Yleinen kansainvälinen harjoitustoiminta


Ruotsalaiset ja suomalaiset taistelupioneerit tukemassa mekanisoidun pataljoonan liikkuvuutta

- Yhteistyö ja kansainvälisten joukkojen osallistuminen harjoituksiimme saavat konkreettista jalansijaa myös täällä Karjalan prikaatissa ja Kymenlaakson alueella.
Harjoittelu ja harjoitukset kuten Repo 19 -harjoitus ovat osa puolustusvoimien normaalia päivittäistä toimintaa.
Nyt saamme siis tekemiseemme täällä Kaakonkulmalla vahvan ja odotetun kansainvälisen ulottuvuuden, sanoo Kymen pioneeripataljoona komentaja everstiluutnantti Timo Ronkainen Karjalan prikaatista.

Ruotsalaisen pioneerikomppanian päätehtävä on tukea pioneeritoimin mekanisoidun pataljoonan liikkuvuutta esimerkiksi miinanetsinnällä ja -raivauksella ja rakentamalla siltoja.
Komppanialla on käytössään panssaroitu pioneeriajoneuvo 120, siltapanssarivaunu 120 ja panssaroitu maastoajoneuvo 410.
Ruotsista harjoitukseen osallistuu noin 100 henkilöä.

-Olen kouluttanut muun muassa suomalaista viestikalustoa ruotsalaisille ja käynyt läpi taistelutaktiikan asioita.
Erittäin hyvin on sujunut yhteistyö ammattisotilaiden ja varusmiestemme välillä.
Ei ole tullut mitään yllätyksiä, jotka olisivat vaikeuttaneet harjoituksen kulkua, kertoo Mannonen.
Ruotsalaiset ovat olleet hänen mielestään tyytyväisiä saamaansa kokemukseen yhteistyöstä ja jatkoahan toiminnalle on tiedossa,
kun suunnitelmissa on osallistua vuosittain johonkin harjoitukseen yhdessä, vuorotellen molemmissa maissa.

30501

30502

30503
 
Suomen salaisia aseita ovat hyttyset, mäkärät, paarmat ja hirvikärpäset, kokematon joukko menettää toimintakykynsä kun astuu sopivaan helvettiin.

Suomen kesä yllätti Britannian armeijan ammattisotilaat – sääsket purivat lääkärihoitoa vaatineet vammat


 
Suomen salaisia aseita ovat hyttyset, mäkärät, paarmat ja hirvikärpäset, kokematon joukko menettää toimintakykynsä kun astuu sopivaan helvettiin.

Suomen kesä yllätti Britannian armeijan ammattisotilaat – sääsket purivat lääkärihoitoa vaatineet vammat



"Brittiläiset ammattisotilaat kertoivat, että suomalainen harjoitusmaasto ja luonto olivat aivan samanlaisia kuin heidän oma harjoitusmaastonsa Englannissa"

Tämä oli mielestäni hieman yllättävää.
 
"Brittiläiset ammattisotilaat kertoivat, että suomalainen harjoitusmaasto ja luonto olivat aivan samanlaisia kuin heidän oma harjoitusmaastonsa Englannissa"

Tämä oli mielestäni hieman yllättävää.

Sun pitäisi tulla tänne kyläilemään joskus ja vuokrata auto esim Lontoosta Obaniin ja sieltä Edinburgin kautta takaisin. Etelässä on lehti mettää ja kumpuilevia laaksoja missä uneliaita kyliä. Kivestä kasattuja aitoja ja penkereitä on joka puolella. Mutta kun menet keski UK, taikka pohjois-englannin läpi Skotlantiin, niin huomaat heti kuinka lehdet vaihtuu havupuihin, ja vaikka ympärillä on vuoria niin heillä on siellä isoja havupuu metsiä. Britti armeijalla on harjoitusalueita joka puolella. Ihmettelen siksi miten ne oli niin itikan purtuja, kun se on melko normaali asia täälläkin.
 
