Yleinen kansainvälinen harjoitustoiminta

Yhteistoiminnassa ei vuosienkaan harjoittelussa ole päästy kovin pitkälle kun yhteistä kieltäkään ei ole vielä saatu sovituksi. Tositilanteessa loppuisi yhteistoiminta esimerkiksi tulkin haavoittumiseen. Eikä näy ruotsin asema maamme virallisen kielenä vaan "pakkoruotsi" asenne on tehny tehtävänsä. Onneksi Maavoimat ei Ruotsista juuri apua odotakaan!

"– Maavoimiemme joukko-osastot ja kaikki toimialat harjoittelevat keskenään. Kehitämme yhteistyötämme koko ajan. Käytännössä yhteistyö näkyy esimerkiksi harjoituksen johtamiseen liittyvissä asioissa: suomalaiset johtavat suomeksi ja ruotsalaiset ruotsiksi, siksi meillä on eri johtamistasoilla yhteysupseerit, jotka varmistavat tiedonkulun."
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005981042.html

Sotaharjoituksen nimestä kehkeytyi outo soppa – yhteys Suomen ja natsi-Saksan operaatioon oli liikaa: ”Harjoitusta ei saa pilata”

Puolustusministeri Jussi Niinistö syyttää ”änkyröitä”.
Erkki Tuomiojan mukaan ”änkyröihin” kuuluu tasavallan presidentti.

Suomessa alkukesästä 2021 järjestettävän kansainvälisen sotaharjoituksen nimestä on kehkeytynyt outo soppa.

Syynä on se, että nimi yhdistyi Suomen ja natsi-Saksan vuonna 1941 tekemään operaatio Napakettuun,
joka oli englanniksi käännettynä Arctic Fox eli tismalleen sama kuin Suomen nyt suunnitteleman harjoituksen työnimi.

Napaketussa Suomi ja Saksa hyökkäsivät yhteisvoimin Neuvostoliittoon tavoitteenaan katkaista rautatieyhteys Murmanskin eteläpuolella.

Nyt tavoitteena on harjoitella kansainvälistä yhteistoimintaa kumppanimaiden kanssa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) antoi ymmärtää sunnuntain Helsingin Sanomissa, että harjoituksen nimi on menossa vaihtoon ”änkyröiden” vastustuksen vuoksi.

– Änkyrät ovat esittäneet nimen sotahistoriallisen liittymäpinnan vuoksi duubioita, joten nimeen ei pidä hirttäytyä, Niinistö kommentoi HS:lle.

Kiista sai uuden vivahteen, kun pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kirjoitti Facebookissa, että puolustusministerin ”änkyröiksi” nimeämiin henkilöihin kuuluu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tuomiojan mukaan harjoitukselle annettua nimeä vastustivat tasavallan presidentin lisäksi eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokunnat.

IS ei tavoittanut tasavallan presidentin viestintäpäällikköä Katri Makkosta kommentoimaan harjoituksen nimestä syntynyttä jälkipyykkiä.
Myöskään puolustusministeri Niinistö ei ollut tavoitettavissa.

Tuomioja ei halua avata presidentin ajattelua ”sen kummemmin”, mutta tekee selväksi, mitä hän itse ajattelee nimiehdotuksesta.

– Seuraava vaihtoehto olisi varmaan Barbarossa, Tuomioja pamauttaa.

Operaatio Barbarossa oli Saksan Neuvostoliittoon 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) vahvistaa IS:lle, että harjoituksen nimeen on puututtu puolustusvaliokunnassa.

– Harjoitusta ei saa pilata leikittelevällä, provokatiivisella nimittelyllä. Mieti vaikka Saksan kannalta asiaa: tulisiko Saksa harjoitukseen mukaan, jossa olisi tällainen historiallinen konteksti? Kanerva kysyy.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) ei halunnut kommentoida asiaa.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, tutkijana natsi-Saksan ja Suomen välisiin suhteisiin perehtynyt Markku Jokisipilä ymmärtää, miksi harjoituksen nimeen on tartuttu.

– Jos tahot, jotka muutenkin suhtautuvat kriittisesti harjoituksen järjestämiseen, pystyvät lyömään sitä julkisuudessa sillä argumentilla,
että he ovat antaneet harjoitukselle saman nimen kuin natsit, niin kyllähän se avaa ainakin vaikutusyrityksen mahdollisuuden.

