutokselle, sen onnistumisesta on turha haaveilla. Toimintaympäristöt kyllä muuttuvat, mutta niiden muutos kuten jo ketjun ensimmäisessä viestissä kirjoitin, ei aina tarkoita organisaation muutosta. Tosin en ymmärrä miten hoidon tarpeen arvioinnin delegoiminen toimistosihteerille ajaisi minkään sortin positiivista muutosta. Kuten jo aiemmin väänsin sinulle rautalangasta, tuolloin organisaation kulut nousisivat. Tästä on pelkän teorian ohella myös tapausesimerkkejä. Ylilääkärikaverisi todisti möläytyksellään vain sen, että substanssiosaaminen ei todellakaan riitä sotejohtajan kriteeriksi. Kysyppä seuraavan kerran, kuinka paljon siellä lääkiksessä käytiin johtamis- tai organisaatioopintoja.

 

[skärdis]

Tällä hetkellä kaikki fiksut löytävät töitä, vaikka koulutus ja haettavan työn vaatimus ei kohtaa.

Totta, mutta samoihin palkkoihin voi olla vaikea päästä, jos sairaanhoitajan hommista vaihtaa sellaisiin, jossa ei vaadita mitään erityistä koulutusta.

Lähihoitajilla tilanne on toinen ja samaan tulotasoon pääsee aika helposti. Moni menee ylikin entisen palkkansa.

Miesvaltaisella alalla kukaan ei tee yhtä raskasta työtä pitkällä koulutuksella ja yhtä huonolla palkalla.

Miten sen ottaa. Ensihoitajat pääsevät suurituloisimpaan kymmenykseen eli 90 % suomalaisista työssäkäyvistä tienaa vähemmän. Ei perusinsinöörien palkat sen kummempia ole. Ehkä olen vähän ikävä, mutta en jaksa tuon tulotason ihmisten palkkakuopista niin kovin huolissani olla.

Lähihoitajat ovat enemmän palkkakuopassa, mutta sitäkin pitäisi verrata muihin saman koulutusasteen ammatteihin. On selvää, että lähihoitajan, kassaneidin, ravintolatyöntekijän ym. tuloilla ei juhlita ja elämä on ikuista senttien laskemista.

 

[Mikfin70]

Totta, mutta samoihin palkkoihin voi olla vaikea päästä, jos sairaanhoitajan hommista vaihtaa sellaisiin, jossa ei vaadita mitään erityistä koulutusta.

Lähihoitajilla tilanne on toinen ja samaan tulotasoon pääsee aika helposti. Moni menee ylikin entisen palkkansa.

Miten sen ottaa. Ensihoitajat pääsevät suurituloisimpaan kymmenykseen eli 90 % suomalaisista työssäkäyvistä tienaa vähemmän. Ei perusinsinöörien palkat sen kummempia ole. Ehkä olen vähän ikävä, mutta en jaksa tuon tulotason ihmisten palkkakuopista niin kovin huolissani olla.

Lähihoitajat ovat enemmän palkkakuopassa, mutta sitäkin pitäisi verrata muihin saman koulutusasteen ammatteihin. On selvää, että lähihoitajan, kassaneidin, ravintolatyöntekijän ym. tuloilla ei juhlita ja elämä on ikuista senttien laskemista.

Huomaa, ettet jaa samaa ruokakuntaa sairaanhoitajan kanssa. Itseasiassa moni perushoitaja tienaa liseien kanssa paremmin kuin sairaanhoitajat, koska vuorotyö.
Ensihoitajat ovat enenevässä määrin myös naisia ja tulot ovat haittatöistä muodostuva eli muun elämän kustannuksella hankittua. Työvuoro 24 h sisältäen ilta ja yölisän sekä viikonloppuisin tehtävät työt.
Jep ja minä pääsen nykyään yli 100 000€ vuosituloihin eläkkeen ja palkan kanssa ja siinä sivussa elätän yhden sairaanhoitajan.
On ihan saatanan hölmöä puhua palkasta lisineen ja väittää, että sairaanhoitajat tienaa 3300€ kk kun peruspalkka on sen 2500€ kk.

 

[Raveni]

Huomaa, ettet jaa samaa ruokakuntaa sairaanhoitajan kanssa. Itseasiassa moni perushoitaja tienaa liseien kanssa paremmin kuin sairaanhoitajat, koska vuorotyö.
Ensihoitajat ovat enenevässä määrin myös naisia ja tulot ovat haittatöistä muodostuva eli muun elämän kustannuksella hankittua. Työvuoro 24 h sisältäen ilta ja yölisän sekä viikonloppuisin tehtävät työt.
Jep ja minä pääsen nykyään yli 100 000€ vuosituloihin eläkkeen ja palkan kanssa ja siinä sivussa elätän yhden sairaanhoitajan.
On ihan saatanan hölmöä puhua palkasta lisineen ja väittää, että sairaanhoitajat tienaa 3300€ kk kun peruspalkka on sen 2500€ kk.

Näin kun perheestä löytyy hoitaja niin eipä sairaanhoitajan ja lähihoitajan työkään aina niin hirveästi toisistaan eroa.