Sun pitäisi tulla tänne kyläilemään joskus ja vuokrata auto esim Lontoosta Obaniin ja sieltä Edinburgin kautta takaisin. Etelässä on lehti mettää ja kumpuilevia laaksoja missä uneliaita kyliä. Kivestä kasattuja aitoja ja penkereitä on joka puolella. Mutta kun menet keski UK, taikka pohjois-englannin läpi Skotlantiin, niin huomaat heti kuinka lehdet vaihtuu havupuihin, ja vaikka ympärillä on vuoria niin heillä on siellä isoja havupuu metsiä. Britti armeijalla on harjoitusalueita joka puolella. Ihmettelen siksi miten ne oli niin itikan purtuja, kun se on melko normaali asia täälläkin.
Suomen salainen ase, geenimuunnellut raatelijahyttyset ja tappajapaarmat...
 
Sun pitäisi tulla tänne kyläilemään joskus ja vuokrata auto esim Lontoosta Obaniin ja sieltä Edinburgin kautta takaisin. Etelässä on lehti mettää ja kumpuilevia laaksoja missä uneliaita kyliä. Kivestä kasattuja aitoja ja penkereitä on joka puolella. Mutta kun menet keski UK, taikka pohjois-englannin läpi Skotlantiin, niin huomaat heti kuinka lehdet vaihtuu havupuihin, ja vaikka ympärillä on vuoria niin heillä on siellä isoja havupuu metsiä. Britti armeijalla on harjoitusalueita joka puolella. Ihmettelen siksi miten ne oli niin itikan purtuja, kun se on melko normaali asia täälläkin.

Myönnän etten koskaan ole paikanpäällä käynyt. Tiedän kyllä että britteinsaarilla havumetsääkin on, mutta en jotenkin kuvitellut, kuvienkaan perusteella että mäntykangas olisi tyypillinen harjoitusmaasto, varsinkaan kun Englannista puhutaan. Aina oppii jotain uutta..
 
Sapeli -harjoituksissa testataan Uudenmaan puolustukseen koulutettujen joukkojen suorituskykyä
Kaartin jääkärirykmentille kesäkuun alku oli jälleen vuoden kiivainta harjoitusaikaa. Palvelustaan päättävien taistelijoiden viimeinen iso testi, Sapeli 19 -taisteluharjoitus toteutettiin tällä kertaa läntisellä Uudellamaalla ja osin Helsingin pohjoisosissa. Tällä kertaa "loppusotaharjoitukseen" osallistui noin 750 sotilasta ja liki 150 ajoneuvoa. Kotimaisia joukkoja ja suorituskykyjä harjoitukseemme osallistui lisäksemme NH90 kalustoa Utin jääkärirykmentistä, Kaupunkipioneerijoukkue Panssariprikaatista ja kuljetusalus Rannikkolaivastosta.

Erikoisuutena tämän kevään harjoituksessa oli yhteistoimintaosuus Iso-Britannian kevyen jalkaväkiyksikön (B-Coy, 1Royal Anglians) kanssa. UWFEX19 (Urban Warfare Excercise) nimeä kantavassa kahdenvälisessä harjoituksessa kehitettiin joukkojemme yhteistoimintakykyä brittiläisen joukon kanssa. Taisteluharjoitusvaiheessa B-Coy toimi yhtenä yksikkönä harjoitukseen perustetussa kaupunkijääkäripataljoonassa.

Harjoituksessa testattiin monipuolisesti johtoportaiden kykyä suunnitella ja joukkojen kykyä toteuttaa suojaus- ja taistelutehtäviä rakennetun alueen ympäristössä, metsäistä maastoa kuitenkaan unohtamatta. Kaksipuoleisella simulaattorijärjestelmällä varmistettiin taistelujen kulun realistisuus ja palautteet onnistumisista ja kehittämiskohteista kyettiin antamaan joukoille viiveettä. Harjoituksen ajan vallinnut hellesää varmisti, etteivät joukot päässeet viikosta helpolla.