Ensi vuonna Suomessa järjestettävään harjoitukseen on osallistumassa noin 20 000 suomalaista ja noin 3000 ulkomaista sotilasta.

Ministeriölähteen mukaan kansallisiin, kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin pääsotaharjoituksiin ei ole kutsuttu aikaisemmin kansainvälisiä kumppaneita.

Suomi ei ole myöskään isännöinyt aiemmin yli 20 000 sotilaan kansainvälistä harjoitusta.

Ministeriölähteen mukaan yhteistoimintakyvykkyys ”tärkeimpien kumppaneiden kanssa on yhä painavampi elementti Suomen puolustuksessa”.

Kanerva muistuttaa, että Suomen nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että Suomen on mahdollista antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua.

– Yhteensopivuudesta on kysymys sekä siitä, että suomalaiset saavat tuntuman, miten tämä käytännön tasolla toimii.

Tuomiojakaan ei paheksu itse harjoitusta, vaan pitää sitä osana normaalia puolustusvoimien harjoitustoimintaa.

– Se on suuri, niin sanottu vuosiharjoitus, joka Suomessa on aina järjestetty, emme halua sille erityisempää signaaliarvoa.

Entä miten päättyi operaatio Napakettu? Huonosti, Jokisipilä sanoo.

– Sotilaallinen romahdustilannekin oli lähellä Sallan tietämillä. Vuoden 1941 kontekstissa se oli poikkeuksellista.

Suomen ja Saksan joukot pääsivät 30 kilometrin päähän rautatiestä, mutta neuvostojoukot estivät etenemisen ja operaatio päättyi syyskuussa 1941.
 
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005981042.html

Sotaharjoituksen nimestä kehkeytyi outo soppa – yhteys Suomen ja natsi-Saksan operaatioon oli liikaa: ”Harjoitusta ei saa pilata”

Puolustusministeri Jussi Niinistö syyttää ”änkyröitä”.
Erkki Tuomiojan mukaan ”änkyröihin” kuuluu tasavallan presidentti.

Suomessa alkukesästä 2021 järjestettävän kansainvälisen sotaharjoituksen nimestä on kehkeytynyt outo soppa.

Syynä on se, että nimi yhdistyi Suomen ja natsi-Saksan vuonna 1941 tekemään operaatio Napakettuun,
joka oli englanniksi käännettynä Arctic Fox eli tismalleen sama kuin Suomen nyt suunnitteleman harjoituksen työnimi.

Napaketussa Suomi ja Saksa hyökkäsivät yhteisvoimin Neuvostoliittoon tavoitteenaan katkaista rautatieyhteys Murmanskin eteläpuolella.

Nyt tavoitteena on harjoitella kansainvälistä yhteistoimintaa kumppanimaiden kanssa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) antoi ymmärtää sunnuntain Helsingin Sanomissa, että harjoituksen nimi on menossa vaihtoon ”änkyröiden” vastustuksen vuoksi.

– Änkyrät ovat esittäneet nimen sotahistoriallisen liittymäpinnan vuoksi duubioita, joten nimeen ei pidä hirttäytyä, Niinistö kommentoi HS:lle.

Kiista sai uuden vivahteen, kun pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) kirjoitti Facebookissa, että puolustusministerin ”änkyröiksi” nimeämiin henkilöihin kuuluu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tuomiojan mukaan harjoitukselle annettua nimeä vastustivat tasavallan presidentin lisäksi eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokunnat.

IS ei tavoittanut tasavallan presidentin viestintäpäällikköä Katri Makkosta kommentoimaan harjoituksen nimestä syntynyttä jälkipyykkiä.
Myöskään puolustusministeri Niinistö ei ollut tavoitettavissa.

Tuomioja ei halua avata presidentin ajattelua ”sen kummemmin”, mutta tekee selväksi, mitä hän itse ajattelee nimiehdotuksesta.

– Seuraava vaihtoehto olisi varmaan Barbarossa, Tuomioja pamauttaa.

Operaatio Barbarossa oli Saksan Neuvostoliittoon 1941 tekemän hyökkäyksen koodinimi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) vahvistaa IS:lle, että harjoituksen nimeen on puututtu puolustusvaliokunnassa.