Harjoituksen ensimmäiset päivät hyödynnettiin joukkue- ja yksikköharjoitteluun, jolla luotiin valmiudet toteuttaa harjoituksen vaativimmat, pataljoonatasoiset taistelutehtävät. Samalla ryhmitettiin taistelujen johtamisen edellyttämä kenttäviestijärjestelmä. B-Coy:n ja oman Valmiusyksikkömme yhteistoiminta varmistettiin monipuolisella ristiinkoulutuksella. Koulutusteemoina olivat mm. taisteluvälineet, menetelmät taisteltaessa rakennetulla alueella, taisteluensiapu, räjähteiden raivaaminen ja helikopterikoulutus. Mainittakoon, että suomalaisilla taistelumuonilla varustettu brittikomppania koulutettiin alussa käyttämään myös Trangia -keitintä.

Harjoituksen vaativimmat taistelut toteutettiin puolustusvoimien harjoitusalueilla; Tammisaaressa, Upinniemen Hilassa ja loppuhuipennus vielä Santahaminassa. Näillä alueilla käytettiin kaikissa kaupunkijääkäripataljoonan päävoimaa sekä tiedustelun tukena mm. MUAS -järjestelmää. Nämä maastot tarjosivat niin rakennetun alueen pikkupiirteisyyttä kuin kesäisen metsämaaston suojaisuuttakin.

Harjoitusvastustajana, eli keltaisena toimi pääosin aliupseerikurssin linjat ja Helsingissä sotilaspoliisikilta. Sotilaspoliisikillan reserviläiset ovat erittäin osaavia ja vaativia vastustajia, joita sotilaspoliisikoulutuksessamme käytetään vakioidusti. Aliupseerilinjojen oppilaat kouliintuivat vastustajan näkökulmaan ja sitten ajastaan omassa "loppusodassaan" pääsevät hyödyntämään osaamistaan. Erääseen taisteluun vaihdoimme kaupunkijääkäriyksikkömme tilapäisesti keltaiseksi, jotta hyökkääville B-Coy:lle ja valmiusyksikölle saatiin iso haaste. Kaupunkijääkäreistä oli erityisen motivoivaa taistella VYKS:ä ja B-Coy:aa vastaan.

Harjoituksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia taktisia siirtymismenetelmiä. Kaupunkijääkäripataljoonan joukkoja siirrettiin mm. panssariajoneuvoilla, helikoptereilla ja viimeiseen Santahaminaan suunnattuun hyökkäykseen myös merivoimien aluksella. Ilman ajoneuvojaan harjoitukseen saapunut B-Coy tukeutui kokonaisuudessaan meidän järjestämiin kuljetuksiin.

Lopuksi, Kaartin jääkärirykmentin Sapeli -loppusotaharjoitukset ovat aivan keskeisiä testipenkkejä koulutustyöllemme. Koulutustuloksia arvioidaan ja toimintoja kehitetään näiden harjoitusten kautta. Tämä Sapeli loi meille myös mallin, kuinka mahdollisesti jatkossakin otetaan kansainvälinen kumppani harjoitukseen mukaan.

Katso Combat Cameran tuottama hieno video Sapeli 19 -harjoituksesta YouTubesta:

 
Kertoo syistä miksi Britit on pohjolassa, vaikka sanookin vain että he kävivät Norjassa harjoittelemassa ennen sotaharjoitusta. Ei mainitse sitä harjoitus sanallakaan, mutta mukana on kalusto esittely.

In winter in northern Norway, hundreds of Royal Marines undergo cold-weather training in response to a growing threat to peace in the region: climate change.

As the Arctic Circle warms and the ice recedes, new shipping routes are opening up and resources such as gas and minerals are exposed. As a result, the Arctic is attracting new interest from governments with a stake in the region. “Shipping lanes are opening up and ships are able to operate up there for far longer periods during the year than they've ever been able to do before, but in response to that you're seeing an increased militarisation,” says Gavin Williamson, the former UK Secretary of State for Defence, who announced an increase in British forces deployed to the Arctic in February 2019.

The main perceived threat is Russia. As one of the largest Arctic states, Russia has a lot to gain from the increased accessibility caused by climate change. In August 2017, for the first time, a Russian tanker travelled from Norway to South Korea across the Northern Sea without a separate icebreaker escort – a journey that took almost a third less time than the usual route via the Suez Canal.