– Harjoitusta ei saa pilata leikittelevällä, provokatiivisella nimittelyllä. Mieti vaikka Saksan kannalta asiaa: tulisiko Saksa harjoitukseen mukaan, jossa olisi tällainen historiallinen konteksti? Kanerva kysyy.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) ei halunnut kommentoida asiaa.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, tutkijana natsi-Saksan ja Suomen välisiin suhteisiin perehtynyt Markku Jokisipilä ymmärtää, miksi harjoituksen nimeen on tartuttu.

– Jos tahot, jotka muutenkin suhtautuvat kriittisesti harjoituksen järjestämiseen, pystyvät lyömään sitä julkisuudessa sillä argumentilla,
että he ovat antaneet harjoitukselle saman nimen kuin natsit, niin kyllähän se avaa ainakin vaikutusyrityksen mahdollisuuden.

Ensi vuonna Suomessa järjestettävään harjoitukseen on osallistumassa noin 20 000 suomalaista ja noin 3000 ulkomaista sotilasta.

Ministeriölähteen mukaan kansallisiin, kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin pääsotaharjoituksiin ei ole kutsuttu aikaisemmin kansainvälisiä kumppaneita.

Suomi ei ole myöskään isännöinyt aiemmin yli 20 000 sotilaan kansainvälistä harjoitusta.

Ministeriölähteen mukaan yhteistoimintakyvykkyys ”tärkeimpien kumppaneiden kanssa on yhä painavampi elementti Suomen puolustuksessa”.

Kanerva muistuttaa, että Suomen nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että Suomen on mahdollista antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua.

– Yhteensopivuudesta on kysymys sekä siitä, että suomalaiset saavat tuntuman, miten tämä käytännön tasolla toimii.

Tuomiojakaan ei paheksu itse harjoitusta, vaan pitää sitä osana normaalia puolustusvoimien harjoitustoimintaa.

– Se on suuri, niin sanottu vuosiharjoitus, joka Suomessa on aina järjestetty, emme halua sille erityisempää signaaliarvoa.

Entä miten päättyi operaatio Napakettu? Huonosti, Jokisipilä sanoo.

– Sotilaallinen romahdustilannekin oli lähellä Sallan tietämillä. Vuoden 1941 kontekstissa se oli poikkeuksellista.

Suomen ja Saksan joukot pääsivät 30 kilometrin päähän rautatiestä, mutta neuvostojoukot estivät etenemisen ja operaatio päättyi syyskuussa 1941.

Vähän ikävä yhteensattuma tuo nimi
 
Olisi niitä huonompiakin vaihtoehtoja ollut kuten endlösung tai vaikkapa lebensraum.. :devilish:
 
Arrowiin tulossa tänä vuonna näillä näkymin Jenkkien ja Norjalaisten lisäksi Brittejä parilla joukkueella ja Virolaisia mekkijoukkueella. Kertoili EV Nisula PS-seminaarissa.

Ja käsitin Nisulan jutuista, että Parolasta menisi keväällä ennen Arrowia komppania tai kaksi (Ps & Psj ?) Northern Wind -harjoitukseen Ruotsiin, jossa vastassa norjalainen osasto.
 
Ja käsitin Nisulan jutuista, että Parolasta menisi keväällä ennen Arrowia komppania tai kaksi (Ps & Psj ?) Northern Wind -harjoitukseen Ruotsiin, jossa vastassa norjalainen osasto.
Kyllä oikeassa olet, mekanisoidun taisteluosaston osat osallistuvat tuohon harjoitukseen, eli mm. Leo2A6 vaunuja harjoituksissa Ruotsissa, varsin ainutlaatuinen tapahtuma. Suomalaisen taisteluosaston muodostavat PSPR, PORPR,KAIPR ja JPR. Norjalainen prikaati vastaan Ruotsalais-Suomalainen prikaati. Tuosta harjoituksesta avasin muuten tovi oman ketjun tänne samaan osioon, onhan tuo henkilömäärältään maavoimien merkittävin kv-harjoitus ikinä.
 
Suomalaisia sukeltajia harjotuksessa Kanadassa.

28675
A panoramic view of a dive site being set up on the ice during Operation Nanook-Nunalivut in Tuktoyaktuk on March 21, 2019. Photo: MCpl Gabrielle DesRochers


Military divers from five nations arrive in Tuktoyaktuk
Tuktoyaktuk and the Nunavut community of Resolute Bay are welcoming military divers from five nations this month.

Divers from Canada, France, Finland, Sweden, and Norway are working to build their ice diving knowledge and test new equipment as part of Operation Nanook-Nunalivut.