There are concerns, however, that the Kremlin may have its sights set beyond its current borders. Under international law, the five countries surrounding the Arctic Ocean have a claim over waters up to 200 nautical miles from their coastline, with the North Pole and surrounding ocean considered international seas. But in 2007, in an underwater land grab, Russian mini-submarines planted a titanium Russian flag four kilometres below the ice on the Lomonosov ridge, signalling Moscow's attempt to claim this oil- and gas-rich stretch of the seabed. Russia has also had historical disputes over the Norwegian archipelago of Svalbard.

The UK is not an Arctic state, but has an interest in ensuring free passage for international trade and in supporting its NATO allies. In April, Williamson unveiled the UK’s new Defence Arctic Strategy, which includes a 10-year commitment to training Royal Marines alongside Norwegian troops, and the deployment of new submarine-hunting P-8 aircraft to Norway from 2020.

Around 800 Royal Marines underwent Arctic training this February near Bardufoss, Norway, where temperatures can drop to -30°C. Much of this training is dedicated simply to survival and includes an “ice breaking drill” in which the Marines must ski into a hole in the ice before rescuing themselves and their kit from the water. They must also learn to operate vehicles and equipment in Arctic conditions. In March, they took part in a war games exercise in Sweden, in which British, Norwegian and US forces played the role of an invading “force from the east”.

Captain Sam Moreton, who made his second trip to Norway this year, says that frostbite is the biggest risk. The key to surviving in the inhospitable environment, he says, is speed and aggression: “You seek shelter where possible, and where shelter has to be broken you move fast, move hard, move with purpose.”
https://www.wired.co.uk/article/royal-marines-arctic-war-training
 
Brittiläisten ammattisotilaiden ja suomalaisten varusmiesten yhteistoiminnassa oli kitkaa – harjoitus paljasti eron johtamistavassa
Kaartin jääkärirykmentin loppusota Sapeli 19 päättyi mukana olleen brittikomppanian osalta sunnuntaina. Viime viikon aikana brittiläistä jalkaväkeä harjoitteli ensimmäisen kerran Suomessa.

Juha Särestöniemi10.6. 10:03

Viimeisen päivän taistelut käytiin Santahaminan alueella, jossa brittikomppania toimi osana jääkärirykmentin koordinoitua hyökkäystä. Taistelu käytiin hyvin suomalaista kaupunkia kuvaavassa ympäristössä, jossa on rakennettuja alueita ja metsämaastoa.

Kaartin jääkärirykmentin kansainvälisen harjoitus onnistui järjestäjien mielestä erinomaisesti, vaikka harjoituksen johtaja eversti Rainer Kuosmanen kertoikin Kaartin harjoitelleen aikaisemmin vain ruotsalaisten kanssa. Pientä yhteensovittamista brittien kanssa toimimisessa vielä vaaditaan.

Brittikomppanian päällikkö majuri Charles Singleton totesi, että kitkaa on ollut, mutta siksihän harjoituksia järjestetään. Monet pienemmät erilaisuudet ovat jo löytäneet ratkaisun, mutta joissain asioissa vaaditaan vielä ylemmän tason yhteensovittamista. Yksi eroista on brittien johtamistapa, joka briteillä on enemmän aliupseerivetoista kuin suomalaisilla.

Brittiarmeijassa joukkueen (platoon) johtajina toimivat upseerit linjaavat tavoitteet ja toimintamallin, mutta kenttäoperaatiot nojaavat kokeneiden kersanttien osaamiseen. Heidän tehtävänänsä on johtaa ryhmän (section) johtajina toimivia korpraaleja (suom. alikersantti). Nämä toimivat myös varsin itsenäisesti ja oman harkintansa varassa operaatioiden teknisen toteutuksen kannalta. Täten joukkue pystyy reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin mahdollisimman matalalla tasolla.

Suomalaisessa tavassa joukkuetta johtaa aina upseeri, sekä taktisesti että teknisesti. Erottelua tavoitteiden asettamisen ja teknisen suorittamisen välillä ei käytännössä ole.

Brittikomppanian toiminta oli tästä huolimatta yhteensopiva harjoituksen kokonaisuuden kannalta.