Matthew Innocent, a sergeant with the Canadian Forces and a combat engineer by trade, specializes in combat diving. He explained what the divers focus on in their training.

“As a combat engineer, we’re in charge of ensuring that friendly forces can move, can fight, and can manoeuvre. And we want to deny that to the enemy [in a] subsurface and an underwater condition,” Innocent told Cabin Radio.

“It also allows us to work with other Canadian Forces when it comes to water crossings, bottom profiling, or checking out anything … in and around water.

“We’re testing all this new equipment to see how it holds up in the harsh Canadian climate,” he said, adding the equipment includes a new surface supply system – which provides air to divers while underwater.

The task force arrived in Tuktoyaktuk late last week and, after setting up a dive site a couple of kilometres outside the community, began diving on Friday.

Multi-national task force
Innocent’s Canadian contingent includes 10 combat divers. Including other Canadian and European divers, there are about 50 participants in total on site, he estimated.

“It is a joint exercise,” said Innocent. “Some countries have brought their own equipment to test up here to see how it works in the harsh Canadian climate.

“It’s a great learning opportunity for everybody to learn new skills, drills, and evolve their own skills and drills moving forward.”

Innocent said weather conditions were clear and favourable as they were setting up and beginning their dives: temperatures hovered between -20C and -29C, while the warmer water was between -1C and 1C.

Still, divers are only in the water for 10 to 15 minutes at a time – and never exceed 20 minutes unless they are using extremely specialized equipment.

Some of the divers are participating in a Defence Research and Development Canada study during the operation.

Researchers are collecting data on how human temperatures fluctuate in the cold.

Correction: March 25, 2019 – 9:05 MT. Due to an editing error, the headline for this article initially suggested only combat divers are involved in this training. In fact, a broader range of military divers is taking part. The headline had been adjusted accordingly.
 
Royal Navy task group embarking on two-month Baltic Sea deployment



The Royal Navy is set to deploy a large task group to the Baltic Sea for two months of international operations.

Amphibious transport dock HMS Albion will spearhead the “Baltic Protector” mission, involving nearly 2,000 British personnel from all three services.
The deployment is the first large-scale run out of the new UK-led Joint Expeditionary Force, set up four years ago in cooperation with Denmark, Estonia, Finland, Latvia, Lithuania, the Netherlands, Norway and Sweden.

The aim is to demonstrate the ability of participants to mobilize forces at short notice, deploy them and fight side-by-side to protect Europe at a time of increased threat.
The task group will be tested in a range of drills and exercises, from the ability to safely sail in company and communicate, through basic amphibious drills and raids to larger-scale landings and manoeuvres with three major exercises punctuating the two-month deployment.

“With our close friends and partners from the other eight Joint Expeditionary Force nations, this UK-led maritime task group will conduct a series of demanding amphibious exercises and maritime security patrols across the Baltic Sea which will serve to improve the way we operate together and our readiness to respond to crisis,” said Commodore James Parkin, in charge of the force.
From HMS Albion, he will take charge of frigate HMS Kent, Royal Fleet Auxiliaries to provide amphibious, aviation, logistics and fuel support, more than half a dozen P2000 patrol boats, six helicopters, a dive team to search for mines, and Royal Marines from 3 Commando Brigade – including fast assault craft, field guns and combat engineers.

In addition, ships from the other participating nations will join the force at various times – committing everything from patrol craft up to assault and command ships, some 30 different vessels in all.

 
Suomalaisia sukeltajia harjotuksessa Kanadassa.

Katso liite: 28675
A panoramic view of a dive site being set up on the ice during Operation Nanook-Nunalivut in Tuktoyaktuk on March 21, 2019. Photo: MCpl Gabrielle DesRochers


Military divers from five nations arrive in Tuktoyaktuk

Mitäs porukkaa nämä maavoimien sukeltajat on?
 
Suomen maavoimien sukeltajat ensimmäistä kertaa mukana Kanadan arktisessa harjoituksessa: video näyttää sukelluksen Beaufortinmeressä
Kanadan johtamassa harjoituksessa oli mukana kolme Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi.
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 17.4. 10:56

Suomen maavoimien sukeltajat osallistuivat maaliskuun lopulla ensimmäistä kertaa Kanadan johtamaan kansainväliseen Nanook-Nunalivut 2019 -operaatioon. Kyseessä oli harjoitus, johon osallistui yhteensä noin 500 ihmistä.

Nanook-Nunalivut -operaatiot järjestetään Kanadan pohjoisosissa eli Yukonissa, Luoteisterritorioissa, Nunavutissa ja Labradorissa. Kanadalaiset harjoittelevat siellä arktisen alueensa puolustamista ja kylmissä oloissa toimimista.

Harjoituksiin kuuluu muun muassa pohjoisissa oloissa tarvittavien selviytymistaitojen ja logistiikan opiskelu.

Tänä vuonna operaation yhtenä osana oli kansainvälinen noin 50 hengen sukellusharjoitus, jossa olivat Kanadan lisäksi mukana Nato-maat Norja ja Ranska sekä Naton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi.

Sukellusharjoituksen tukikohtana oli inuittikylä Tuktoyaktuk Luoteisterritorioissa. Sukellukset tapahtuivat sen edustalla Beaufortinmeressä.

”Pääsimme mukaan osana pohjoismaista sukellustiimiä, joka oli Ruotsi-vetoinen”, kertoo ylikersantti Janne Luukinen, joka on toinen mukana olleista suomalaissukeltajista.

Luukinen palvelee Jääkäriprikaatissa Sodankylässä sukeltaja-aliupseerina. HS tavoitti hänet puhelimitse vapaapäivältään pilkkimässä Rovajärven harjoitusalueella.

”Nanook-Nunalivut on kanadalaisten vuosittainen harjoitus, jossa he näyttävät, että pystyvät operoimaan pohjoisilla alueilla. Se, missä me olimme, oli pieni sivuosa harjoituksesta. Siellä oli sukellus- ja tutkimustoimintaa ja tutkittiin kylmänsietoa.”

Sukeltajia tuki harjoituksessa 1st Canadian Ranger Patrol Group, joka on suurelta osin inuiteista koostuva arktinen rajajoukko.

Ennen varsinaisia sukellusharjoituksia sukeltajat harjoittelivat viikon ajan pintatoimintaa Itä-Kanadassa Halifaxissa. Sen jälkeen heidät lennätettiin Tuktoyaktukiin harjoittelemaan jään päältä sukeltamista arktisissa olosuhteissa.

”Lähdimme hakemaan sieltä tosi kylmiä olosuhteita. Sukellamme paljon jäältä Suomessakin. Itse sukeltaminen ei ollut kovin paljon erilaista kuin Suomessa”, Luukinen kertoo.

Harjoituksissa harjoiteltiin sukeltamisen lisäksi yksinkertaisia vedenalaisia korjaustöitä.

Luukisen mukaan Jäämeren kylmässä vedessä pystyy sukeltamaan käytännössä korkeintaan 30–45 minuuttia kerrallaan. Sen jälkeen alkavat kädet kohmettua ja työnteko vaikeutuu.

Suomalaiset olettivat pääsevänsä sukeltamaan todella kirkkaaseen Jäämeren veteen, mutta toisin kävi.

”Paikka sattui olemaan McKenziejoen suistoaluetta. Joki sotki näkyvyydet, joten ei päästy kirkkaisiin vesiin. Näkyvyys oli 4–5 metriä. Vesi oli kylmempää eli −1-asteista, koska se oli suolavettä. Sen verran kylmempiin oloihin päästiin.”

Suomalaisilla oli harjoituksessa mukana omat sukelluspuvut, villavaatteet ja alusvaatteet, mutta sukellusvarusteina heillä oli Ruotsin asevoimien paineilmalaitteet.

Kanadalaisille harjoituksen tärkein anti oli heidän ostamiensa ruotsalaisvalmisteisten Interspiro-sukelluslaitteiden testaus. Samanlaisia laitteita käyttävät myös suomalaiset ja ruotsalaiset.

”He halusivat testata, pystyykö sitä käyttämään arktisissa olosuhteissa.”

Suomen puolustusvoimissa palvelee Merivoimien sukeltajien lisäksi Maavoimien sukeltajia. Maavoimien sukeltajien toiminta-aluetta ovat pääosin sisämaan vesistöt.

Suuri osa heidän työstään on veteen upotettujen toisen maailmansodan aikaisten räjähteiden raivausta. Lisäksi he antavat virka-apua muille viranomaisille eli käytännössä poliisille.

29296
29297
29298


Edit: Oli jääny leikkaa-liimaaminen vajaaksi. Asia korjattu.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top