Old Dozen -komppanian päällikkö majuri Singleton kertoi suomalaisten ja brittien harjoitusten eroavan toisistaan myös harjoitusalueiden osalta. Siinä missä britit tavallisesti harjoittelevat vain yhdellä alueella, suomalaisten harjoituksissa liikkuvuus on suuressa roolissa. Tämä tosin johtuu siitä, että suomalaisten taistelutavassakin liikkuvuus on varsin suuressa roolissa.

Eroista huolimatta Sigleton piti harjoitusta erittäin onnistuneena ja oli tyytyväinen saatuihin kokemuksiin. Tähän hän jatkoi, että vain 72:ssa tunnissa suomalaisten ja brittien toimintatapoja saatiin erittäin merkittävästi integroitua keskenään, joten odotuksen tulevien harjoitusten osalta ovat korkealla.

Brittijoukot harjoittelevat asutuskeskustaistelua Santahaminassa

Lisäksi Sigleton kehui sitä, että suomalaisten kanssa he olivat komppaniana päässeet harjoittelemaan varsinaisia sodankäynnin taitoja. Viimeisimmällä Afganistanin komennuksellaan he olivat keskittyneet lähinnä kapinallisten etsintöihin ja vastaoperaatioihin, joka on täysin erilaista toimintaa kuin varsinaisen sotilasjoukon tai armeijan kohtaaminen.

Britannian sotilasasiamies Suomessa, Wing Commander Mark Taylor piti harjoitusta onnistuneena jo pelkästään siksi, että joukot pääsevät kohtaamaan ja hiomaan taitojaan yhdessä. Taylorin mukaan molempien osapuolten arvostus toisiaan kohtaan oli selvästi havaittavissa ja hän piti erittäin positiivisena sitä, miten ammattiarmeijan sotilaat osoittivat selvää arvostusta paljon nuoremmille ja vähemmän aikaa harjoitelleille varusmiehille.

30585
30586
30587
30588
30589
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Brittiläisen imperiumin luokkayhteiskunta nostaa rumaa päätään...
Öh siis tuossahan kerrottiin miten briteillä alikessua vastaava korppi-lädi pääsee johtamaan ryhmänsä touhua itsenäisesti, meillä taas korkia herra upseeri johtaa joukkueensa ryhmiä läheisemmällä ja tiukemmalla otteella. Meillähän se ruotsalaisen imperiumin luokkayhteiskunta on. :p

(No juu ei se meikäläinen varusveijari-koksu mikään rantaruåtsalainen aatelishärra välttämättä ole...)
 
Öh siis tuossahan kerrottiin miten briteillä alikessua vastaava korppi-lädi pääsee johtamaan ryhmänsä touhua itsenäisesti, meillä taas korkia herra upseeri johtaa joukkueensa ryhmiä läheisemmällä ja tiukemmalla otteella. Meillähän se ruotsalaisen imperiumin luokkayhteiskunta on. :p

(No juu ei se meikäläinen varusveijari-koksu mikään rantaruåtsalainen aatelishärra välttämättä ole...)
Tuossa jäi selittämättä, että meillä se vänrikki tai luutnantti johtaa siellä edessä miestensä keskellä ja kessuilla on silti keskeinen rooli toteuttaa annettuja tavoitteita.
 
Öh siis tuossahan kerrottiin miten briteillä alikessua vastaava korppi-lädi pääsee johtamaan ryhmänsä touhua itsenäisesti, meillä taas korkia herra upseeri johtaa joukkueensa ryhmiä läheisemmällä ja tiukemmalla otteella. Meillähän se ruotsalaisen imperiumin luokkayhteiskunta on. :p

(No juu ei se meikäläinen varusveijari-koksu mikään rantaruåtsalainen aatelishärra välttämättä ole...)


Sissinä oli hauskempaa. Kerran olin varusmiehenä yhden viikon oman tiedusteluryhmän pomo. Hyvin summittittsiset ohjeet saatiin parsalla tiedustelu-upseerilta. Oli aika vapaat kädet.. ;)
 
  • Tykkää
Reactions: xzu
Back
Top